Paluu "vanhoihin" jumppavideoihin

 

Nyt on koettu talven taikaa, en muista milloin olisi ollut näin pitkä luminen jakso. On kyllä kivaa, kun ei tarvitse tarpoa loskassa. Ja myös kivaa, että lunta satelee välillä lisää, maisema pysyy valkoisena. Eikä kuitenkaan ole ollut liian kylmä ulkoiluun, ihan yksittäisiä päiviä lukuun ottamatta.

Edellisestä postauksesta vierähti noin 2,5 viikkoa, ja sinä aikana on tapahtunut kaikenlaista. Sain kolmannen koronarokotteen, jonka jäljiltä kärsin kaksi päivää kovasta päänsärystä. Kolmas päivä olikin sitten jo normaali. 

Tänään kävin kalevalaisessa jäsenkorjauksessa, olin ensimmäistä kertaa ammattilaisen käsittelyssä (aiemmin olen käynyt kerran, mutta silloin olin opiskelijoilla testipotilaana, käsittely kesti tunnin ja oli opintojen puolivälissä olevan tekemä). Hyvin kuulemma hartiat laskeutuivat ja lavan seudut vapautuivat. Jäsenkorjaaja myös opetti minulle, miten saan itse rentoutettua purentalihaksia, koska korona-aikana hän ei käsittele kasvoja. Olo ei ole ollenkaan niin pökkerö kuin hieronnan jälkeen, ehkä siksi kun olin ensin makuulla ja sitten tuolilla istumassa, ei tullut sitä suoraan makuulta seisaalle -liikettä. Oli mielenkiintoista nähdä ja kuulla, kuinka alussa jäsenkorjaaja näki heti "vikoja", kuten eteenpäin kääntyneet hartiat ja jumissa olevan yläselän. Kun menin makuulle, hän sanoi heti että oikea reisi on korkeammalla, että joko se on voimakkaampi tai tehnyt viime aikoina enemmän töitä kuin vasen. Ja hoidon lopuksi hän totesi hartioiden laskeneen selvästi alemmas. Varasin jo uuden ajan, menen noin kuukauden päästä. Kerralla ei hoideta liikaa, koska keholla on rajansa mitä se voi kerralla ottaa vastaan. Nyt käsiteltiin jalkaterät, sääret, etureidet, käsivarret, kämmenet, olkapäät, selkä ja niska. Ensi kerralla ehkä sitten pohkeet, takareidet, lisää selkää ja niskaa. 

Palataanpa liikunta-asioihin. Käyn läpi, mitä olen touhunnut edellisen postauksen jälkeen. 

Lauantaina 8.1. suuntasin Aamulehden Live-osioon, ja tein tallenteelta GoGon puolituntisen vatsa-selkä -treenin ja siihen päälle 56-minuuttisen fascia methodin. 

Sunnuntaina 9.1. kävin läpi kaikki mahdolliset nettisivut, missä tiedän olevan GoGon tallenteita (treenikirjasto, YouTube, Facebook, Aamulehti), mutta ainoa löytämäni yinjooga kesti vain puoli tuntia. Tuntui pikakelaukselta, liikkeitä ei ehtinyt olla montaa eikä niissä oltu niin pitkää aikaa mitä pidemmissä harjoituksissa. Jatkoin siis omin neuvoin 10 minuuttia lisää, keskittyen jalkojen venytykseen. 

Tiistaina 11.1. suunnistin töiden jälkeen kävelylenkille Petsamoon ja Ranta-Tampellaan. Päivänvaloa riitti melkein koko lenkin ajaksi, kivaa :) 56 minuuttia / 5,5 km / 135. 

Keskiviikkona 12.1. oli taas jumppapäivä, GoGon YouTubesta yksi ehdottomista suosikeistani eli puolen tunnin kuminauhatreeni, perään 20-minuuttinen vatsa-selkä. Taas manasin huonoja kuminauhojani, ovat ehkä liian heppoisia koska rullautuvat kasaan niin että painavat ikävästi ihoa. Kun saisi aikaiseksi mentyä urheilukauppaan ostamaan uusia kuminauhoja, ja myös ne sukset. 

Torstaina 13.1. oli pitkä päivä. Menin aamulla Orivedelle, hengailin kaverin ja hänen taaperonsa kanssa parisen tuntia, siitä menin iltavuoroon ja töiden jälkeen kävelylenkille. Junalta Tammelan kautta Ranta-Tampellaan ja sieltä kotiin, 50 minuuttia / 4,75 km / 142. Oli tylsä lenkkisää, tiet olivat vuoroin sohjoa, vuoroin peilijäätä, lisäksi Näsijärven rannalla oli perinteinen jäätävä ja kova vastatuuli. Tämä oli niitä "tulipa käytyä" -lenkkejä.

Osa viikonlopusta menikin taas migreenin kourissa. Lauantaina heräsin aamulla kohtaukseen, siinä meni päivän valoisat tunnit. Illalla selailin jumppa-arkistoa, niin eikös iskenyt toinenkin kohtaus. 

Sunnuntaina 16.1. kaivelin Aamulehti Liveä pitkään ja hartaasti, ja löysin kuin löysinkin keväällä 2020 ensiesityksen saaneen suosikkijumppani eli teräspakarat. Tämä on huikea etenkin siksi, että pakaroissa polttaa jo parin minuutin jälkeen. Lämmin suositus villasukalle, jota liu'utetaan ensin sivulle ja sitten taakse. Lisäksi mukana oli sumokyykkyä kahvakuulan kanssa ja askelkyykkyjä, niistä jätin kuulan pois. Vielä vähän jalan nostoja ja suorana sivullevientiä konttausasennossa, ja loppuun vielä sukkaliu'utukset niin johan tietää tehneensä! Tähänkin tein perään 20-minuuttisen vatsa-selän. 

Illalla käytiin muutaman kaverin kanssa Suolijärvellä saunassa ja avantouimassa. Ystäväni oli bongannut pikkusaunan vuokrauksen, hinta oli 50 € / puolitoista tuntia, ja kun meitä oli 7 niin jokaiselle tuli 8,5 € kustannusta. Ei paha. Vesi oli kyllä niin kylmää, että uimisen jätin väliin. Viisi kertaa kävin kastautumassa.

Viikko sitten maanantaina sain työpäivän päätteeksi koronarokotuksen, ja sen jälkeen pidin kolmen päivän liikuntatauon. 

Viime perjantaina palasin baanoille, ja suuntasin yhteen suosikkipaikoistani eli Petsamoon. Suhailin katuja edestakaisin, ja sieltä Ranta-Tampellan kautta kotiin. Yllä olevassa kuvassa kävelytie on hyvässä kunnossa, mutta aika paljon oli matkalla joko niin, että tuuli oli puhaltanut lumet pois paljastaen peilijään tai vaihtoehtoisesti tuuli oli kasannut tielle upottavia kinoksia. 55 minuuttia / 5,5 km / 121. Ja niin uskomatonta kuin se on, Ranta-Tampellassa Näsijärven rannassa oli ensimmäistä kertaa ikuisuuksiin myötätuuli!

Lauantai oli työpäivä, joten kävelin Orivedellä töistä junalle. Ei ollut silkkaa auringonpaistetta, toisin kuin sääennuste oli luvannut. Mukava ulkoilukeli kuitenkin. 56 minuuttia / 5,2 km / 134.

Eilen sunnuntaina palasin toisen unohtuneen suosikkini pariin. Taannoin selasin Aamulehti Livestä kaikki GoGon jumpat, ja löysin Barefoot bootcampin. Muistan sitä tehneeni useamman kerran keväällä 2020. Se oli GoGon ryhmäliikuntakalenterissa tarjolla vain hetken, harmi. Treenin idea on simppeli: 40 minuuttia aikaa, ensin lämmittely, sitten 5 x 4 minuuttia töitä ja loppuverryttely. Jokainen neljän minuutin setti on erilainen, mutta rakenne on sama. Ensimmäinen minuutti on sykkeennostoa, jossa on variaatioita. Esim. minä tein burpeen sijaan kyykyn + ojennuksen, ja askelkyykyn sijasta sivujuoksun polvennostolla. Toinen minuutti on kahvakuulailua, esim. etuheilautus ja sivukyykky + keskellä pystypunnerrus. Kolmas minuutti on pilatesta, esim. c-rutistus ja kylkilankussa kääntö puolelta toiselle. Neljäs minuutti on joogan soturiliike. Hauskaa ja hikistä! Eikä minulla ainakaan sykkeet ehtineet laskea paljoa, pilateksessa kyllä mutta sitten ne taas nousivat raskaissa joogasotureissa. 

Tälle viikolle ohjelma on vielä auki. Jäsenkorjaajan mukaan hoidosta toipuminen vie kaksi päivää, joten huomisen ottanen vielä rennosti. Keskiviikkona menemme ystäväni kanssa GoGolle voimatreeniin, ryhmäliikuntatunnit ovat tauolla 4.2. asti mutta tuo tunti on pienryhmälle, eli mukaan otetaan 6 osallistujaa. Perjantaina olen vapaalla, joten lähtenen ulos kävelemään. Arboretum houkuttaa. Sieltä voisin ehkä jatkaa Lahdesjärven ja Muotialan kautta Kalevaan, ja mennä vihdoinkin suksikaupoille. Viikonloppuun sisältynee myös kotijumppaa, fanitan tuota teräspakara-treeniä niin aion tehdä sitä useampia kertoja. 

Kivaa talvenaikaa! 

Uusi vuosi ja toivottavasti uudet kujeet

 

Vuosi 2022 on jo viikon vanha. Tampere sai joulukuussa lumen, joka suli pois mutta tuli juuri jouluksi takaisin. Joulun ja uudenvuoden välipäivät olin lomalla ja vietin ne puolison perheen luona Saksassa. Oli kiva käydä reissussa, en ollut nähnyt Saksan perhettäni sitten elokuun 2019. Toivottavasti seuraavaan kertaan ei mene yhtä pitkä aika. Frankfurtin seudulla oli uudenvuodenaattona 15 astetta lämmintä, joten paluu uudenvuodenpäivänä lumiseen Suomeen oli pienoinen shokki. Tykkään kuitenkin, että lunta ja pakkasta on sen verran paljon, että maisema on kauniin talvinen eikä loskainen. 

Vuosi on alkanut liikunnan suhteen erinomaisesti. Viime vuoden lopulla olin välillä vähän kyllästynyt ainaiseen kävelyyn ja samoihin jumppiin. Nyt kun kuntosalit olivat pari viikkoa kiinni, GOGO on jälleen alkanut striimata jumppia, osa on heidän Treenikirjastossaan ja osa yhteistyössä Aamulehden kanssa. On ollut kiva nähdä uusia livestriimejä. 

Kun lauantaina tulin kotiin, niin en saanut kunnolla nukuttua sen enempää sunnuntain kuin maanantain vastaisena yönä. Kävi niin kummallisesti, että heräsin maanantaiaamuna tuntia ennen herätyskelloa, joten ehdin tehdä 45-minuuttisen pilateksen vaikka lähdin iltavuoroon klo 10.10 bussilla (eli lähdin kotoa klo 9.40). 

Kankeaa on meno aamutuimaan :D Mutta varmasti oli hyvä lähtö päivään. 

Maanantai-illalle tuli 45-minuuttinen yllätyslenkki. Sen kerran kun en katsonut VR:n junia kartalla, niin taajamajuna olikin peruttu. Keskustan seisakkeella yksi ihminen sanoi, että kesällä korvaava bussi tuli 20 minuuttia myöhässä, mutta toinen sanoi että samana päivänä bussi oli lähtenyt Tampereelta puolitoista tuntia myöhässä. Olin siinä että ei hitto, en tarkene seistä paikallani odottamassa, tuleeko bussi vartin päästä, vai ehkä tunnin päästä, tai kenties ei ollenkaan. Ajattelin ensin että teen pikkulenkin seisakkeen lähellä, jotta näen kun bussi tulee. Sitten muistin että varsinaiselta asemalta menee puoli yhdeksän juna, tarkistin kartasta että se kulkee suunnilleen ajoissa, siispä lenkkeilin IC-junalle. Asuna äärettömän epäkäytännöllinen paksu toppatakki, merinovillatunika ja farkut. Raskasta oli meno, vaikka tiet olikin aurattu varsin siisteiksi. 4,2 km / 132. 

Tiistaina jumppasin kotona, Aamulehden tallenteista löytyi kombo teräspakarat, vahvat kädet ja vatsa-selkä, yhteensä 58 minuuttia. Totesin että leikatussa varpaassa on sen verran liikkuvuutta, että pystyn tekemään "puolikkaita" askelkyykkyjä. En siis saa polvea lähellekään lattiaa, mutta varvas antaa sen verran periksi että saan vasemman jalan n. 90 asteen kulmaan. Käsipainoja minulla ei edelleenkään ole, aina vain se iänikuinen 8 kilon kahvakuula, siispä tein käsiliikkeitä sekä lukumäärältään vähemmän että hitaammalla temmolla.

Eilen myös jumppasin, GOGOlla oli useita livetunteja joista valitsin 45-minuuttisen Les Mills Tonen ja perään 45-minuuttiset Les Mills Shbamin. Jaloissa tuntui vielä tiistaiset teräspakarakyykyt, mutta ihan hyvin meni silti. Tone oli todella kyykkypainotteinen, mutta variaatioita oli kivasti. Ykkössuosikkini oli kyykky, jossa toinen jalka oli taaempana, suunnilleen niin että varpaat olivat toisen jalan kantapään kohdalla. Toinen kiva oli tasapainotreeni, ensin nostettiin toisen jalan polvi ylös, sitten jalka ojennettiin nilkka koukussa ja kyykättiin tukijalalla. Liikkeen toisessa osassa jalka liikkui suorana sivukautta taakse, takana kaksi nostoa, sivukautta eteen ja tukijalalla kaksi pientä kyykkyä.

Shbam-tanssitunti on vaikea ja vähän pelottavakin ihmiselle, jolla on huono rytmitaju. Käteni siis elivät jossain määrin omaa elämäänsä. Osin myös jalat, sillä jätin osan hypyistä väliin. Ei suosikkini, mutta tulipa kokeiltua. 

Tänään lenkkeilin töiden jälkeen tunnin verran, matka noin 5,8 km, keskisyke 139. Kävelin Petsamossa, mistä postauksen aloituskuva on. Se on tosi kaunis alue niin kesällä kuin talvella. Matka oli noin, koska kävin kaupassa lähellä kotia ja sinä aikana kelloni sekosi. Olin katsonut, että mittarissa oli 5,74 km korttelin päässä kaupalta. Kun tulin ulos, odotin hetken että mittarin satelliittisymbolin vilkkuminen lakkasi. Vaan enpä ehtinyt ottaa montaa askelta, kun mittari piippasi kuudennen kilometrin täyteen, ja kun näyttö siitä vaihtui niin olikin jo 6,48 km, vauhti 31 sekuntia per kilometri. Siispä pysäytin mittauksen kiireesti. 

Eli yksi uusi kuje on, että olen löytänyt uutta kipinää liikkumiseen. Uskon, että pääsen keväällä vihdoinkin ottamaan ensimmäiset juoksuaskeleet. Nyt suunnittelen suksien ostamista, koska Tampereella on useammallakin järvellä latuja, esimerkiksi Hervantajärvellä kuuden kilometrin lenkki. En ole hiihtänyt sen jälkeen, kun muutama talvi sitten olin Puoli-Pirkassa, jossa keli oli niin kauhea että pitovoiteet kuluivat jo muutaman ensimmäisen kilometrin aikana. Kaaduin matkalla neljä kertaa, ja siitä jäi pienoinen hiihtokammo. Siksi menisin mieluummin jäälle, tai vaikka Ruotulan golfkentälle hiihtämään. Jäälläkin voi kaatua, mutta ainakin vauhti on hitaampi kuin maastossa :) Hiihtoa varten haluaisin uudet sukset, olen hiihtänyt ystäväni vanhoilla jotka tosiaan vaatisivat voitelua. Nyt ajattelin investoida karvapohjasuksiin. 

Toinen uusi kuje saattaa olla työrintamalla. Kirjastomme johtaja irtisanoutui syksyllä, ja paikkaan saatiin marraskuussa täyttölupa. Siinä on erinäisiä kiemuroita, muun muassa siksi että työnkuvaan haluttaisiin lisätä 10 % kulttuuritoimen tehtäviä. Olen hoitanut johtajan sijaisuutta pian 2,5 vuotta, ja nyt kun kulttuurijohtajamme jää pian opintovapaalle niin voi olla että minulle annetaan joitain tehtäviä jo nyt, ennen kuin kirjastonjohtajan tehtäväkuva on muutettu. Ja kun virka ei ole vielä haussa, niin emme saa uutta johtajaa ainakaan kuukauteen. Elän siis varsin mielenkiintoisia aikoja myös töissä. 

Oikein kivaa uutta vuotta kaikille! Olkoon tämä vuosi kaikin puolin rauhallisempi, terveempi ja onnistuneempi kuin mennyt vuosi.