torstai 27. helmikuuta 2020

Uusia lajeja

Kas, hoksasin tässä eräänä päivänä että asun Pyynikin uimahallin vieressä, tai en nyt ihan vieressä mutta 10 minuutin kävelymatkan päässä. Kävin kertamaksulla katsomassa, millainen halli on. Pieni, mutta kiva. Joskin ajankohta taisi olla huonoin mahdollinen, iltapäivällä kolmen jälkeen. 25-metrisillä radoilla oli jonkun verran väkeä. Vesijuoksurata oli melko täynnä, kuntouimareiden ja nopeiden uimareiden radalla oli sen verran nopeasti etenevää porukkaa, että päätin uiskennella vapaalla alueella. Olin osan aikaa yksin, osan parin kolmen muun kanssa. Lopetin uituani 925 metriä, silloin alueen toiseen päähän tuli lapsia ponnahduslaudalle joten uintikäyttöinen alue pieneni entisestään. Pulahdin kylmäaltaaseen ja sen jälkeen poreisiin. Kylmäallas oli kiva, mutta porealtaan vesi oli mielestäni liian kylmää ja poreiden paine liian pieni. Aion kuitenkin käydä hallissa jatkossakin. Olisin ostanut kymppikortin, mutta lähtiessäni kassalla ei ollut ketään eikä hetken odottelun jälkeenkään. Ostan siis seuraavalla kerralla. 

Jalka vaivaa nyt sen verran pahasti, että uimahallista tulee tuttu kaveri. Ensi viikon olen lomalla, niin ehdin käydä jokusen kerran keskellä päivää. 

Toinen uusi laji tälle vuodelle, ja samalla kokonaan uusi laji, on yogalates jossa kävin tänään. GoGon vastaanotossa ei osattu sanoa, ollaanko siinä paljon päkiän varassa (eli lähinnä onko paljon siirtymiä kulmanojasta lankkuasentoon ja kobran kautta takaisin kulmanojaan / ylöspäin katsovaan koiraan), ohi sattui kuitenkin menemään henkilö jolle laji oli tuttu, hänen kommenttinsa perusteella uskalsin mennä kokeilemaan. Tykästyin kovasti! Oli aurinkotervehdyksiä, mutta sellainen versio missä oltiin toinen jalka edessä, ja tosi lyhyt aika joka vaiheessa. Vain muutama siirtymä, niissä pystyin keventämään eli kulmanojasta laitoin polvet ja jalkapöydät lattiaan ja siitä lankkuasentoon. Toisaalta, jalkaa jomottaa lähes koko ajan, joten sinänsä ei ehkä olisi väliä vaikka rasittaisin sitä jumpassa. Mutta tärkeintä oli saada uusi laji valikoimaan, harmi vaan että yogalatesta on vain yksi viikkotunti. On siis usein silkkaa sattumaa, onko klo 16 Orivedeltä lähtevä bussi (- yleensä täynnä Turun satamaan meneviä matkustajia - ) ajoissa tai riittävän vähän myöhässä, jotta ehdin Hämeenpuistoon vartin yli viideksi. 

Jei, taas pari uutta merkintää 102 lajia hyvinvointia vuonna 2020 - haasteeseen :)

Muutaman kerran olen pyöräillyt, vaikka jalka ärsyyntyy siitäkin. Tämä tietty pyörämalli on sellainen, että siinä saa jalan tungettua lenkin läpi niin pitkälle, että paino asettuu jalkaterän keskiosaan. Edes vähän painetta pois päkiältä. Olen kuunnellut äänikirjaa ja katsellut pyörän tarjoamia maisemia. 

Biocircuitissa tein toistaiseksi viimeistä kertaa Tone your body - ohjelmaa, tällä viikolla kävin vaihtamassa sen Lose weight - versioon. Laitteet ja liikkeet ovat samoja, mutta tässä toistojen tahti on hiukan ripeämpi. Lisäksi paino pysyy samana liikkeen eri vaiheissa, eikä palautuksessa kuorma kasva. Hiukan on vielä säätämistä painojen kanssa, esimerkiksi jalkaprässissä tämä uusi ohjelma pudotti painoista pois 25 kiloa. Osan laitoin takaisin, mutta ihan ei ollut kohdallaan. En uskaltanut lisätä hurjan paljoa, koska en tiennyt montako toistoa enemmän ehdin tehdä tällä nopeammalla tahdilla. Että varmaankin vielä ensi kerta menee painojen kanssa säätämisessä, jotta löydän ne oikeat, eli sellaiset joilla juuri ja juuri jaksan tehdä 45 sekuntia kerrallaan. 

Kahtalaiset fiilikset on valloillaan. Toisaalta olen innoissani uusista lajeista ja ohjelmista, toisaalta jatkuva kipu turhauttaa. Samoin kuin epätietoisuus, leikkausajankohta on vielä saamatta. Ainakin huhtikuulle asti se menee, koska 30.3 menen röntgeniin ja ortopedille. Että kun ihan kokonaan ei halua olla liikkumatta, toisaalta mietin onko viisasta rasittaa jalkaa. Usein työpäivän aikana tai viimeistään kotimatkalla täyttyy 100 % päivän aktiivisuudesta, eli noin 16 000 askelta (tai ranteenheilautusta). 

Mutta näillä nyt mennään. Ja nautitaan ihanasta aurinkoisesta viikosta! Ihmeellistä kyllä, myös minun lomaviikolleni Yle ennustaa aurinkoista säätä, mahtavaa :) 

sunnuntai 9. helmikuuta 2020

Tylsää!

Yhtenä aamuna oli kevään tuntu, kuuntelin aamulla bussiasemalle kävellessä kun joku lintu sirkutti iloisesti. No se oli se yksi päivä, muuten onkin ollut pääasiassa harmaata, sateista ja sumua. 

Sain kutsun röntgeniin ja ortopedin vastaanotolle, mutta vasta maanantaina 30.3. Eli pitkään joudun vielä odottamaan. Leikkausajasta ei ole tietoa, mutta menee kuitenkin vähintään huhtikuun puolelle. Eli pitkälle kesään ennen kuin voi alkaa miettiä täysipainoista liikunnan harrastamista. Tällä viikolla olin vähän sillä mielellä, että samapa tuo mitä teen kun jalka on kuitenkin koko ajan kipeä, kävin siis kokeilemassa sisäpyöräilyä. Tiistainen tunti oli ihan ok, torstainen ei. Molemmilla kerroilla käytin sisäkengissä tukipohjallisia, mutta näemmä yksi välipäivä ei riitä palauttamaan rasituksesta. Pyöräily itsessään oli kivaa - tietysti, sen verran on aikaa edelliskerrasta. Pyörään on asennettu erilaisia reittejä, tiistaina ajelin Ranskan maisemissa ja torstaina Thaimaassa luonnonpuistoissa. Harmi vaan että reitit on niin lyhyitä, yksi maa ei kestä koko tuntia joten loppupäässä täytyy valita uusi vaihtoehto. Aion kuitenkin ensi viikolla ottaa jollekin päivälle pyöräilyn, että saa jotain muuta aerobista kuin soutua. Lisäksi soutu on viime viikkoina ottanut selkään, taas lienee sen verran jumeja. Varasinkin hieronta-ajan ensi torstaille. 

Muuten liikunta on ollut tuttuja juttuja, soutua, kuntosalia ja bodypumpia. Näillä mentäneen tästä eteenpäinkin. 

Väriä elämään ovat tuoneet juhlat. Kaksi viikkoa sitten oltiin tuttavan syntymäpäiväjuhlilla, ensin hotellin sviitissä, sitten ravintolassa syömässä ja uudelleen sviitissä. Minä ja sulho lähdimme kotiin ennen baarin tanssilattiaa, puolenyön jälkeen kumminkin. Viikko sitten olimme Turussa sulhon työpaikan emoyhtiön syntymäpäiväjuhlissa. Koodina tumma puku, joten olin käynyt mekko-ostoksilla. Ja mitä pidempään mekko oli päällä, sen enemmän siitä tykkäsin. Myös siksi, että se ei ole liian juhlava ja siksi kertakäyttöinen, vaan menee niin synttäreillä kuin pikkujouluissa. Juhlaympäristö jäähalli oli hieno. Täällä valvottiin aamukahteen asti.


Eilen olin töissä, joten taas on ollut kolme viikonloppua ohjelmallisia. Tänään en tehnyt mitään, pidän lukemis- ja telkkarintuijotuspäivän. Huomaan olevani koko ajan väsynyt. Sää on yksi syy, toinen on töissä. Kun en saanut juurikaan perehdytystä kirjastonjohtajan hommaan, joudun todella paljon kysymään apua tai etsimään tietoa. Itse työ on helppoa sitten, kun ensin olen googlettanut miten lasketaan henkilötyövuosi (huomioiden seikat kuten että meillä on ollut harjoittelijoita, joiden työaika on ollut 1-4 päivää viikossa 4 tuntia kerrallaan), saanut omalta pomoltani esimerkin käyttötaloussuunnitelman tekemisestä elämänlaatulautakunnalle ja niin edelleen. Olin ajatellut pitää lomaa pääsiäisen jälkeen, jolloin vapaaputki olisi ollut pitkä. Mutta koska tajusin että se saattaa olla sairasloma-aikaa, siirsin vuosilomaviikon maaliskuun alkuun. Nyt tuntuu siltä, että ratkaisu oli oikea. Kesälomani oli valtaosin elokuussa, sen jälkeen olin vapaalla jouluviikon jossa puolet viikosta kärsin unettomuudesta, tai siis nukahtamisen puutteesta. On siis sellainen olo, että viimeistään maaliskuun alkuun tarvii saada lomaa, että aivot ehtii levätä uusien asioiden ja selvittelyjen tulvassa.