sunnuntai 27. marraskuuta 2022

Talvi tuli ja liikunnat siirtyi pääosin sisälle

 


Kaksi viikkoa on taas mennyt edellisen postauksen jälkeen, mihin lie aika kiiruhtaa? Juoksuohjelma päättyi, enkä ole ottanut käyttöön uutta. Yksi syy on se, että haluan koittaa saada peruskuntoa, ettei juoksu olisi kuukausi kuukauden perään korkeasykkeistä, lisättynä sillä että pienikin vauhdinlisäys vetää pohkeet hapoille. Lisäksi Tampereelle tuli talviset olosuhteet, liukasta on ollut ja nyt jo muutaman sentin hanki. Minulla on nettikirpparilta ostetut nastalenkkarit, jotka kyllä tuntuvat hyviltä jalkaan mutta joiden nastat eivät tunnu järin pitäviltä. Olenkin keskittynyt edelliset viikot sisäliikuntaan. 

Viime viikolla tiistaina 15.11. kävin salilla pyöräilemässä tunnin verran. 

Keskiviikkona 16.11. kävin Orivedellä uimahallissa ennen iltavuoroon menoa, uin 1 km / 43,5 min. Hain tiistaina Kävelykilometrikisan palkintoni eli kortin, jolla voin puolen vuoden ajan käydä liikuntahallin kuntosalilla ja uimahallissa. Niissä on sen verran paljon vakiovuoroja varattu, että aina pitää tarkistaa netistä onko allas tai sali vapaana siihen aikaan kun pystyisin menemään. 


Torstaina kävin taas salilla pyöräilemässä tunnin. 

Lauantaina 19.11. kävelin kotoa Pispalan kautta Lielahteen ostoksille. Ikkunasta päivä näytti aurinkoisemmalta, mutta kun pääsin ulos niin enemmän oli pilvistä ja lisäksi kylmä tuuli. 5 km / 51 min / 142. Huono lenkki, kuten hidas vauhti ja korkea keskisyke osoittavat. 

Sunnuntaina oltiin ystäväni kanssa salilla The Trip -spinningissä, se kestää aina 40 minuuttia. Sen jälkeen menimme Suolijärvelle avantosaunaan. Vielä ei järvi ollut jäässä, mutta kohta on. Neljä kertaa kävin pulahtamassa. En todellakaan uinut, vaan kyykistyin rappusilla, kaiteesta kiinni pitäen. 


Tällä viikolla liikunnat alkoivat tiistaina, jälleen pyöräilin salilla tunnin. 

Keskiviikkona olin aika väsynyt, mutta kävin salilla tekemässä puolituntisen lihaskuntotreenin. 

Torstaina tein lyhyemmän työpäivän, joten ehdin aamulla ennen töihinmenoa tehdä kotona 38-minuuttisen liikkuvuus-venyttelyn GoGon Treenikirjastosta. Aamu on hyvä aika tällaiseen, karu totuus kankeudesta paljastuu... Kuvat otin loppuvaiheesta kun jo vähän taivuinkin johonkin. Plus että ainakin polveni ja kyynärpääni ovat yliliikkuvat, joten eteentaivutukset ovat aina olleet minulle bravuuriliikkeitä. 


Perjantaina olin viiteen asti töissä, ja kuudesta puoleenyöhön työpaikan pikkujouluissa. Jäin kaverille Orivedelle yöksi, koska lauantaina oli työpäivä. Kotimatkalla tuli aikamoinen väsymys, enkä muutenkaan halunnut harrastaa liikuntaa. Krapulaa ei ollut, mutta kyllä tuntui että valkkaria tuli juotua useampi lasillinen. 

Tänään sitten meninkin taas salille, ensin pyöräilin puoli tuntia ja perään tein 42 minuuttia lihaskuntoa. Väsynyt olen ollut tänäänkin, joten hyvä että tuli kuitenkin lähdettyä liikkumaan. 

Tämä viikko oli muutenkin raskas, jouduin käyttämään tosi paljon työaikaa selvitelläkseni viime viikonloppuna kirjaston omatoimiaikana raportoituja ja osin valvontakamerasta todettuja häiriökäyttäytymisiä. Lisäksi sairaslomat muutenkin vähäisessä henkilöstömäärässä aiheuttavat lisäpähkäilyä. Syksy on ollut varsin raskas, siinä on ollut isoja asioita kuten kirjastomme 150-vuotisjuhlat ja omatoimikirjaston käyttöönotto, lisäksi kävi niin että puolisoni 2 viikon Saksan-reissu venyi 7 viikkoon. Onneksi ensi viikon jälkeen saan pidettyä viikon vuosilomaa, ainakin toivottavasti... 

Mukavaa joulunodotusta! Kiva on ollut nähdä valokuvista, että myös eteläinen Suomi Helsinkiä myöten on saanut edes vähän lunta (ja valoa) :) 



sunnuntai 13. marraskuuta 2022

Se on siinä! Juoksuohjelma taputeltu ja 10 km juostu

 


No nyt! Lopulta oli sellainen viikko, että sain tehtyä juoksuohjelman viimeisen viikon läpi. Rytmitys olisi voinut olla parempi, sillä nyt alkuviikolla oli kevyet treenit ja loppuviikolla kovemmat. Mutta mikä tärkeintä, ohjelman tavoite toteutui ja sain juostua 10 km:n lenkin. Käydään kuitenkin viikko läpi kokonaisuudessaan. 

Maanantaina tein ohjelman puolituntisen reippaan kävelyn, 38 minuuttia / 4,24 km /133. Alussa seisoin kadunkulmassa 10 minuuttia odottamassa satelliittien löytymistä, sitten ensimmäinen kilometri kulki mukamas 7.30-vauhtia joten pari minuuttia on tullut kelloon oikaisua. Eipä se osannutkaan antaa tarkempaa keskivauhtia kuin 9.--. 


Tiistaina oli vuorossa rauhallinen puolituntinen, 35 minuuttia / 3,67 km / 122. Junalta Tammelan kautta Armonkalliolle ja keskustan läpi kotiin. Valoviikot ovat käynnissä, nuo kuvan pallot ovat suosikkejani jo monelta vuodelta. Niitä onkin onneksi useammassa paikassa. 

Keskiviikkona satoi, Tampereella oli aamulla niin paljon vettä että sukat kastuivat jo matkalla kotoa bussiasemalle. Orivedelle oli tullut ohut lumikerros, joka tosin suli iltapäivään mennessä. Olin ottanut varuiksi treenivaatteet mukaan, mutta en ollut tehnyt varmaa liikkumissuunnitelmaa. Sain päivällä influenssarokotuksen, joten jätin varaa oireille. Niitä ei kuulunut, joten menin salille polkemaan kuntopyörää tunniksi. 

Torstai oli kauhupäivä, eikä siinä ollut tilaa liikunnalle. Illalla oli lautakunnan kokous, joka kesti taas sen verran pitkään että pääsin kotiin illan viimeisellä junalla. Yleensä olen lautakuntapäivinä mennyt Orivedelle kahdeksan bussilla ja käynyt kahvilassa aamiaisella, ollen töissä vasta n. 9.30 maissa. Nyt oli kuitenkin Teams-kokous jo 8.15. Eli lähdin kotoa klo 6.30 ja takaisin olin 21.15. 


Onneksi pystyin perjantaina tekemään lyhyemmän päivän, menin töihin varttia vaille yhdeksältä ja lähdin kolmelta. Jäin kuitenkin vielä Orivedelle, kävimme ystäväni kanssa sauvakävelemässä. Hujauksessa  meni 1 h 19 minuuttia kun jutusteltiin niitä näitä. 7,43 km / 137. Juuri ja juuri päästiin päivänvalolla takaisin ystäväni luo, toki reitin loppupäässä oli jo valaistus päällä. Menin lenkin jälkeen takaisin kirjastolle, pääsin siitä työkaverini kyydissä Tampereelle. 

Keskiviikon pyöräily tai perjantain sauvakävely saavat korvata juoksuohjelman lyhyen kävelylenkin, olkoonkin että molemmat lienevät reilusti pidempikestoisia kuin mitä ohjelmassa oli ajateltu. 

Lauantaina olin töissä, ja jäin töiden jälkeen Orivedelle isänpäiväjuhliin. Juhlittiin jo lauantaina ihan vaan siksi, ettei mun tarvi taas sunnuntaina matkustaa vaan saan olla edes yhden päivän Tampereella. Juhlista saavuin kaupunkiin kuuden maissa, tein kotimatkalla ohjelman intervallitreenin. Ei ideaalitilanne jättää sitä pitkistä edeltävään päivään, mutta alunperin olisin halunnut juosta sen päivänvalossa, siinä kuitenkaan onnistumatta. En yrityksistä huolimatta osaa tallentaa kelloon intervallitreeniä, saan asetettua vain yhden kellonajan eli piippaa ensimmäisen vedon jälkeen mutta ei palautusosion jälkeen. Jouduin siis kurkkimaan ajan kulua vähän väliä, koska treeninä oli 30 minuuttia niin että ensin menen 1 minuutin kovaa ja sitten 2 minuuttia rauhallisesti. En tiedä meninkö kovat pätkät liian kovina, vain onko peruskuntoni vaan niin huono, mutta sykkeet eivät juuri laske rauhallisessa juoksussa. Keskisyke oli 153, maksimi 169.


Tänään oli siis ohjelman huipennus, viimeinen suoritus eli 10 km. Ensin huonot ja sitten hyvät asiat:

Mietin jo ennalta, jaksanko juosta kympin, kun alla on perjantain suht pitkä sauvakävelylenkki ja eiliset intervallit. Yöunta tuli melkein 10 tuntia, mutta yhtenäisyys oli 1.3/5, ja tiedän katsoneeni kelloa ensimmäisen kerran 7.45, ja kuudennella katsomiskerralla klo 11.15 nousin ylös. Lenkin 2 viimeistä kilsaa oli tosi raskaat, syke pysyi yli 160:n lähes koko ajan ja tuntui että matkalla oli paljon ylämäkeä.

Ilma oli kaunis ja mukavan vähän oli ihmisiä liikkeellä. Aina jännitän sitä, että kun olen niin hidas niin joudunko tekemään kuormittavia spurtteja päästäkseni kävelijöistä ohi. Nyt moni kävelijä kaarsi pihateille tai bussipysäkille enkä ohittanut kuin 3, joista heistäkin yksi liikkui rollaattorin kanssa ja toinen kulki järeän kameran kanssa pysähtyen välillä kuvaamaan. Kolmas käveli muuten hiljaa. Lenkistä ensimmäiset 7,5 kilometriä olivat kivaa letkeää läpsyttelyä. Eli siihen asti oli voimia. Ja vaikka syke oli oikeastaan koko ajan 150-155, tuntui kuitenkin että jaksan eikä jaloissa paina. 6 kertaa pysähdyin liikennevaloihin, vain yksi oli pidempi pysähdys (Kalevan Prismalla, missä pitää ylittää 2 x 2 kaistaa kahdesti ja toiset kaksi kertaa yksittäinen kaista). 

Kun kymppi tuli täyteen, pysähdyin niistämään mutta vaikka olin painanut nappia niin kello ei pysähtynyt. Sekä matkaa että aikaa tuli hiukan liikaa. Suht oikea lienee 10 km / 1 h 29 min. Keskisyke oli järkyttävä, sillä se on korkeampi kuin eilisissä intervalleissa, 154 ja maksimi 170. Väsymisen huomaa siinä, että kilometreillä 1-8 keskisyke oli 144-157, kahdella viimeisellä 160 ja 162. Kilsoilla 6 ja 7 keskivauhti oli yli 9 minuuttia, muuten alle, keskiarvo oli 8.45. 

Jatkosta en ole tehnyt vielä mitään suunnitelmia. Toisaalta olen pettynyt, ettei tämän 11 viikon aikana juoksusykkeessä tapahtunut putoamista, vaikka alkuvaiheessa kävelyä oli paljon enemmän kuin juoksua. Eli peruskunto lienee yhä huono, ja vaikka juoksen lenkistä riippuen keskimäärin 9 minuutin kilsavauhtia, syke haluaa silti olla 150:n tasolla. Pienestäkin loivasta ylämäestä se nousee, eikä helposti laske. Toisaalta olen iloinen ja ylpeä, että olen kuntoutunut ja pystyn juoksemaan yhtäjaksoisesti 10 kilometriä. Se on kuitenkin varsin pitkä matka!

Monen vesisadeviikon jälkeen olen vähän sillä mielellä, että voisin pitää tähän väliin sisäliikuntapainotteisen kauden. Polkea paljon kuntopyörää, jos sillä saisin peruskuntoa. Siinä syke pysyy helposti 120-tasolla tai alle, vastuksesta riippuen. Välillä The Trip tuo sähinää ja tehoa treeniin. Tuskinpa enemmästä lihasvoimastakaan on haittaa. Eli ehkä vähän fiilisliikkumista väliin. Samalla voin tutkailla löytäsinkö sellaisen juoksuohjelman, joka kalenteroi myös lihaskunnon ja kehonhuollon. Ne kun jää niin helposti tekemättä, jos niitä ei ohjelmassa lue. 

Mukavaa talven odotusta!


sunnuntai 6. marraskuuta 2022

Juoksuohjelman viimeinen viikko vieläkin tekemättä

 

Niin siinä kuulkaa on käynyt, että olen juoksuohjelman kanssa täsmälleen samassa tilanteessa kuin kaksi viikkoa sitten. 10 viikkoa on juostuna, viimeinen ei. Vakaa aikomus on saada se lopultakin työn alle ensi viikolla. 

Muutenkin olen liikkunut tosi vähän näiden kahden viikon aikana; muu elämä on vienyt paljon tilaa. Itse en ole asiasta huolissani, kyllä se rutiini sieltä taas löytyy. 

Edellinen postaus päättyi kaverin muuttoon ja sauvakävelylenkkiin. 

Viime viikon liikunnat olivat maanantain 24.10 35-minuuttinen koko kropan salitreeni ja tunnin fascia method. Jälkimmäinen alkoi kylläkin bodybalancena, koska ohjaaja oli juuttunut ruuhkaan ja toinen tuli paikkaamaan. Siinä se. Viikkoon tuli pari iltavuoroa eikä suoraan sanottuna huvittanut lenkkeillä jatkuvassa sateessa, perjantaina oli matkoineen 15-tuntinen koulutuspäivä elämänlaatupalveluiden henkilökunnalle ja viikonlopun olin Helsingin kirjamessuilla. Keskiviikolle olimme suunnitelleet ystäväni kanssa lenkkiä, mutta kun pääsin heidän asunnolleen hän perui koko jutun. En sitten lähtenyt yksin. 

Tämä viikko ei näytä sen aktiivisemmalta, ainoat liikunnat ovat maanantain 40-minuuttinen kävely sekä tiistain puolituntinen yläkropan salitreeni ja perään poljettu 40-minuuttinen The Trip. Torstaina lähdin viikonlopuksi Saksaan, kotiuduin tänään illalla. Tuli vähän yllätysreissu. Puolisoni meni lokakuun alussa kahdeksi viikoksi, mutta erinäisistä syistä hänen reissunsa venyy 7-viikkoiseksi. Kävin välitreffeillä, pidin perjantaina vapaapäivän jo etukäteen ensi lauantain työvuorosta. Tapasimme hänen kavereitaan sekä perjantaina että lauantaina, oli kivaa. 

Mutta nyt on päästävä takaisin ruotuun. Vakaa aikomukseni on saada nyt juoksuohjelma valmiiksi, huomiselle mietin puolituntista juoksulenkkiä missä tahtia vuorotellaan niin että mennään minuutti kovaa ja kaksi rauhallisesti. Muuten viikossa on 3 kävelylenkkiä (puoli tuntia, puoli tuntia reippaasti, pieni lenkki) sekä huipentumana 10 km. Toki haasteensa tuo 6-päiväinen työviikko ja sunnuntainen isänpäivä, tarkoittaa että reissaan joka ikinen päivä Tampereen ja Oriveden välillä. 

Pimeys ja sade alkaisivat jo riittää, toivottavasti tulisi edes muutamia aurinkoisia päiviä! Nytkin ropisee ikkunoihin. Ja kuinka sattuikaan, Saksassa on ollut lokakuussa 20-30 astetta lämmintä ja aurinkoista, mutta eikös nyt ollut +13 ja pääosin sateista kun olin siellä... Tänään sitten aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, kun aamuyhdeksältä matkustin lentokentälle :D 

Jaksamista marraskuuhun!

sunnuntai 23. lokakuuta 2022

Syksy ja juoksuohjelma etenevät

 


Hups, kaksi viikkoa vilahti ohi lähes vilauksessa! Olen onnistunut välttämään niin koronan, flunssan kuin influenssan, joten treenit on kaikki tehty. Pääosin olen tehnyt lenkit eri päivinä kuin miten ne ohjelmaan on sijoitettu, kuitenkin niin että kovempien lenkkien väliin olen jättänyt lepopäivän tai -päiviä. 

Maanantaina 10.10 tein viikon ainoan kävelylenkin. Olin menossa Orivedellä Hypoxiin klo 8.30, ja koska bussi oli perillä klo 7.45 niin kävin siinä välissä kävelemässä keskustan alueella. 31 minuuttia / 3 km / 118.


Tiistaina 11.10 juoksin iltavuoron jälkeen, 30 minuuttia / 3,33 km / 144. 

Keskiviikkona juoksin työpäivän jälkeen tuttua reittiä Taysin pysäkiltä Petsamon ja Ranta-Tampellan kautta keskustaan. Treeninä oli 5 km niin että tempo vaihtui minuutin välein. Tein niin että juoksin minuutin höntsää, minuutin reipasta, kävelin minuutin. Tätä toistin kunnes 5 km tuli täyteen. Kävelyminuutit siksi, että muuten syke ei olisi reippaan jälkeen laskenut yhtään. 43 minuuttia / 5,1 km / 150. 


Perjantaina 14.10 oli töistä vapaapäivä, kävin salilla tekemässä puolituntisen lihaskuntotreenin yläkropalle, sen jälkeen menimme ystäväni kanssa Trip-spinningiin. Oli kiva ohjelma, vaikka ikuinen ongelmani spinningissä on että nopeimmissa osioissa jalkani eivät todellakaan liiku yhtä tiiviiseen tahtiin kuin mitä ohjaaja laskee ykskaksykskaks. 

Viikon pisin lenkki oli 5 km + 10 minuuttia, juoksin sen lauantaina. Lihakset eivät menneet spinningistä pelätyn jumiin, ja katsoin sääennusteesta että sunnuntaille oli luvattu tosi sateista keliä. No, kaatosade tuli lauantainakin. Ekat 2,5 km pääsin kuivana, mutta sade alkoi kun olin mahdollisimman kaukana kotoa Arboretumissa. En muista milloin olisin viimeksi kastunut niin, että oli vaikea saada paitaa pois kun hihat olivat liimaantuneet ihoon niin tiukasti. 54 minuuttia / 6,2 km / 154. Kuten keskisykkeestä voi päätellä, lenkin jälkipuoliskolla sisätilat alkoivat houkutella ihan kunnolla. Sen verran vesi hölskyi lenkkareissa ja vaatteet olivat kiinni ihossa. 

Puolisoni on Saksassa, lähetin hänelle kastumiskuvani niin hän tuumasi että näytän ihan vahanukelta :D



Juoksu kulki tosi hyvin, mutta en silti tuntenut rakkautta lajiin. 

Sunnuntaina 16.10 oli sen verran kankea olo, että tein Aamulehti Livestä tallenteena GoGon 55-minuuttisen liikkuvuus-venyttelyn. 

Varsin hyvä saldo viikkoon, 7 treenikertaa joista 3 juoksua, 1 kävely, 1 spinning, 1 lihaskuntotreeni ja 1 kehonhuolto. Hyvä tasapaino! 

Tämän viikon juoksut ja kävelyt erosivat ohjelmasta jonkin verran, johtuen siitä että tein 2 / 4 lenkkiä yhdessä ystäväni kanssa. 

Maanantaina juoksin töiden jälkeen yksin, piti olla rauhallinen 40 minuuttia mutta tällä kertaa juoksu tuntui tosi raskaalta. Manasin taas, että miksi menin Ranta-Tampellaan kun siellä tuulee aina kovaa, ja yhtä kertaa vaille aina on ollut vastatuuli. 4,56 km / 142.

Tiistaina arvoin varmaan kolme tuntia töiden jälkeen, että mitä huvittaisi tehdä. Päädyin Aamulehti Liveen ja GoGon 55-minuuttiseen yogalatesiin. 

Keskiviikkona juoksin iltavuoron jälkeen intervalleja, "joiden määrän ja vauhdin päätät itse". Olisi pitänyt mennä pyrähdellen, mutta meninkin niin että alkuun 10 minuuttia höntsää, sitten 2 minuuttia reippaasti, 2 minuuttia kävellen. Tätä 30 minuuttiin asti, loppuun vielä 5 minuuttia höntsää. 3,92 km / 145. 

Torstaina tein Aamulehti Livestä GoGon puolituntisen coren. Jostain syystä GoGon Treenikirjasto ei pyöri koneellani, olen yrittänyt useammalla selaimella. Vain etusivu aukeaa, mutta siitäkään ei yksikään video ala pyöriä, tai jäsenyyden vaativat eivät etene kirjautumisvaiheeseen. Onneksi Aamulehden kautta näkee, ja GoGolla on myös Facebookissa ja YouTubessa joitakin jumppavideoita. 

Perjantaina olin ystäväni ja hänen kahden koiransa kanssa Kaupissa. Viikon pisin lenkki olisi juoksuohjelman mukaan ollut 5 km + 20 minuuttia, tämä sai nyt korvata sen. Kävelimme ylämäet mutta juoksimme tasaiset ja alamäet. 57 minuuttia / 5,75 km / 151 näytti mittarini, mutta se ei löytänyt satelliitteja ennen kuin lähdimme liikkeelle. Luotankin enemmän ystäväni mittariin joka näytti 1 h / 6,1 km. 

Viikon ainoan kävelylenkin piti olla 30 minuuttia, se meni yli. Eilen autoin ystävääni muutossa, purin uudessa kodissa laatikoita ja laitoin keittiön tavarat paikoilleen. Jäin yökylään, ja tänään kävimme Orivedellä Paltanmäessä sauvakävelemässä 1 h 14 min / 7 km / 122. Olimme aika väsyneitä muuttotouhusta, nukkumaanmeno venyi eilen pitkästi yli puolenyön. Lenkki oli kuitenkin kiva ja aika kului huomaamatta. 

Tällä viikolla vähän taas nurisin juoksuohjelmasta, sen mukaan 5 km + 20 minuuttia tarkoitti 8-9 km. Öö, 9 km olisi vaatinut vauhtia 5 min /km. Väitän että sellaiseen pystyy harva, joka on 10 viikkoa sitten lähtenyt liikkeelle nollasta ja siitä, että ensimmäinen juoksupätkä on 2 minuuttia. 

Ensi viikon osalta päätin tehdä niin, että jätän ohjelman viimeisen viikon tekemättä tuolloin ja siirrän sen viikolla eteenpäin. Ohjelmassa olisi 3 kävelylenkkiä, 1 intervallitreeni ja huipennuksena 10 km lenkki. Meillä on ensi perjantaina tyhy-päivä, mikä tarkoittaa että olen pois kotoa klo 7.30 - 22.30. Viikonloppuna olen Helsingin kirjamessuilla. Eli viisi kävely- ja juoksulenkkiä pitäisi ahtaa neljään päivään, joista olen kaksi iltavuorossa (eli pois kotoa 9.30-20.30). Ei kuulosta järkevältä. Päätinkin treenata ensi viikon vapaasti miten huvittaa. Marraskuun ensimmäinen viikko saa sitten kunnian olla ohjelman viikko numero 11. 

Sen verran tiedän ensi viikosta, että huomenna menen ystävieni kanssa kehonhuoltoon eli fascia method -tunnille GoGolle. Keskiviikkona menen iltavuorosta heille yökylään, käymme illalla juoksemassa. Tiistaina varmaankin lenkkeilen junalta kotiin tutun noin puolituntisen. 

Mukavaa lokakuun loppua!

sunnuntai 9. lokakuuta 2022

Syyslenkkeilyä: sataa, paistaa, sataa, paistaa...

 


Tämä viikko oli ihan kelvollinen treeniviikko. Kaikki ohjelmassa ollut tuli tehtyä, vaikka välillä oli tahmeaa. 

Maanantaina juoksin iltavuoron jälkeen 20 minuuttia / 2,1 km / 135. Rauhallista menoa oli, mutta silti jonkinlaista puristusta. Toki taas sunnuntain ja maanantain välinen yö oli huono, kello näytti että unen yhtenäisyys oli vain 1,5/5. Lisäksi töissä riitti kiirettä; synttäreiden takia oli monta asiaa mitä oli siirretty aikaan synttäreiden jälkeen. 

Keskiviikosta tuli yllättäen kahden treenin päivä. Olin suunnitellut aamulle juoksua, mutta totesin että ei huvita mennä sateeseen. Meninkin salille, 38 minuuttia koko kehon treeniä pakkalaitteilla ja levypainolla. Menin iltavuoroon klo 12 junalla, joten aamusaliin oli aikaa. 

Hoidin kuitenkin juoksun pois illalla töiden jälkeen, 20 minuuttia / 2,3 km / 148. Ohjelma sanoi 5 x 1 minuuttia täysillä, no en mennyt täysiä mutta omaan tasoon reipasta vauhtia. Näin siksi, että jo reippaalla vauhdilla oli vaikea saada sykettä laskemaan välien rennoissa juoksuissa. Reippaat juoksut olivat neljäs, kahdeksas, kahdestoista, kuudestoista ja kahdeskymmenes minuutti. 

Torstaina olin ystävän ja kahden hänen koiransa kanssa kävelemässä Kaupissa, 57 minuuttia / 4,57 km / 124. Ystäväni oli ollut flunssainen joten jätettiin kilpaviitosella kaksi pahinta mäkeä väliin. 

Perjantaina juoksin tämän viikon ainoan 5 km:n lenkin, tai siis ohjelman mukaan 5 km + 5 min. Olin viiden vuorossa töissä, menin Tampereelle tultua ratikalla Kalevaan ja juoksin Petsamossa sekä Ranta-Tampellassa. En tiedä vaikuttiko aamun Hypoxi-hoito, mutta pohkeet jumitti tosi paljon ja eteneminen oli raskasta. Pysähdyin tarkoituksella neljä-viisi kertaa näppäämään valokuvan, ihan vaan siksi että saan muutaman sekunnin palautumistauon. Olin myös syönyt ehkä turhan vähän päivän aikana. No,saldoksi tuli 52 minuuttia / 5,55 km / 144. Jos oli viime lauantain vitosella kevyttä menoa niin nyt oli kaikkea muuta. Mutta tätä se on, päivät vaihtelee keskenään kovastikin. 

Lauantain olin töissä ja perään Hypoxissa, joten jätin treenit väliin. Hypoxin jälkeen ei saa harrastaa kovatehoista liikuntaa, ja näemmä rauhallinenkin juoksu on liikaa. Lisäksi aamulla kävi ilmi, että taajamajunat oli toistaiseksi korvattu busseilla. Pyysin vanhemmiltani kyydin Hypoxista rautatieasemalle, yrityksenä ehtiä puoli neljän junaan (johon ehdinkin). Olin myös varautunut siihen, että pääsen kotiin vasta puoli kuuden junalla ja päivästä tulee pitkä.

Tälle päivälle jäi viikon toinen kävelylenkki, ohjelman mukaan vähintään 30 minuuttia. Kävelin Pyynikinharjun ympäri, 51,5 minuuttia / 5,2 km / 132. 

Ensi viikolle ohjelmassa on vain neljä treenipäivää, hämmentävää kun olen tottunut viiteen. Toisaalta, siinä on kaksi vitosta, joista toinen pitäisi juosta minuutin välein tempoa vaihdellen ja toinen niin että vitosen jälkeen juoksee vielä 10 minuuttia. Eli aika raskaita lenkkejä luvassa! Muut ovat 30 minuutin rauhallinen juoksu ja 30 minuutin kävely. Kävelyn aion tehdä huomenna, ihan vaan tappaakseni aikaa. Menen Hypoxiin klo 8.30, mutta bussini saapuu Orivedelle jo 7.40. Vien töihin muut tavarat paitsi vaihtovaatteet, ja sitten kävelen ympäri kylää. En juokse, koska en halua mennä hoitoon superhikisenä. Viitoset ajattelin juosta keskiviikkona illalla ja perjantaina päivällä. Perjantai on vapaa, koska olin nyt lauantaina töissä. Ensi sunnuntaille jäisi puolen tunnin juoksu. Olen silti varautunut siihen, että tilanne elää ja treenit vaihtavat paikkaa, ehkä päivääkin. Olen luvannut auttaa ystävääni muuttosiivouksessa, ja jossain kohtaa puhuttiin että se tapahtuisi ensi viikonloppuna. Jos näyttää että viikonloppu kuluu siinä, sitten teen kaikki treenit maanantain ja perjantain välissä. 

Mukavaa syksyn jatkoa, saa nähdä joko kohta ilmat alkavat kylmetä reilusti. 





sunnuntai 2. lokakuuta 2022

Kahden vitosen viikko

 


Terveisiä stressiviikolta! Juoksuohjelman tiukin viikko osui samaan aikaan kirjastomme synttärijuhlaviikon kanssa, joten stressiä ja aikataulutusta on riittänyt. Kirjaston henkilökuntaa sekä juhlaviikon esiintyjiä oli myös sairaana, joten jouduimme soveltamaan. Perjantaina päivällä etsin vielä juhlapuhujaa, kun alkuperäinen oli sairastunut. Onneksi löysin lautakunnan jäsenen, joka oli tulossa ja pystyi sanomaan muutaman sanan klo 17. Vain yksi tapahtuma jouduttiin perumaan, ja sillekin löytyi uusi aika, kaikki muu saatiin toteutettua pienin muutoksin. Mutta nyt on 150-vuotisjuhlat takana, ja yleisön palautteen perusteella onnistuneesti :) Aloitin myös käymään Hypoxi Orivedessä hypoxi-hoidoissa, ja kävi ilmi että hoitopäivänä ei saisi harrastaa raskasta liikuntaa. Hoitokertoja on kolme viikossa, tosin tällä viikolla vain konsultaatio ja ensimmäinen varsinainen, joten sain aika hyvin sumplittua liikunnat. 


Maanantai oli vapaa, koska edellispäivänä oli ohjelman ensimmäinen 5 km. 

Tiistaina olin myös aika väsynyt, ja iloitsin kun ohjelmassa oli vain 15 minuuttia juoksua (1,7 km / 144). Jäin bussista pois Kalevan kirkon kohdalla ja juoksin Tammelan kautta keskustaan. 

Keskiviikko oli vapaapäivä saatesanoilla "voit kävellä pienen lenkin", no minähän kävelin. 29 minuuttia / 2,87 km / 130. Reitti oli iltavuorosta junalta Tammelan ja Juhannuskylän kautta kotiin. 

Torstaina oli viikon ensimmäinen 5 km juoksu. Tunnustan lukeneeni ohjeet huolimattomasti, en huomannut että se olisi pitänyt tehdä tempoa vaihdellen. Olo oli yhä jotenkin voimaton, joten menin ratikalla Hervantaan ja taktikoin alamäkivoittoisen reitin. Tosin en mennytkään Muotialasta Hatanpäälle ja sieltä bussilla kotiin, vaan Nekalaan ja Viinikkaan. Kilometrivauhdit on kyllä olleet vaihtelevia: 8.47, 9.01, 9.10, 9.22 ja 9.16. Ehkä siinä sitten on tempovaihtelua, kun esim. Nekalassa oli jonkin verran loivaa ylämäkeä ja vastaavasti alussa Hervannassa alamäkeä. En olisi jaksanut lähteä tälle lenkille, mutta tuumasin että "pakko", koska perjantain olen kirjaston juhlissa joten joutuisin viikonloppuna juoksemaan vitoset peräkkäisinä päivinä. 

Alunperin olin suunnitellut lauantaille viikon toista kävelylenkkiä ja sunnuntaille vitosta, mutta teinkin ne toisinpäin. Vaikka kävin perjantain kierroksilla, nukuin yön huonosti ja lauantaina oli tyhjä olo, silti tuntui siltä että haluan juoksemaan. Lähdin kotoa Kaakinmaalta, menin Iidesrannan kautta Kalevan Prismalle. Ohjelmassa oli 5 km + 5 minuuttia, kävely takaisin. Juoksuosuus oli 50 minuuttia / 5,6 km / 151. Keskivauhti oli 8.57 eli tämä oli selvästi nopein juoksemani vitonen (+ vähän päälle). Nopein kilometri oli ensimmäinen, 8.21, muut olikin sitten yhdeksän minuutin pintaan. Tein Prismassa ruokaostokset ja kävelin eri reittiä kotiin, Kalevasta Järvensivulle ja takaisin Kalevaan, sieltä ratikalla kotiin. 1 h 1,5 min / 6,3 km / 139. Kävelysyke oli aika korkea, mutta toisaalta selässä oli reppu täynnä ruokaa. 


Tänään olo oli tahmea, johtuen osittain eilisestä. Se oli kuitenkin juoksuohjelman tähänastisesti pisin ja raskain treeni. Sain myös migreenikohtauksen, joka onneksi oli melko lievä ja hellitti lääkkeillä nopeasti. Aamulla olin miettinyt, menisinkö kävelyn sijasta salille polkemaan kuntopyörää. Kun kaverini sitten soitti ja pyysi mukaan salille Hervantaan, päätin että menen ratikalla Hervantaan, kävelen siellä ja menen sitten tekemään kaverin kanssa lihaskuntotreenin. Kävelin hissukseen, 45 minuuttia / 4,36 km / 122. Lenkin aikana kaverini oli laittanut viestin ettei tulekaan salille vaan suoraan Suolijärven avantosaunaan. Menin sitten salille yksin, tein 48 minuuttia lihaskuntoa pääasiassa yläkropalle, vain pari liikettä jaloille. Toistoja 8 - 10 x 3, välissä tauko 45 - 60 sekuntia. Alaspäin veto taljassa, pari ojentajaliikettä, hauikset käsipainolla, rintaprässi, pystypunnerrus, pystysoutu, maastaveto ja noin 40 senttiä korkealle penkille nousu. 

Salilta menin Suolijärvelle, kavereilla on siellä sunnuntaisin varattuna vakiosaunavuoro. En ehkä joka viikko käy siellä, mutta useamman kerran talven mittaan kumminkin. Vesi oli noin 10-asteista, hyvää palauttelua kovan viikon jälkeen.


Ensi viikko onkin kevyempi. Heti alkuun teen kylläkin muutoksen, maanantain piti olla vapaa ja tiistaina piti olla vähintään puolen tunnin kävelylenkki, ne vaihdan niin että maanataina juoksen viikonlopulta rauhallisen 20-minuuttisen ja tiistaina kun on hypoxi-päivä niin pidän muusta liikunnasta vapaan. Siellä ollaan 20 minuuttia kumipuvussa painehoidossa, sitten poljetaan kuntopyörää matalalla sykkeellä 30 minuuttia (näillä kahdella kerralla sykkeeni on pyörinyt 110-115 tasolla). Keskiviikkona on iltavuoro, silloin juoksen 20 minuuttia sisältäen 5 x 1 minuuttia täysillä, ja torstaina on alustavasti suunnitteilla vähintään tunnin mittainen kävelylenkki kaverin kanssa. Lauantaina saatan olla töissä, silloin olisi myös hypoxi-päivä ja siihen uskaltaudun ottamaan tiistaille suunnitellun vähintään 30-minuuttisen kävelyn. Kun kuulemma kävely on ok.  Sitten sunnuntaille jäisi viikon ainoa 5 km. Saa nähdä miten käy. Suunnitelmiin tapaa tulla jonkin verran muutoksia, mutta minua se ei haittaa, kunhan kaikki treenit tulee tehtyä. Toistaiseksi olen onnistunut. 7 viikkoa takana, 4 edessä. 


Mukavaa lokakuuta! Kuten yllä GoGo Hervannan teksti muistuttaa, ole itsellesi armollinen jos pimeys ja sade väsyttää. Toivotaan, että aurinkoa näkyisi ensi viikolla. Tänään piti Tampereellakin paistaa sääennusteen mukaan koko päivä, ainakaan keskustassa ja Hervannassa oli pelkkää harmaata. 



sunnuntai 25. syyskuuta 2022

Juoksuohjelman puoliväli: jaksan juosta 5 km!

 


Se on kuulkaa pimeä, kun iltavuoron jälkeen lenkkeilee! Syksy on siis tullut ihan kokonaan. Ja olihan tällä viikolla syyspäiväntasauskin. 

Tämä viikko sisälsi juoksuohjelmassa 6 treeniä, 4 juoksua ja 2 kävelyä. Tein ne kaikki :) 

Maanantain treeni oli 18 minuuttia juoksua, vaikka ohjelma sen esittelikin lyhyemmän tuntuisena eli 9 minuuttia, käännös, 9 minuuttia. Juoksin junalta Sorinkatua ja Ratinanrantaa pitkin kotiin. Matka 1,95 km, keskisyke 148. Ei ollut kulkua yhtään, verrattuna sunnuntain lenkkiin keskisyke oli pari pykälää korkeampi vaikka keskivauhti oli 20 sekuntia hitaampi. Töissä oli stressaava päivä, se varmasti näkyi tekemisessä.

Tiistaina meidän piti mennä ystäväni kanssa kävelemään, mutta hänen hakiessaan minut junalta hän kysyi "mennäänkö me lenkille vai mennäänkö me syömään", sanoin että äänensävystä päätellen mennään syömään. 

Keskiviikkona oli juoksua 24 minuuttia (eli 12, käännös, 12). Iltavuorosta lähtiessä Orivedellä oli valoisaa mutta Tampereelle saapuessa pimeni nopeasti. Tulin taas Sorinkatua ja Ratinanrantaa, mutta en kääntynytkään Eteläpuistoon ja kotiin vaan kiersin vielä Ratinan suvannon. 2,55 km / 146.


Torstain treeni oli tunnin kävelylenkki. Aamulla oli paksu sumu, mutta päivä kirkastui ja olikin ihana auringonpaiste. Kävelin Petsamossa ja Ranta-Tampellassa, 6,1 km / 125. 

Perjantainakin kävelin, viikon toinen kävelylenkki oli "rauhallinen 30 minuuttia" joten en sitä varten edes vaihtanut vaatteita. Alusvaatteet, sukat ja lenkkarit oli sentään urheiluun tarkoitetut, muuten olin pukeutunut leggingseihin ja mekkoon. Junalta kävelin Tammelan ja Juhannuskylän kautta Koskikeskuksen kulmalle, treffasin siellä puolison kanssa ja kävimme syömässä Purebitessa. 


Lauantaille ohjelma sanoi että "juokse lyhyehkö lenkki", päätin että tällä kertaa se tarkoittaa 15 minuuttia. Siivosin kotona 2 tuntia, ja lähdin samalla hiellä juoksemaan. Kotikulmilla Kaakinmaalla ja Pyynikillä 1,72 km / 144. Keskivauhti 8.42, mikä on itselleni tässä vaiheessa keskitasoa kovempaa. Toki alkuun kävelin ylämäen Pyynikin näkötornin risteykseen, jotta pääsin juoksemaan pelkästään tasaisella ja alamäessä.

Tänään olikin sitten tosipaikka, ohjelmassa luki 5 km. Etukäteen jännitti, ihan vaan siitä syystä että pisin lenkki on ollut tämänviikkoinen 24 minuuttia, ja vitonen veisi aikaa rutkasti enemmän. Arvelin että keskivauhti on jotain 9-9.30 välillä. Suunnitelma oli pitää rauhallinen vauhti, koska oletus on että 8.30 on sellainen nopeus mikä alkaa hapottaa nopeasti. Menin ratikalla Kalevaan, juoksin siellä ensin loivaan alamäkeen, sitten korttelin toista puolta loivaan ylämäkeen, tasamaata Kissanmaalle ja siellä pääosin tasaista, oikeastaan oli vain kaksi pientä alamäkeä ja kaksi pientä ylämäkitömpärettä. Keskisyke oli tällä reissulla vähän korkea eli 152, mutta en halunnut kävellä ylämäkiä koska ajatus oli testata jaksanko juosta 5 km yhtä soittoa. Kaksi muutaman sekunnin pysähdystä tuli kun nappasin valokuvan, muuten juoksin koko ajan. Suunnittelin reitin niin että matkalle osuu vain yhdet liikennevalot, ne tulivat 4,9 kilometrin kohdalla ja sattuivat olemaan vihreät. Keskivauhti oli 9.15, ja se oli sellainen vauhti että olisin jaksanut pidempäänkin. Sehän kai pitäisi ollakin homman juju, juokse niin että et ole uupunut lenkin jälkeen vaan olisit jaksanut lisää. Joku onnistumisen riemu taisi kuitenkin tossuihin tulla, sillä viimeinen kilometri oli 20 sekuntia nopeampi kuin toiseksi nopein. 


Aamulla kuulostelin että takareisiä kiristää, aion tänään illalla vielä tehdä GoGon jumppatallenteilta liikkuvuus-venyttelyn.

Ensi viikolla on 4-5 treeniä. Maanantai on ihanan tsemppaava: "Rentoudu ja nauti eilisestä saavutuksesta". Tiistaille on rauhallinen ja rento 15 minuutin juoksulenkki, mietin että juoksisin salille ja kävisin tekemässä lihaskuntoa. Keskiviikko on vapaa saatesanoilla "voit kävellä pienen lenkin", saatan hyvinkin kävellä iltavuoron jälkeen junalta kotiin. Torstain saanen tehtyä ohjelman mukaan eli 5 km juosten, tempoa vaihdellen. Mutta perjantain 45-minuuttisen kävelylenkin siirrän suosiolla lauantaille, koska perjantaina meillä on töissä kirjaston synttärijuhlat ja niistä olen kotona ehkä vasta iltakymmeneltä. Sitten jää vielä sunnuntaille 5 km + 5 minuuttia + kävely takaisin. 

Ensi viikonloppuna olisi Turun kirjamessut, mutta tällä kertaa ne taitavat jäädä minulta väliin. Kirjaston synttäreihin liittyy tapahtumia tiistaista alkaen, joten olen varmasti aika väsynyt perjantaina illalla kotiin päästyäni. Lisäksi julkiset kulkevat aika huonosti. 5.30 on turhan aikainen lähtöaika, ja 9.30 taas tarkoittaisi sitä että olisin messuhallissa vasta lähempänä puoltapäivää. Kiireisen ja stressaavan viikon jälkeen en ehkä jaksa matkustaa neljää tuntia edestakaisin vain voidakseni viettää muutaman tunnin messuilla. Harmi. Turun kirjamessut on kiva tapahtuma, ja varmasti sinne menisin lauantaiaamuna mikäli perjantaina ei olisi juhlia, joissa minun on paikan pomona oltava loppuun asti. 


Mutta nyt jatkan hyvillä mielin kohta juoksuohjelman viimeistä viittä viikkoa. On lohdullista huomata, että nelikymppisenä voi kuntoutua leikkauksesta ja 3,5 vuoden juoksutauosta ja päästä takaisin juoksukuntoon. Vitosesta on pitkä matka puolimaratonille, mutta lenkki ja viikko kerrallaan :) 6 viikkoa sitten 2 minuuttia tuntui raskaalta, tänään jaksoin 47 minuuttia ja enemmänkin olisi mennyt. Jee!














sunnuntai 18. syyskuuta 2022

Viikko täynnä menoja mutta treenit tuli tehtyä

 


Syksyn värejä on jo näkyvissä, vaikka kesä vielä pyristelee. Itse tykkään erityisesti syksyn punaisesta sävystä.

Tällä viikolla oli ihan hirvittävän paljon ohjelmaa, siinä ja siinä että aika riitti tehdä juoksuohjelman treenit.

Maanantaina suunnitelmat muuttuivat vähän. En päässytkään lähtemään töistä suunniteltuun aikaan, mutta sitten en joutunutkaan odottamaan seuraavaa bussia kun sain työkaverilta kyydin Hervannan keskustaan. Tein sitten kävelylenkin sieltä. Ohjelmassa luki tunti, mutta meni vähän yli kun "eksyin" matkalla. Ei ollut ensimmäinen kerta Muotialan ja Veisun suunnalla, mutta kun en mennytkään Hatanpäälle vaan käännyin Nekalaan niin siellä erehdyin milloin millekin poluille. Lopulta päädyin kolmostien viereen ja menin siitä bussilla keskustaan. Muuten olisin kävellyt, mutta meillä oli puolisoni kanssa sushitreffit enkä halunnut myöhästyä pahasti. Meni 1 h 7 min / 6,8 km / 124. 

Tiistain ohjelmassa oli 15 minuuttia juoksua, tein sen iltavuoron jälkeen junalta kotiin, lähes suorinta reittiä eli Sorinkadulle ja siitä Hatanpään valtatien ali Ratinanrantaan. Vauhti oli vajaat puoli minuuttia hitaampi per minuutti kuin lauantaina, mutta keskisykekin oli kymmenisen pykälää matalampi (nyt 142). 


Keskiviikkona olin seminaarissa Tampere-talolla, sen jälkeen tapasimme tamperelaisten kirjabloggaajien kesken, sieltä lähdin suoraan seminaarin iltajuhlaan Vapriikkiin. Kotona olin yöllä noin puoli yhden maissa. 

Torstaiaamuna kiittelin viisauttani kun olin lähtenyt iltajuhlien jatkoilta kotiin ajoissa, vaikka vähän oli krapulaa niin puolella litralla vettä ja seminaarin aamukahvilla tarjottujen hedelmäpalojen ansiosta olo oli nopeasti taas ihmismäinen. Tämän seminaaripäivän jälkeen istuin kotona rapiat 3,5 tuntia Teamsissa lautakunnan kokouksessa. 

Perjantaina oli töistä vapaa, kiitos viime viikon lauantaivuoron. Ohjelma sanoi ovelasti "10 minuuttia juoksua, käännös ympäri, 10 minuuttia juoksua". No minäpä en kääntynyt ympäri enkä myöskään tehnyt kahta 10-minuuttista jaksoa vaan 20 minuuttia putkeen. Kävelin ylämäen Pyynikin Palomäentielle, jotta pääsin lenkkeilemään tasaisella. Pyynikillä olin hetken ja siirryin sitten Amuriin, jossa menee joka korttelin ympäri kävelyteitä. Siellä saa hyvin aikaa kulutettua, kun kehtaa kääntyä joka nurkalta johonkin suuntaan. 2,18 km / 148. Lenkkeilin päivällä puolison Teams-puhelun aikana. Illalla menin teatteriin katsomaan Momentum 100 -musikaalin Tampereen Työväen Teatterissa (oli todella hyvä ja yllätyksellinen). 


Eilen olin Helsingissa Dekkarifestivaalilla. Olin suunnitellut tekeväni ohjelmassa olleen tunnin kävelylenkin illalla Tampereella, mutta lähdinkin Paasitornista ennen kahta viimeistä esitystä. Alkoi keskittymiskyky  ja happi loppua. Kävelin rantaa pitkin Linnunlauluun ja edelleen Töölönlahdelle. Kivempi lenkki olisi ollut kiva, mutta juna ei odottaisi. Tunnin sijaan tuli 43 minuuttia / 4,2 km / 125. 

Tänään piti ohjelman mukaan juosta 15 minuuttia, kääntyä ja kävellä kotiin. En taaskaan seurannut ohjelmaa. Juoksin kylläkin 15 minuuttia / 1,7 km / 146, mutta jatkoin sitten eteenpäin. Halusin mukaan eiliseltä jääneet 17 minuuttia, mutta koska painalsin Arboretumiin niin lenkki piteni siitäkin; 55 minuuttia / 5,67 km / 137. Syke oli noin korkea siksi, että pariin kertaan sain kiihdyttää ihan kunnolla päästäkseni vain hivenen hitaammista kävelijöistä ohi ja riittävän etäälle ennen kuin hidastan omaan normivauhtiini. Lenkkeilin päivällä, illalla menimme puolison kanssa elokuviin. Bulle Train oli vauhdikas ja yllättävän hauska toimintapläjäys. Yleensä elokuvien ns. hauskat hetket herättävät minussa lähinnä myötähäpeää, mutta nyt nauroin ääneen useita kertoja. 

Eli: viikkoon mahtui siis sushi-illallinen, kaksi seminaaripäivää, iltajuhla, lautakunnan kokous, teatteri, kirjallisuustapahtuma Helsingissä ja elokuvissa käynti. Myönnetään, että ihan joka päivä en ole ollut virkeimmilläni. Olen siis erityisen iloinen, että sain tehtyä kaikki ohjelmaan suunnitellut treenit enkä jättänyt yhtään väliin. Yksi iso tekijä tässä on toki se, että juoksut ovat vielä varsin lyhyitä ja niitä voi tehdä tarvittaessa useina päivinä peräkkäin. 

Ensi viikolla on toivoakseni rauhallisempaa. Torstai-illalle on teatteriliput, toki siinä pitäisi olla iltavuoro mutta yritän saada vuoron vaihdettua. Viikon kävelylenkit ovat 30 ja 30-60 minuuttia, juoksut ovat 18 ja 24 minuuttia sekä lyhyehkö ja 5 km. Tuo vitonen vähän jännittää, sillä tähän mennessä pisin juoksu on ollut vähän yli 2 km. Mutta niinhän se on että vauhti on se mihin homma voi kaatua. Tarpeeksi hitaasti vaan niin hyvä tulee. En vielä tiedä mitä teen minäkin päivänä. Koska vapaapäiviä on vain yksi, voin tarvittaessa yhdistää lyhyehkön juoksulenkin ja puolituntisen kävelyn samalle päivälle - jos muu elämä sitä vaatii. 

Mukavaa syyskuun jälkimmäistä puolikasta! 



sunnuntai 11. syyskuuta 2022

Juoksu ei kulje mutta ohjelman toteutus jatkuu

 


Islannin reissun jälkeen palasin Porin kaupungin juoksuohjelman pariin, välillä hyvillä mielin ja välillä ärsyyntyneenä. Perusongelma minulla on se sama mikä on ollut koko ajan siitä asti kun 10 vuotta sitten otin ensimmäiset juoksuaskeleet; syke on hitaallakin vauhdilla tasamaalla juostessa 150 tai yli. Toisaalta, kun se on kävellessäkin 130 niin tiedän etten koskaan pysty lenkkeilemään kävellen alle 110 tai juosten alle 120 sykkeellä. Mielenkiinnolla kuitenkin seuraan, tapahtuuko sykkeelle jotain viikkojen kuluessa. 

Ensimmäinen päivä loman jälkeen oli kahden treenin päivä. Maanantai 29.8 oli Hervanta-ilta. Matkustin ratikalla sinne, tein juoksutreenin 5 minuuttia kävelyä / 4 minuuttia juoksua x 2, sitten kävelin muutaman minuutin GoGolle bodycombat-tunnille. Raskasta oli; juoksu painoi pohkeissa, combat painoi reisissä ja lonkissa. 

Tiistain 30.8 treeninä oli onneksi vain puolituntinen kävely (30 minuuttia / 3,2 km / 129). Jäin bussista pois Kalevassa auringonpaisteessa, kävelin Tammelan, Annikin puutalokorttelin ja Armonkallion kautta kotiin ja viimeiset 10 minuuttia kuljin kaatosateessa. Aika mones kerta oli, kun kastuin kunnolla...


Keskiviikkona vuorossa oli yhdistelmä 3 minuuttia kävelyä, 4 minuuttia juoksua, pieni tauko, 4 minuuttia juoksua, 3 minuuttia kävelyä. Koska matkasin junalta kotiin niin ehdin tehdä viimeistä kävelyosuutta vaille toiseenkin kertaan. 

Torstaina 1.9. ohjelmaan tuli 5-minuuttiset juoksupätkät, kun treeninä oli 2 minuuttia kävelyä, 5 minuuttia juoksua, pieni tauko, 5 minuuttia juoksua, 2 minuuttia kävelyä. Nosto kahdesta neljään minuuttiin jännitti aiemmin, viisiminuuttiset eivät ollenkaan. Toki taktikoin ja juoksin kodin lähellä niin että sain mennä tasamaalla tai alamäessä.

Tuolta viikolta jäi toinen kävelylenkki tekemättä. Perjantaina menin suoraan töistä puolison kanssa mökille grillaamaan hänen siskonsa ja tämän puolison kanssa. Kotona olimme lähempänä puoltayötä. Lauantaina lähdimme toiselle mökille aamupäivällä 11 maissa, sieltä kotiuduimme sunnuntai-iltana kahdeksan jälkeen. Olin toivonut meidän olevan kotona aiemmin, mutta porukka intoutui pelaamaan lautapeliä joka kestikin 3,5 tuntia. 

Siispä tänä maanantaina yhdistin viimeviikolta jääneen 45-minuuttisen tämän viikon lenkkiin. Huomasinpa jälkikäteen, että viikot meni sekaisin ja tein puolituntisen lenkin, jota ei oikeasti ollutkaan tämän viikon vaan viime viikon ohjelmassa. Tällä viikolla olisi ollut "kävele niin pitkälle kuin huvittaa". No, tuli sitten 1 h 14 min / 7,45 km / 125. Kävin pitkästä aikaa Arboretumissa. 


Tiistaina kävin töiden jälkeen Sydänsairaalassa kontrollikäynnillä; pieni sydänvikani vaatii käynnin viiden vuoden välein. Kammioiden välissä on pieni reikä, eli verta pääsee virtaamaan kammiosta toiseen. Kävin aiemmin labrassa sydänfilmissä, nyt ultrattiin. Todettiin että reikä on yhä olemassa, vaikka onkin pieni ja vaikeasti havaittava. Sydän on kuitenkin muuten kunnossa, kammiot ovat normaalin kokoisia eikä sydämessä ole merkkejä kuormittumisesta. Siispä suuntasin suoraan poliklinikalta lenkille :) Meillä oli puolison kanssa ruokatreffit Purebite-ravintolassa, joten lenkkeilin sinne: 2 minuuttia kävelyä, 5 minuuttia juoksua, pieni tauko, 5 minuuttia juoksua, 2 minuuttia kävelyä. 

Keskiviikkona olin iltavuorossa, mutta koska aamulla oli Teams-kokous niin työpäiväni kesti 10,5 tuntia. Ei siis ihme, ettei lenkillä kulkenut. Tulin junalta kotiin lähes lyhintä mahdollista reittiä eli Sorinkatua Ratinanrantaan ja siitä sillan yli Nalkalaan. 2 minuuttia kävelyä, 5 minuuttia juoksua, 1,5 minuutin tauko, 5 minuuttia juoksua, 2 minuuttia kävelyä. Perään ehdin tehdä vielä 2 minuuttia kävelyä ja 3 minuuttia juoksua ennen kuin olin kotiovella. 

Koska keskiviikko oli pitkä päivä, menin torstaina iltavuoroon vasta klo 12 junalla. Ennätin lenkkeillä aamulla, kulku oli edellispäivää parempi. En ole yhtään aamuihminen, eli vaikka lähdin lenkille klo 9 niin tuntui etten ole kunnolla hereillä. Iltalenkit on kivempia. Tänään ohjelmassa oli 1 minuutti kävelyä, 7 minuuttia juoksua, 2 minuuttia kävelyä, 7 minuuttia juoksua, kävely kotiin (12 minuuttia). Lenkkeilin Amurissa kauniissa auringonpaisteessa. 

Perjantai oli juoksuohjelmassa vapaa, mutta koska siinä ei ole lainkaan lihaskuntoa tai kehonhuoltoa niin suuntasin töiden jälkeen salille. Tein 45-minuuttisen koko kehon treenin, mutta kevensin vähän suunnitellusta sillä olo oli huono. Väsytti ja välillä melkein oksetti. Teinkin tangolla ja levypainoilla vain maastavedon + pystysoudun (20 kg, 3 x 8) ja rinnallevedon + ylöstyönnön (15 kg, 3 x 8). Muuten tein pakkalaitteella ylätaljaa (40 kg, 3 x 8), vatsaliikkeitä pallolla ja lattialla, punnerrukset penkkiä vasten, takareisivedon pallolla. 

Eilen lauantaina olin töissä, joten lenkkeilin työpaikalta junalle. Ohjelmassa oli 15 minuuttia rauhallista juoksua, käännös ympäri ja kävely lähtöpaikkaan. No en kääntynyt vaan kävelin junalle asti. Tähän asti ok, mutta sitten luin ohjelmasta seuraavan päivän merkinnän: "Vapaa. Pystyt jo juoksemaan 2,5 km ja koko lenkin pituus on 5 km". Ajattelin että mitä helkuttia?! Vartissa 2,5 km tarkoittaa vauhtia 6 min / km, ja tuonko vauhdin pitäisi olla rauhallista menoa??? Mietin, että tekeekö juoksuohjelmia vain normaalipainoiset tai hoikat ihmiset, jotka ovat juosseet tai harrastaneet liikuntaa koko elämänsä? Vai miksi on oletus, että myös tällaiselle ylipainoiselle, huomenna 42-vuotiaalle, 10 vuotta sitten ensiaskeleet juosten ottaneelle, juuri 3,5 vuoden juoksutauolta palanneelle tuollainen vauhti olisi lönköttelyä? Minulle tuli tosi paha olo, melkein itkukin. Totesin, että tällaisessa on sudenkuoppa aloittelijalle tai tauolta palaavalle, kun ohjelma / valmentaja / kuka tahansa kertoo että nyt pystyt juoksemaan tällaisen matkan tässä ajassa. Että kun en pysty, niin olenko huono, kannattaako jatkaa ollenkaan vai lysähtää sohvalle luovuttaneena? Toisaalta olin samaan aikaan iloinen siitä, että noin neljä viikkoa ensimmäisten paluujuoksuaskelten jälkeen jaksoin juosta 15 minuuttia, olkoonkin että matka oli "vain" 1,7 kilometriä. Ensireaktio oli heittää koko ohjelma mäkeen ja etsiä uusi. Junassa kuitenkin katsoin tulevia viikkoja ja totesin, että koko loppuaika juostaan vain aikaa tai matkaa, ei molempia samaan aikaan. Ja on siellä tsemppiruutujakin mukana, kuten että olet ansainnut tämän vapaapäivän ja vapaa, mieti miten hyvä olet. 

Ohjelman 3 ekaa viikkoa sisälsivät juoksua kolmena päivänä, tämä neljäs neljänä. Jaloissa onkin painanut, joten päätin tänään mennä GoGolle puolentoista tunnin yinjoogaan. Se oli harmi kyllä pettymys. Ohjaajana oli sijainen, joka sanoi opettaneensa lähinnä hathaa eikä ikinä ennen yinjoogaa. Mietin, tiesikö hän edes mitä yinjooga on. Ensimmäinen 50 minuuttia muistutti lähinnä astangaa aurinkotervehdyksineen ja soturiasentoineen, siis voimajoogaa ja tasapainon harjoittamista, ei suinkaan venyttelyä. 50 minuutin jälkeen alkoi varsinainen venyttelyosuus, mutta tuskinpa siinäkään oltiin yhdessä venytyksessä 3-5 minuuttia. Ehdittiin nimittäin tehdä sen verran monta eri venytystä jaloille puolessa tunnissa. Loppuun vielä rentoutus. 

Ensi viikko on tehtävä treenien kanssa niin, että treenipäivät ovat ma-ti ja pe-su. Keskiviikkona olen päivän seminaarissa Tampere-talossa, sen jälkeen menen kahvilaan tapaamaan tamperelaisia kirjabloggareita ja siitä Vapriikkiin seminaarin iltajuhlaan. Myös torstai on seminaaripäivä, ja klo 17 alkaa elämänlaatulautakunnan kokous. Toki siinä välissä saattaisin ehtiä lenkkeillä, kun seminaari päättyy klo 15 ja kokous alkaa klo 17. On kuitenkin ikävää treenata kiireessä ja stressaantuneena. Yhtenä päivänä juoksua on 2 x 7,5 minuuttia, toisena 2 x 10 minuuttia, kolmantena 15 minuuttia. Nämä kahdesti tehtävät pätkät eivät sisällä taukoa tai kävelyä, vaan kääntymisen ja paluumatkan. Vartin juoksussa on sen jälkeen kävely kotiin. Lisäksi viikolla on 30 minuutin ja tunnin kävelylenkit. 

Suunnittelin että huomenna kävelisin tunnin, tiistaina juoksisin 2 x 7,5 minuuttia. Perjantaina 2 x 10 minuuttia, lauantaina kävely, sunnuntaina juoksu+kävely. Saa nähdä miten toteutuu. 

Mukavaa syyskuun jatkoa! 


maanantai 29. elokuuta 2022

Juoksuohjelmaa ja kesälomailua

 


Terveisiä Islannista! Siellä sekä istuttiin autossa että käppäiltiin rannalla ja vuorilla :) Viikon reissu oli samaan aikaan ihana ja raskas. Sää suosi, vain yhtenä yönä satoi ja edeltävänä päivänä oli pari lyhyttä tihkusadekuuroa. Muuten oli lähes aina aurinkoista. Mutta kylmä! Yöt olivat viileitä ja päivisin oli tuulista, joten pipo, lapaset ja islantilaisvillapaita olivat käytössä yötä päivää. 

Kaikki postauksen kuvat ovat reissulta. 

Lähdetäänpä taas purkamaan kahden viikon kuulumiset kerralla.

Toissa maanantaina alkoi Porin kaupungin juoksuohjelman toinen viikko. Tein viikon kaikki treenit, mutta eri järjestyksessä kuin mitä ne olivat ohjelmassa. Maanantaina kävimme ystäväni kanssa sauvakävelyllä Kaupissa, 1 h 2 min / 5,25 km / 142. Päälle pulahdus Näsijärveen, jossa olikin yllättävän kylmä vesi. 

Tiistaina alkoivat tähän asti pisimmät juoksumatkat, ohjelmassa oli 5 minuuttia kävelyä / 4 minuuttia juoksua x 2. Hellejuoksu oli raskasta, mutta neliminuuttiset eivät tuntuneet niin pitkiltä kuin mitä etukäteen pelkäsin. 

Thingvellir, Euraasian ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen erkanemispaikka.

Keskiviikkona oli ukkoskuuroja, odotin iltavuoron jälkeen hetken kelin selkenemistä. No, pari minuuttia kesti onnea ja sitten alkoi tihkusade joka paheni pian kaatosateeksi. Olin varsin tyytyväinen, että ohjelmassa oli vain setti 5 minuuttia kävelyä / 4 minuuttia juoksua x 2. Lenkistä en muista juuri mitään, sillä keskityin miettimään reittiä niin että aika päättyisi mahdollisimman lähelle kirjastoa. Kävin töissä vaihtamassa kuivaa päälle ja sitten pääsin kaverin kyydillä kotiin. 

Torstaina vuorossa oli puolituntinen kävely. Olin suunnitellut tekeväni sen Petsamossa, mutta kun bussi lähestyi ysitiellä Tampereen ramppia niin alkoi sataa ja ukkostaa. Menin linja-autoasemalle ja siitä paikallisbussilla kotipysäkille. Kun jäin bussista pois niin ei satanut, päätin kävellä kotikulmilla Eteläpuistossa ja Kaakinmaalla. Ensimmäinen 5 minuuttia oli sateetonta, sitten oli 20 minuuttia tihkua ja loput 5 minuuttia kaatosade. Kastuin siis taas. Totesin, että onneksi on niin lämmin ettei tarvitse pelätä kylmettymistä.

Tuonne punaiselle vuorelle kavuttiin Islannin sisämaassa :) 

Perjantain lenkillä kävi tuuri, sade alkoi 2 minuuttia sen jälkeen kun olin tullut kotiin :D Ohjelmassa oli 3 minuuttia kävelyä, 4 minuuttia juoksua, pieni tauko, 4 minuuttia juoksua, 3 minuuttia kävelyä. Olisi ollut yhden kerran, mutta koska olin vielä sen verran kaukana kotoa niin tein toisenkin kerran. Tauot pidin sellaisina että syke laski noin 125:een.

Koska lauantaina lähdin Islantiin, tein viikon 5 treeniä putkeen ilman välipäiviä. Hyvin sujui määrän ollessa vielä pieni.

Reissun ajaksi ohjelmaan tuli tauko, mutta vähän sentään liikuttiin. Länsivuonoille mennessä ja siellä ollessa istuttiin pitkälti autossa, mutta maanantaiaamuna heräsimme ystäväni kanssa jo klo 6.30. Olimme leirintäalueella meren rannassa, joten lähdimme kävelylle rantahiekalle. Menimme ensin toiseen ja sitten toiseen päähän, matkaa kertyi 3,1 km ja aikaa kului 46 minuuttia, keskisyke oli 113. Asuna kesälomakeliin ei-niin-tyypillisesti softshellhousut, pipo, lapaset, pitkähihainen merinovillapaita, fleecetakki, softshelltakki ja islantilaisneule. En muuten vähään aikaan valita Suomen tuulista... Hyvin tarkeni noin, mutta ei tullut hiki. 

Leirintäalue meren rannalla Birkimelurin lähellä.

Keskiviikkona suuntasimme yhdeksi yöksi sisämaahan. Respassa meille suositeltiin kysyttäessä n. 10 km:n vaellusta. Eipä tiedetty että matka oli noin 7,1 km sisältäen 1,5 km vuorelle kiipeämistä, paikoin oli tosi jyrkkää. Pahimmissa paikoissa pidettiin lyhyitä taukoja. Alaspäin ei ollut helppo tulla, ensin oli rinteen jyrkkä kivikko ja tasamaalla kivikkoinen laavakenttä. 2 h 20 min kului aikaa tähän retkeen. Keskisyke oli 128 ja maksimi taas kerran 171.


Torstaille riitti puolituntinen parin kilometrin kävely tasamaalla, joka kuitenkin sekin oli varsin kivikkoista. Tosin lohkareiden sijasta kivet olivat pieniä pyöreitä. 

Meitsi oli kuulemma sävy sävyyn kivien kanssa.

Perjantaina tuli liikuttua enemmän hyötyliikuntaa ja satunnaista menoa. Kävimme turistikohteet, koska mukanamme oli yksi ensikertalainen. Geysirin luona kapusimme vuorelle näköalapaikalle, Gullfossilta pois tultiin ylämäkeä, Krýsavikin suunnalla oli kävelypolku jossa siinäkin oli vähän kiivettävää. 

Eli vaikka viikon aikana istuttiin autossa yli 2000 km, tuli onneksi jonkin verran liikuttua myös jalkaisin. 

Lauantaina matkustimme kotiin, herätys oli aamulla klo 4. Sain nukuttua yöllä vain noin 2,5 tuntia. Lentokoneessa nukuin pari tuntia lisää, ja autossa matkalla kentältä kotiin vielä puoli tuntia. Ei siis ihme, että lauantain ja sunnuntain välisenä yönä nukuin lähes kellon ympäri. Kaverini ehdotti jumppaa sunnuntaille, sanoin että en lähde. Heräsin aamulla 10.30 maissa, nousin vähän ennen yhtätoista ja tunsin olevani tokkurassa. Tuumasin, että parempi olla kotona ja istua sohvalla, parannella kolmen tunnin aikaeroa ja matkaväsymystä. 

Nyt on lomat lusittu ja tällä viikolla palaan takaisin juoksuohjelman kimppuun. 

Huomasin, että sunnuntaina juostiin Tampereen maraton, hiukan houkuttaisi ilmoittautua ensi vuodelle puolikkaalle... Kuun loppuun asti on aikaa ilmoittautua halvimmalla hinnalla, eli muutama päivä on vielä miettimisaikaa. 

Kivaa alkavaa syksyä!

Gullfoss


Haluan Tampereelle Skyr-baarin!

Sky Lagoon Reykjavikissa.

Hraunfossar.