keskiviikko 23. joulukuuta 2020

Jouluhaaste: 24 kysymystä joulusta

 

Palanderin talo Tampereen Keskustorilla, talo valaistu kuvioilla

Taivaanrannan juoksija oli bongannut jouluhaasteen, ja oitis päätin tarttua siihen. Tehkääpä muutkin, vastauksia on kiva miettiä ja mieluusti lukisin muiden jouluperinteistä ja -mieltymyksistä! 

1. Lempijoululaulu?

Yhtä on täysin mahdoton valita, joten "huijaan" heti ja sanon useamman. Yksi uudempi löytö on Himlen i min famn Carolan esittämänä. Tämä on suomennettu nimellä Taivas sylissäni, mutta en ole vielä kohdannut Carolan voittanutta Suomi-versiota. Tarja Turusen esittämä Jo joutuu ilta on kerrassaan ihana. Raskasta joulua - porukan Tulkoon joulu on joka joulun pakko kuunnella - osastoa. 


2. Jouluelokuvasuosikkisi?

Love Actually. En taida edes tietää muita jouluelokuvia jos unohdetaan piirretyt...


3. Paras jouluherkku?

Tykkään kaikesta jouluruuasta, mitä perheemme pöydässä on! Ykkönen on ehkä kuitenkin perunalaatikko. 


4. Missä vietät joulun tänä vuonna?

Lapsuudenkodissani vanhempien, siskon perheen ja puolisoni kanssa. Meitä on yhteensä 9, onneksi tapaamme muutenkin jakaantua kolmeen huoneeseen niin tänäkään vuonna emme ole kylki kyljessä :) 


5. Oikea vai muovinen joulukuusi?

Oikea. Osa joulutunnelmaa on pistelevät neulaset, sekä neulasten rapisemisesta valittaminen.


6. Mitä traditioita odotat eniten?

Perheemme joulu alkaa siitä, kun kokoonnumme vähän ennen puoltapäivää riisipuurolle, puuroa syödessä kuunnellaan joulurauhan julistus. 


7. Milloin avaatte lahjat?

Illalla, perinteisin aika taitaa olla klo 19. 


8. Kumpi on parempaa, lahjojen antaminen vai saaminen?

Antaminen. Alan yleensä pitää silmiä auki jo alkusyksystä, ja bongailla hyviä lahjaideoita. Toisaalta siinä on sekin, että kun on monta lahjan saajaa sekä Hopen kautta lahjoitetut, niin on taloudellisesti kivempaa jakaa kustannuksia useammalle kuukaudelle.

Commercen talo Tampereen Keskustorilla kuvioilla valaistuna

9. Millainen paketoija olet?

Nopea. Leikkaan lahjapaperin vinoon ja mahdolliset repeytymät korjaan teipillä. Ostan yleensä montaa erilaista paperia, jotta lahjojen saajat eivät pysty niin helposti päättelemään mitkä ovat minulta. Joka vuosi ostan myös lahjanauhaa, ja vasta sen jälkeen tajuan että kotona on monta pakettia jo ennestään.


10. Miltä perinteinen joulupaitasi näyttää?

Tunnustan, että minulla ei ole yhtään jouluneuletta, eikä mitään muutakaan perinteistä jouluvaatetta. Yleensä pukeudun mekkoon, mutta sekin on eri joka vuosi. Tänä vuonna aion pukeutua paksuihin mustiin sukkahousuihin ja Neulomon Revontuli-kuosiseen tunikaan.


11. Ihanin joulumuisto lapsuudesta?

Noin 10-vuotiaana sain lahjaksi toivomani kosketinsoittimen. En osannut soittaa silloin, enkä sen jälkeenkään. Koskaan en käynyt soittotunneilla, yritin opetella itse kirjaston soitonoppailla mutta huonolla menestyksellä. 


12. Oudoimmat lahjat, joita olet saanut?

Entinen poikaystäväni osti minulle silityslaudan ja yleiskoneen. Silityslauta oli sinänsä tarpeellinen, mutta en olisi halunnut saada sitä joululahjaksi. Yleiskone oli turhake, tapanani on ollut leipoa korkeintaan kerran vuodessa, eikä sille ollut käyttöä ruuanlaitossakaan. 


13. Mitä perinteitä haluat siirtää lapsellesi?

Minulla ei ole lapsia, mutta siskon lapset ovat kiitettävästi omaksuneet perinteitä. Nuorin, joka on nyt 13, muistaa mitä edellisvuonna tehtiin mihinkin kellonaikaan, ja kovasti hän yrittää että samoin menisi joka kerta :)


14. Oletko koskaan tehnyt piparkakkutaloa?

En ole. Viihdyn erittäin huonosti keittiössä, eikä minulla taida olla piparkakkutalon vaatimaa taitoa saati kärsivällisyyttä. Tänä vuonna mietin Fazerin karkeista tehtyä taloa, mutta tekemättä jäi.

Sandbergin talo Tampereen Keskustorilla kuvioin valaistuna

15. Suosikkipuuhasi joululomalla?

Kirjojen lukeminen, liikunta päiväsaikaan ruuhkattomalla kuntosalilla tai kävely ilta-aikaan ihaillen ihmisten piha- ja ikkunavaloja.


16. On jouluaatto, mitä kupissasi on?

Vettä jouluruokailun alkuun asti, sen jälkeen punaviiniä.


17. Jos voisit ostaa ainoastaan yhden lahjan tänä vuonna, kuka sen saisi?

Mahdoton sanoa. Siskollakin on kolme lasta, niin olisi epäreilua antaa lahja vain yhdelle. Ehkä koko perheen yhteinen lahja? 


18. Mitkä värit tekevät joulusi?

Sininen ja hopea, ne ovat lempivärini kuusen koristeissa. Pöytäliinoihin ja verhoihin "kuuluu" punainen ja vihreä.


19. Mistä jouluperinteestä et pidä tai minkä skippaat?

Perheemme on käynyt ehkä kerran joulukirkossa, sen skippaan. Lipeäkalaa meillä ei - onneksi - ole koskaan. 


20. Oletko viettänyt joulua muualla kuin kotimaassasi?

En ole. Mutta nyt kun minulla on ulkomaalainen puoliso, niin mahdollisesti vuoden päästä olen joulun Saksassa. Etenkin nyt, kun puoliso "joutuu" tänä vuonna olemaan kanssani lapsuudenkodissani, koska ei pääse matkustamaan Saksaan.


21. On jouluaterian aika, mitä lautasellasi on?

Kaikkea mitä pöydästä löytyy. Noin kuutta lajia laatikoita, graavilohta, silliä, rosollia, homejuustoa, vihersalaattia, kurkkusalaattia, limppua... 


22. Valkoiset vai värikkäät jouluvalot?

Valkoiset. Vaikka värikkäätkin on ok, etenkin sellaiset jotka eivät vilku.


23. Kummasta pidät enemmän, jouluaatosta vai -päivästä?

Jouluaatosta, koska silloin koko perhe on koossa. 


24. Mikä joulussa on parasta?

Yhdessäolo ja kiireettömyys.

Sandbergin talo Tampereen Keskustorilla kuvioin valaistuna

Jutun kuvat ovat Tampereen Keskustorilta, jossa osana Valoviikkoja on toria ympäröivät talot valaistu. Aloituskuvassa on Palanderin talo, sitten Commercen talo, kaksi viimeistä kuvaa ovat Sandbergin talosta. Viimeisen kuvan oikeassa reunassa on pieni siivu Kelan taloa. Osuin paikalle sattumalla ensimmäisena valaisupäivänä, mutta valot ovat päällä päivittäin pimeään aikaan (olikohan klo 15.30-22) tammikuun alkuun asti. Ihana idea ja hieno toteutus!


Kuntoutumassa: yksi askel eteen, yksi askel taakse

 

Kävelytie, taustalla näkyy Näsinneula ja Särkänniemeä

Aloitetaan taka-askeleesta: niin paljon kuin olen leikattua jalkaa säästellyt, on se silti rasittunut liikaa.  (Olen muun  muassa mennyt kävelyn sijasta bussilla välimatkat bussi- ja juna-asemille.) Maanantaina alkoi kipu jalkaterän ulkosyrjällä, pitkällä matkalla nilkan alta pikkuvarvasta kohti. Käsin ja piikkipallolla hierominen ei ole auttanut, ei myöskään kylmäpakkaus. Kävin varmuuden vuoksi lääkärissä, työterveyslääkäri tuumi että nyt on paras ottaa taas kepit käyttöön keventämään askelta. Sisällä liikun muutenkin vähän, niin silloin pärjään ilman, mutta ulkona käytän keppejä siihen asti kunnes kipu helpottaa. Siihen voi mennä muutama päivä, tai viikko pari. Lääkäri sanoi että jos on rasitusmurtumaa, niin se ei vielä näkyisi röntgenkuvassa. En usko murtumaan, pidän syyllisenä etenkin viime viikkoa: keskiviikosta perjantaihin olin töissä, ja juuri keskiviikkona alkoi kävelyteiden liukas ja loskainen aika. Eiköhän tien kunto ja jo valmiiksi varovainen askellus ole syynä siihen, että koipi alkoi kiukutella. On taas niin kipeä, etten saa varattua painoa kunnolla jalalle. No, näillä nyt mennään. Sairasloman ajalta jäi särkkylääkkeitä, otan niitä tarvittaessa siihen asti että jalka lakkaa kipuilemasta.

Mutta kuuluu minulle iloistakin! Leikkausalue on varsin hyvässä kunnossa. Pari viikkoa sitten en päässyt portaita alas ollenkaan, viime viikolla se sujui kankeasti, nyt jo ihan sujuvasti. Kyykkyynkin pääsen. Ainoa mikä ei vielä onnistu, on varpaille nousu. Viikonloppuna ehdin aloittaa treenit, lauantaina tein kotona GoGon YouTubesta puolen tunnin kuminauhatreenit ja 20-minuuttisen vatsa-selän. Kyllä muuten yöllä kylkeä kääntäessä tuntui, että nyt on käytetty lihaksia pitkästä aikaa... :D Sunnuntaina kävin kokeilemassa kuntopyörää 45 minuuttia, totesin onnellisena että sitä lajia pystyn harrastamaan. On ainakin jotain mitä tehdä, kun uimahallit ovat kiinni eikä kävelylenkeille ole ihan vielä asiaa. Että kunhan seuraavan kerran pääsen kepeistä, alan asustaa kuntopyörän satulassa. 

Kuva kuntopyörän näytöltä, siinä virtuaalinen pyöräilymaisema ja tietoja vauhdista yms.

Ensimmäisten treenien jälkeen nauratti, että ihan hirveät sykkeet. Kuminauhajumpassa maksimi 158, vaikka jätin hypyt pois. Ja pyöräillessä koko ajan lähes 130, vaikka vauhti oli alle 20 km/h. Ei tullut yllätyksenä, tiesin että kunto on mennyt todella alas. Mutta ihana saada ensikosketus treeneihin, tästä tie on vain ylöspäin!

Ihanaa joulunaikaa kaikille, nauttikaa sekä liikunnasta että levosta :) 

maanantai 14. joulukuuta 2020

Sairasloma loppuu, pian pääsen liikkeelle!

 

Ikkunan ulkopuolella puu, jonka oksilla ohut lumikerros. Taustalla kerrostaloja pihoineen
Terveisiä sairasloman loppumetreiltä! Palaan töihin ylihuomenna, ja samaan aikaan päättyy salijäsenyyteni tauko. 

Olen liikkunut nyt kaksi viikkoa ulkona ilman keppejä. Ongelmatonta se ei vielä ole; jokainen askel tuntuu ja joudun ottamaan tavallista lyhyempiä askeleita. Lisäksi leikkausalue on kosketusarka, ja se myös ärtyy herkästi. Kun olin muutamana päivänä peräkkäin liikenteessä tunnin kaksi, se oli muuta ihoa lämpimämmän tuntuinen ja punoittava. Olen käyttänyt kylmäpakkausta. Kaksi päivää olen kulkenut kotona ilman kenkiä. Sisäkenkiä suositeltiin noin neljäksi viikoksi, mutta niiden kanssa on se ongelma että ne osuvat leikkausalueelle ja saavat sen ärtymään entisestään. Töissä käytän joka tapauksessa sisäkenkiä, joten uskaltaudun jättämään ne kotona pois. 

Isovarvas on puoliväliin asti suora, mutta pää haluaa kääntyä viereisen varpaan puoleen. Olenkin käyttänyt päiväaikaan silikonista varpaanerottajaa. Sitten kun alan harrastaa liikuntaa, aion ostaa urheiluteippiä ja teipata varpaan suoraksi. 12.1. menen uudelleen röntgeniin ja lääkärille, katsotaan sitten miltä näyttää. 

Monet liikuntapaikat ovat kiinni, ja itse olen miettinyt että uskallanko kuinka käydä GoGolla. Siellä on nyt kyllä niin, että tavarat saa olla mukana, eli on mahdollista välttää pukuhuoneita. Ehkä viikonloppuna voisin kokeilla kuntopyörää, oletan että samat iltapäivätunnit ovat rauhallisia nyt kuin vuosi sittenkin. Otan pehmeän laskun töihin, olen tällä viikolla töissä ke-pe ja sitten ensi viikon lomalla. Eli joulunaluspäivinä voisin myös mennä kuntopyöräilemään keskellä päivää. 

Kävelylenkeille en vielä uskalla lähteä, varvas kipuilee riittävästi ihan peruskauppareissuistakin. Koska työpäivän aikana joudun kävelemään jonkin verran, aion mennä välimatkat kotoa linja-autoasemalle mahdollisuuksien mukaan bussilla. Turha rasittaa jalkaa liikaa, kun toipuminen on vielä selvästi kesken.

Tänään sain idean, että hei meillähän on kirjastossa lainattavia hulavanteita. Lainaan yhden niistä työhuoneeseeni, voin taukojumppa-hulailla muutaman kerran päivässä :) Kotona voin palailla lihaskuntoharjoitteluun, sillä GoGolla on taas alkanut tulla jumppia tallenteina, ja lisäksi ainakin YouTubessa on useita videoita. Puolen tunnin kahvakuulaa tein keväällä, se oli muistaakseni varsin jalkaystävällinen. Samoin puolen tunnin kuminauhajumppa (jossa hyppyjen tilalla voi askeltaa) ja 40-minuuttinen barefoot bootcamp (jossa siinäkin askellusvaihtoehto). Pilates, yogalates ja vatsa-selkä -treeni ovat muut äkkiseltään mieleen tulevat lajit, joita uskoisin voivani harrastaa myös toipilasaikana.

Jäinen asfaltti

Tänään ulkona oli suoranainen tappokeli, en tiedä miten olikin yhtäkkiä tullut kauhea jää joka puolelle. Olin liikkeellä maastojuoksukengillä, ja vaikka vaapuin varovasti niin kolme kertaa jalka meinasi luistaa alta. Onneksi oli aina oikea jalka; pelkään yhä että vasen jotenkin tökkää tai retkahtaa niin että leikkausalueella menee jotain rikki. Nastalenkkarit olisivat olleet oikea valinta ulos, mutta koska olin hakemassa eläköityvälle työkaverille lahjakorttia niin jouduin liikkumaan myös sisätiloissa, ja sisällä nastat ovat superliukkaat. Jos tämä keli jatkuu, joudun tosissasi miettimään kenkävalintoja työmatkalle, ja sillä ajatuksella että pitääkö olla vaihtokengät jo työpaikan ulko-oven ja työhuoneen välille. 

Ihanaa joulunaikaa kaikille, toivottavasti ensi vuonna päästään takaisin tavallisempiin olosuhteisiin!