Viime ja tälle viikolle tuli viisi treenipäivää kumpaankin, vaikka tällä viikolla kärsin kolmesta migreenikohtauksesta ja viime viikolla kahdesta. Migreenin takia osa juoksulenkeistä vaihtui kävelyksi, että tuli tehtyä kuitenkin jotain.
Viime viikko alkoi maanantain kävelylenkillä, jäin taas bussista pois Taysin pysäkillä ja kävelin Petsamon idyllisellä omakotialueella ja Ranta-Tampellassa Näsijärven rantaa. 55 minuuttia / 5,57 km / 127.
Tiistaina juoksin junalta kotiin, en vakireittiä vaan Tammelan ja Ranta-Tampellan kautta. 37 minuuttia / 4 km / 150. Nyt on jo pilkkopimeää kun lähtee töistä klo 19, olenkin kaivanut heijastinliivin esiin. Ja toki käyttänyt sitä myös aamulla kun kävelen bussiasemalle.
Torstaina kävelin junalta kotiin, muuten sama reitti kuin tiistain juoksussa loppupäässä kiersin hiukan pidemmän kautta. 51 minuuttia / 4,97 km / 127. Alun perin piti juosta, mutta keskiviikkona sekä torstaina iltapäivällä podin migreeniä. Onneksi kohtaukset olivat sen verran lieviä, että lääkkeet tehosivat nopeasti ja lääkeväsymys oli siedettävä.
Perjantaina jäin bussista Alasjärven pysäkillä ja kävelin Kalevan Prismaan ruokaostoksille. 50 minuuttia / 5,11 km / 121.
Lauantaina menin jatkuvaa tuulta pakoon salille, ensin pyöräilin 45 minuuttia tosi kevyesti (keskisyke 107) ja perään tein puolituntisen jalkatreenin.
Tällä viikolla lenkkejä tuli tavanomainen määrä, mutta ne olivat kestoltaan ja pituudeltaan suht lyhyitä. Maanantaina meidän piti mennä ystäväni kanssa sauvakävelemään Orivedellä, sitten hän kuitenkin otti koirat mukaan (3 kpl) joten jätimme sauvat pois. Menimme kävelemään pururadalle, siellä olimme päässeet 1,5 km kun valaistus loppui, piti sitten kääntyä takaisin. En tiedä olivatko valot rikki, koska ymmärtääkseni tuolla yhdysreitillä Paltanmäen ja Leppästenvuoren välillä pitäisi olla valaistus koko matkalla. Olimme liikkeellä iltavuoroni jälkeen, joten pimeää oli. Tästä kävelylenkistä tuli todellinen lyhkis, 39 minuuttia / 3,13 km / 129.
Tiistaina kävelin Tammelan kautta Lapinniemeen ja sieltä vielä Käpylään. Kerrankin oli aurinkoista! 51 minuuttia / 5,15 km / 133.
Keskiviikkona kävelin junalta kotiin, reitti oli aika lailla sama kuin edellisenä torstaina. 50 minuuttia / 5 km / 128. Tässäkin oli alkujaan tarkoitus juosta, mutta migreenin takia vaihtui kävelyyn. Tällä kertaa tiesin heti aamulla että kohtaus tulee, muuten en olisi 8 tunnin yöunien jälkeen niin väsynyt etten meinaa saada silmiä auki aamulla, ja samanlainen väsymys jatkui 3 tuntia eteenpäin. Onneksi kohtauksen ja lenkin väliin jäi taas kuutisen tuntia, ehdin toipua kävelykuntoon.
Torstaina juoksin vakireittiä junalta kotiin, 28 minuuttia / 3,2 km / 149. Migreeni iskikin vasta myöhään illalla, pari tuntia lenkin jälkeen.
Lauantaina heräsin aamulla migreeniin, otin lääkkeet ja nukuin vielä pari tuntia. Klo 10.20 nousin ylös, en siksi että olisin jaksanut vaan koska kello oli niin paljon. Olisin varmaan nukkunut vielä, mutta tuli olo että kyllä aikuisen ihmisen pitää olla tähän aikaan ylhäällä. Iltapäivällä yhden aikaan mietin jaksanko lähteä ulos, totesin että pakko mennä kun aurinko paistaa. Kävin kävelemässä Arboretumissa, 1 h 17 min / 7,66 km / 133. Kyllähän sen kropassa tunsi, että on ollut kolme migreenikohtausta viikolla. Ja myös sen, että yösyke on edelleen lähes aina yli 70, pahimmillaan tällä viikolla se oli 79. Vain kahtena päivänä alle 70, silloinkin 69 ja 68.
Tänään en liikkunut. Kävin Lielahdessa kaupassa, ja lenkkivaatteet oli päällä mutta en sitten kuitenkaan kävellyt kotiin. Mietin että korkeat yösykkeet ja tiheään iskevät migreenikohtaukset ehkä yrittävät kertoa, että nyt pitäisi ottaa iisisti. Meillä kiertää töissä edelleen flunssa-aalto, tällä viikolla jouduin vaihtamaan kaksi vuoroa niin että minulla olikin yhden sijasta kolme iltavuoroa. Osittain se on pomon osa olla itse paikkaamassa sairaspoissaoloja, toisaalta minun harrastukseni ovat sellaisia ettei minun tarvitse olla tiettynä viikonpäivänä tiettyyn kellonaikaan tietyssä paikassa, eikä minulla ole lapsia joita pitäisi kuljettaa harrastuksiin, niin minun on helppo vaihtaa vuoroa. Sairaskierre jatkuu yhä, mutta tänään totesin että en halua vaihtaa huomista aamuvuoroani illaksi, siihen sain onneksi kollegan kiinni. Olen käynyt keskustelua henkilökunnan kanssa, että miltä heistä tuntuu kun laitan heille viestejä iltaisin tai viikonloppuisin, ja kyselen vuoronvaihtoa tai ilmoitan että joku joutuu olemaan aamuvuorossa yksin. He - onneksi minulle - sanoivat että mieluummin saavat asiasta tiedon ajoissa eikä vasta aamulla. Toki joskus tulee sairastumisia yön aikana, mutta useimmiten saan tiedon jo edellispäivänä tai -iltana. Ja onneksi meillä on niin joustava henkilökunta, että vuoronvaihdot yleensä onnistuvat; aina jollekin sopii.
Ensi viikolle en ole suunnitellut mitään. Sellaista mietin, että voisin vielä 2,5 viikkoa liikkua fiiliksen mukaan. Aloitan perjantaina 10.11 kahden viikon loman, ja jos puolisoni kanssa saamme viisumit niin vietämme lomamme pienellä Sansibarin saarella. Kun sieltä kotiudumme, voisin ottaa jonkinlaisen treeniohjelman käyttöön. Ehkä salipainotteisen, niin että lenkkejä tulisi ulkona pari per viikko, salitreeniä pari kertaa viikossa, pitkis ehkäpä pyöräillen. Helsinki City Running Dayn ohjelma taitaa olla aika hyvä, mutta koska se on 30 viikkoa niin en ehdi tehdä sitä kokonaan, jos osallistun toukokuussa tapahtumaan. On joko jätettävä alusta muutama viikko pois tai jostain välistä yksittäisiä viikkoja. Jos oikein laskin niin 27.11. aloittaen viikkoja tulee 25.
Kivaa loppusyksyä! Jossain jo hiihdetään, Tampereella odotetaan ensilunta. Tänään oli hiutaleita ilmassa mutta maahan asti ei kertynyt. Naapurissa Orivedellä oli yhtenä aamuna lunta, mutta se suli päivän aikana pois. Kylmä alkaa olla, olen kaivanut pipon, hanskat ja merinovillapaidan esiin.