Juoksu ei kulje mutta ohjelman toteutus jatkuu

 

Islannin reissun jälkeen palasin Porin kaupungin juoksuohjelman pariin, välillä hyvillä mielin ja välillä ärsyyntyneenä. Perusongelma minulla on se sama mikä on ollut koko ajan siitä asti kun 10 vuotta sitten otin ensimmäiset juoksuaskeleet; syke on hitaallakin vauhdilla tasamaalla juostessa 150 tai yli. Toisaalta, kun se on kävellessäkin 130 niin tiedän etten koskaan pysty lenkkeilemään kävellen alle 110 tai juosten alle 120 sykkeellä. Mielenkiinnolla kuitenkin seuraan, tapahtuuko sykkeelle jotain viikkojen kuluessa. 

Ensimmäinen päivä loman jälkeen oli kahden treenin päivä. Maanantai 29.8 oli Hervanta-ilta. Matkustin ratikalla sinne, tein juoksutreenin 5 minuuttia kävelyä / 4 minuuttia juoksua x 2, sitten kävelin muutaman minuutin GoGolle bodycombat-tunnille. Raskasta oli; juoksu painoi pohkeissa, combat painoi reisissä ja lonkissa. 

Tiistain 30.8 treeninä oli onneksi vain puolituntinen kävely (30 minuuttia / 3,2 km / 129). Jäin bussista pois Kalevassa auringonpaisteessa, kävelin Tammelan, Annikin puutalokorttelin ja Armonkallion kautta kotiin ja viimeiset 10 minuuttia kuljin kaatosateessa. Aika mones kerta oli, kun kastuin kunnolla...

Keskiviikkona vuorossa oli yhdistelmä 3 minuuttia kävelyä, 4 minuuttia juoksua, pieni tauko, 4 minuuttia juoksua, 3 minuuttia kävelyä. Koska matkasin junalta kotiin niin ehdin tehdä viimeistä kävelyosuutta vaille toiseenkin kertaan. 

Torstaina 1.9. ohjelmaan tuli 5-minuuttiset juoksupätkät, kun treeninä oli 2 minuuttia kävelyä, 5 minuuttia juoksua, pieni tauko, 5 minuuttia juoksua, 2 minuuttia kävelyä. Nosto kahdesta neljään minuuttiin jännitti aiemmin, viisiminuuttiset eivät ollenkaan. Toki taktikoin ja juoksin kodin lähellä niin että sain mennä tasamaalla tai alamäessä.

Tuolta viikolta jäi toinen kävelylenkki tekemättä. Perjantaina menin suoraan töistä puolison kanssa mökille grillaamaan hänen siskonsa ja tämän puolison kanssa. Kotona olimme lähempänä puoltayötä. Lauantaina lähdimme toiselle mökille aamupäivällä 11 maissa, sieltä kotiuduimme sunnuntai-iltana kahdeksan jälkeen. Olin toivonut meidän olevan kotona aiemmin, mutta porukka intoutui pelaamaan lautapeliä joka kestikin 3,5 tuntia. 

Siispä tänä maanantaina yhdistin viimeviikolta jääneen 45-minuuttisen tämän viikon lenkkiin. Huomasinpa jälkikäteen, että viikot meni sekaisin ja tein puolituntisen lenkin, jota ei oikeasti ollutkaan tämän viikon vaan viime viikon ohjelmassa. Tällä viikolla olisi ollut "kävele niin pitkälle kuin huvittaa". No, tuli sitten 1 h 14 min / 7,45 km / 125. Kävin pitkästä aikaa Arboretumissa. 

Tiistaina kävin töiden jälkeen Sydänsairaalassa kontrollikäynnillä; pieni sydänvikani vaatii käynnin viiden vuoden välein. Kammioiden välissä on pieni reikä, eli verta pääsee virtaamaan kammiosta toiseen. Kävin aiemmin labrassa sydänfilmissä, nyt ultrattiin. Todettiin että reikä on yhä olemassa, vaikka onkin pieni ja vaikeasti havaittava. Sydän on kuitenkin muuten kunnossa, kammiot ovat normaalin kokoisia eikä sydämessä ole merkkejä kuormittumisesta. Siispä suuntasin suoraan poliklinikalta lenkille :) Meillä oli puolison kanssa ruokatreffit Purebite-ravintolassa, joten lenkkeilin sinne: 2 minuuttia kävelyä, 5 minuuttia juoksua, pieni tauko, 5 minuuttia juoksua, 2 minuuttia kävelyä. 

Keskiviikkona olin iltavuorossa, mutta koska aamulla oli Teams-kokous niin työpäiväni kesti 10,5 tuntia. Ei siis ihme, ettei lenkillä kulkenut. Tulin junalta kotiin lähes lyhintä mahdollista reittiä eli Sorinkatua Ratinanrantaan ja siitä sillan yli Nalkalaan. 2 minuuttia kävelyä, 5 minuuttia juoksua, 1,5 minuutin tauko, 5 minuuttia juoksua, 2 minuuttia kävelyä. Perään ehdin tehdä vielä 2 minuuttia kävelyä ja 3 minuuttia juoksua ennen kuin olin kotiovella. 

Koska keskiviikko oli pitkä päivä, menin torstaina iltavuoroon vasta klo 12 junalla. Ennätin lenkkeillä aamulla, kulku oli edellispäivää parempi. En ole yhtään aamuihminen, eli vaikka lähdin lenkille klo 9 niin tuntui etten ole kunnolla hereillä. Iltalenkit on kivempia. Tänään ohjelmassa oli 1 minuutti kävelyä, 7 minuuttia juoksua, 2 minuuttia kävelyä, 7 minuuttia juoksua, kävely kotiin (12 minuuttia). Lenkkeilin Amurissa kauniissa auringonpaisteessa. 

Perjantai oli juoksuohjelmassa vapaa, mutta koska siinä ei ole lainkaan lihaskuntoa tai kehonhuoltoa niin suuntasin töiden jälkeen salille. Tein 45-minuuttisen koko kehon treenin, mutta kevensin vähän suunnitellusta sillä olo oli huono. Väsytti ja välillä melkein oksetti. Teinkin tangolla ja levypainoilla vain maastavedon + pystysoudun (20 kg, 3 x 8) ja rinnallevedon + ylöstyönnön (15 kg, 3 x 8). Muuten tein pakkalaitteella ylätaljaa (40 kg, 3 x 8), vatsaliikkeitä pallolla ja lattialla, punnerrukset penkkiä vasten, takareisivedon pallolla. 

Eilen lauantaina olin töissä, joten lenkkeilin työpaikalta junalle. Ohjelmassa oli 15 minuuttia rauhallista juoksua, käännös ympäri ja kävely lähtöpaikkaan. No en kääntynyt vaan kävelin junalle asti. Tähän asti ok, mutta sitten luin ohjelmasta seuraavan päivän merkinnän: "Vapaa. Pystyt jo juoksemaan 2,5 km ja koko lenkin pituus on 5 km". Ajattelin että mitä helkuttia?! Vartissa 2,5 km tarkoittaa vauhtia 6 min / km, ja tuonko vauhdin pitäisi olla rauhallista menoa??? Mietin, että tekeekö juoksuohjelmia vain normaalipainoiset tai hoikat ihmiset, jotka ovat juosseet tai harrastaneet liikuntaa koko elämänsä? Vai miksi on oletus, että myös tällaiselle ylipainoiselle, huomenna 42-vuotiaalle, 10 vuotta sitten ensiaskeleet juosten ottaneelle, juuri 3,5 vuoden juoksutauolta palanneelle tuollainen vauhti olisi lönköttelyä? Minulle tuli tosi paha olo, melkein itkukin. Totesin, että tällaisessa on sudenkuoppa aloittelijalle tai tauolta palaavalle, kun ohjelma / valmentaja / kuka tahansa kertoo että nyt pystyt juoksemaan tällaisen matkan tässä ajassa. Että kun en pysty, niin olenko huono, kannattaako jatkaa ollenkaan vai lysähtää sohvalle luovuttaneena? Toisaalta olin samaan aikaan iloinen siitä, että noin neljä viikkoa ensimmäisten paluujuoksuaskelten jälkeen jaksoin juosta 15 minuuttia, olkoonkin että matka oli "vain" 1,7 kilometriä. Ensireaktio oli heittää koko ohjelma mäkeen ja etsiä uusi. Junassa kuitenkin katsoin tulevia viikkoja ja totesin, että koko loppuaika juostaan vain aikaa tai matkaa, ei molempia samaan aikaan. Ja on siellä tsemppiruutujakin mukana, kuten että olet ansainnut tämän vapaapäivän ja vapaa, mieti miten hyvä olet. 

Ohjelman 3 ekaa viikkoa sisälsivät juoksua kolmena päivänä, tämä neljäs neljänä. Jaloissa onkin painanut, joten päätin tänään mennä GoGolle puolentoista tunnin yinjoogaan. Se oli harmi kyllä pettymys. Ohjaajana oli sijainen, joka sanoi opettaneensa lähinnä hathaa eikä ikinä ennen yinjoogaa. Mietin, tiesikö hän edes mitä yinjooga on. Ensimmäinen 50 minuuttia muistutti lähinnä astangaa aurinkotervehdyksineen ja soturiasentoineen, siis voimajoogaa ja tasapainon harjoittamista, ei suinkaan venyttelyä. 50 minuutin jälkeen alkoi varsinainen venyttelyosuus, mutta tuskinpa siinäkään oltiin yhdessä venytyksessä 3-5 minuuttia. Ehdittiin nimittäin tehdä sen verran monta eri venytystä jaloille puolessa tunnissa. Loppuun vielä rentoutus. 

Ensi viikko on tehtävä treenien kanssa niin, että treenipäivät ovat ma-ti ja pe-su. Keskiviikkona olen päivän seminaarissa Tampere-talossa, sen jälkeen menen kahvilaan tapaamaan tamperelaisia kirjabloggareita ja siitä Vapriikkiin seminaarin iltajuhlaan. Myös torstai on seminaaripäivä, ja klo 17 alkaa elämänlaatulautakunnan kokous. Toki siinä välissä saattaisin ehtiä lenkkeillä, kun seminaari päättyy klo 15 ja kokous alkaa klo 17. On kuitenkin ikävää treenata kiireessä ja stressaantuneena. Yhtenä päivänä juoksua on 2 x 7,5 minuuttia, toisena 2 x 10 minuuttia, kolmantena 15 minuuttia. Nämä kahdesti tehtävät pätkät eivät sisällä taukoa tai kävelyä, vaan kääntymisen ja paluumatkan. Vartin juoksussa on sen jälkeen kävely kotiin. Lisäksi viikolla on 30 minuutin ja tunnin kävelylenkit. 

Suunnittelin että huomenna kävelisin tunnin, tiistaina juoksisin 2 x 7,5 minuuttia. Perjantaina 2 x 10 minuuttia, lauantaina kävely, sunnuntaina juoksu+kävely. Saa nähdä miten toteutuu. 

Mukavaa syyskuun jatkoa!