sunnuntai 19. maaliskuuta 2023

Kevät missä viivyt! Juoksua ja kävelyä hangessa

 


Tässäpä se, kuva tästä viikosta. Lunta on satanut useampana päivänä, ja tiet ovat olleet nastalenkkareita vaativassa kunnossa. Viikonlopulle ennustetusta auringosta ei näkynyt vilaustakaan. Olen tympiintynyt ja kiukkuinen. Kevät, missä olet!

Viisi treenikertaa tuli tälle viikolle, kolme ulkona ja kaksi sisällä. 

Maanantaina ja tiistaina juoksin iltavuoron jälkeen junalta kotiin. Maanantaina 31 minuuttia / 3,15 km / 144. Keskivauhti 9.51. Lenkin alkuun asti annoin itselleni mahdollisuuden perua koko jutun, mutta noustuani asematunnelista tielle totesin että ensimmäinen kilometri on vastatuulta (= en pääse eteenpäin enkä pysty hengittämään) mutta toiset kaksi myötäistä joten menoksi vaan. Tiistai oli tyynempi, tein yhden lisäkoukkauksen joten saldo oli 37 minuuttia / 3,8 km / 143. Keskivauhti 9.46. 


Keskiviikkona emme menneet hiihtämään ystäväni kanssa; en ole lainkaan yllättänyt. Hänen äitinsä oli ollut päivän hoitamassa koiraa, ja ystäväni äitinsä kanssa halusi lähteä ulos syömään. Olisimme päässeet hiihtämään klo 18, sanoin että päivänvalo ei riitä. Muistan ikuisesti sen hiihtolenkin Lapissa, kun näin sukset jalassani mutta en latua, jämähdin paikalleni enkä tiennyt yhtään mihin suuntaan mennä. Onneksi vähän matkan päässä edessä sattui sivusuunnasta tulemaan moottorikelkka, joka valaisi riittävästi niin että hahmotin uudelleen missä latu menee. Kävimme nyt sitten sauvakävelemässä, 1 h 6 min / 6 km / 131. 

Perjantaina kävin töiden jälkeen salilla tekemässä 57-minuuttisen koko kehon treenin. Alkuun 10 minuuttia soutua, sitten ylätaljaa, jalkaprässiä, vaakaprässiä, pystysoutua, maastavetoa ylhäältä alas, pystypunnerrusta, penkille nousua, hauiskääntöä ja polviseisonnassa taaksepäin kallistumista (= älyttömän hyvä liike etureisille). 


Eilen kävin salilla pyöräilemässä 1 h 10 min / 25,1 km / 113. Nukuin 11,5-tuntiset yöunet, mutta aamupalan jälkeen podin migreeniä niin salikäynti siirtyi alkuiltaan. 

Tänään olisimme menneet puolison kanssa Näsijärven jäälle kävelemään, jos olisi paistanut aurinko. On ollut pilvistä ja harmaata, niin pysyimme kotona. Jalkani tuntuvat tänään olevan enemmän jumissa salitreenistä kuin eilen, lisäksi on ollut lievä päänsärky, ei kuitenkaan migreeni. 

Ensi viikosta tuleekin mielenkiintoinen. Junalakko alkaa, mikä vaikuttaa kulkemiseeni. Huomenna olen iltavuorossa, enkä pääse junalla kotiin. Toinen huomisen iltavuorolaisista asuu Kangasalla, hän lupasi viedä minut Kangasalan keskustaan mistä pääsen bussilla Tampereelle. Oletus on, että kotimatka viivästyy ja olen kotona tuntia myöhemmin kuin yleensä iltavuoron jälkeen. En aio kävellä tai juosta kotimatkalla, koska ilman lenkkiäkin kello voi olla 21 tai enemmänkin ennen kuin olen kotona, ja tiistaina on taas aamuvuoro ja aikainen lähtö. Keskiviikkona olen Nokialla, teen ehkä samoin kuin edelliskerralla että tulen bussilla Tesomalle ja kävelen sieltä kotiin. Torstaina on lautakunnan kokous, täytyy tarkistaa voinko olla etänä, koska jos junaliikenne on yhä seis niin joko en pääse kotiin ollenkaan tai joudun lähtemään kokouksesta viimeistään klo 19.30, jotta pääsen Eräjärveltä tulevan kollegan kyydillä Tampereelle.


En siis tee tarkkaa suunnitelmaa ensi viikolle. Ystäväpariskunta kysyi meitä ensi viikonloppuna Salpausselän kisoihin, kenties ennen niitä heille yökylään Orivedelle. No, jos junat eivät kulje niin emme pääse sinne. Tulevien päivien treenit riippuvat siis siitä, mihin aikaan ja millä kulkuneuvolla pääsen mihinkin. Toivon kovasti, että lakko ei jatku pitkään. Pakkasta ja lunta on luvattu ensi viikollekin, niin tylsää!

sunnuntai 12. maaliskuuta 2023

Kevyttä liikuntaa toipilasviikolla

 


Viime viikolla valitin huonovointisuutta, niinhän siinä sitten kävi että aloin oksentaa tunti postauksen julkaisemisen jälkeen. Onneksi sitä jatkui vain aamuyöhön saakka, ei sen pidempään. Maanantain makasin kotona, tiistaina menin töihin mutta huomasin puoliltapäivin että voimat on pois. Onneksi iltapäivällä oli kokous, sain istua paikallani pari tuntia niin olo koheni. Ruoka ei maittanut moneen päivään, ajatus lämpimästä ruuasta etoi. Söinkin muutaman päivän lähinnä rahkaa, RisiFruttia ja banaania. Kolmena iltana söin lämpimän aterian, mutta siitä seurasi vatsanväänteitä ja seuraavana aamuna vatsa oli vikkelällä. 

Eilen oli ensimmäinen päivä, että sain syötyä normaalisti. Huomasin heti aamulla, että nyt ei riitä rahka ja mehukeitto, vaan pitää ottaa mukaan hedelmiä tai marjoja. Oli rohkaisevaa kun pystyi syömään normaalin kokoisen aamiaisen. 

Liikuntapäiviä tuli tälle viikolle 4, niistä kaksi oli kävelyä ja kaksi sisäpyöräilyä. Lajivalinta oli helppo, sillä näissä pystyin seuraamaan sykettä ja tekemään superkevyitä treenejä. 


Keskiviikkona olin etätöissä, istuin kolmen kokouksen verran kotisohvalla. Työpäivän jälkeen menin salille ja poljin kuntopyörää tunnin / 21,95 km / 107. Kuten keskisyke osoittaa, tekeminen oli erittäin kevyttä. Olin iloinen, ettei kehossa tuntunut sen jälkeen miltään. Ihan kuin en olisi harrastanut liikuntaa ollenkaan. Tähän varmasti auttoi etänä olo, jäi matkustus Orivedelle pois. Lisäksi tavallisen työpäivän aikaan askelia tulee varsin paljon. 

Torstaina kävelin iltavuoron jälkeen junalta kotiin, 47,5 minuuttia / 4,58 km / 124. Keskivauhti 10,25 eli suunnilleen puoli minuuttia normaalia kävelylenkkiä hitaampi, sitä myöten keskisykekin useita pykäliä tavallista matalampi. 


Perjantaina olin vapaalla viime lauantain työvuorosta. Jossain vaiheessa luvattiin aurinkoa, no sitä ei tullut. Aamupäivällä paistoi, mutta puoliltapäivin oli jo pilvistä. Iltapäivällä kun lenkkeilin, niin aurinko pilkahti pilvien takaa pariin kertaan, mutta loppumatkasta satoi jo lunta. Halusin käydä Hatanpään Arboretumissa, se oli virhe. Kävelylenkki oli 1 h 16 min / 7,2 km / 122. Keskivauhti 10.33. Tuntui siltä, että nyt tuli liian pitkä. Ei ollut huono tai vetämätön olo, mutta tuntui siltä ettei vaan kulje. 

Eilen menin salille polkemaan kuntopyörää, 80 minuuttia / 27,85 km / 110. Katsoin kännykän ruudulta ampumahiihtoa ja tarkkailin sykettä. Nyt tekeminen tuntui taas normaalilta. Olin syönyt ennen treeniä niin aamupalan kuin lämpimän ruuan, joten ehkä senkin takia energiaa riitti. Perjantaina tuntui siltä, että ravintolassa syöty vuohenjuusto-lounassalaatti painoi vatsassa vielä 4 tuntia myöhemmin. Nyt kun treenin jälkeen oli lounaasta sama 4 tuntia, oli jo nälkä. 


Tänään kävimme ystäväni kanssa pitkästä aikaa Kaupinojalla avantosaunassa. Yllättävän ruuhkaisaa oli iltapäivällä, tunti avaamisen jälkeen. Pulahdimme kolme kertaa, se sai riittää tällä kertaa. Niin kivaa kuin avantouinti on, minua ainakin stressaa kun joutuu odottamaan lauteiden vapautumista. Etenkin kun tänään oli niin kylmä tuuli, ettei järvessä käynnin jälkeen tarjennut istua ulkona. 

Nyt kun ruoka on maistunut ongelmitta pari päivää, julistan vatsataudin lopullisesti kukistetuksi. 

Huomenna ajattelin lenkkeillä töiden jälkeen, perinteisesti iltavuorosta junalta kotiin. Haluaisin kokeilla juoksua, mutta katsotaan. Eniten hirvittää kova tuuli, jonka myötä -2 astetta pitäisi tuntua -9 asteelta iltakahdeksalta. Jos on vastatuuli, eteneminen on raskasta ja hengittäminen vaikeaa. Varaudun siihen, että juoksen, mutta myös siihen että lenkki vaihtuu kävelyyn. Keskiviikkona jään töiden jälkeen Orivedelle kaverin luo yökylään, ajatus on käydä järven jäällä hiihtämässä. Saa nähdä toteutuuko. (Kaverillani on paha taipumus perua / muuttaa ehdottamiaan asioita.) Salille täytyy mennä joku päivä, nyt on lihakset olleet treenaamatta pian pari viikkoa niin pitää herätellä niitä. 

Ihana että aurinko jo lämmittää, harmi vaan että pakkasta on ennustettu koko viikoksi ja lumisadettakin ainakin parille päivälle. Mutta kiva että nyt pääsee jo aamuseitsemän bussilla töihin päivänvalossa :) 

sunnuntai 5. maaliskuuta 2023

Kaikin puolin harmaa luminen viikko

 


Jonkinlainen talviuupumus nyt vaivaa, tunnen oloni väsyneeksi vaikka nukkuisin kuinka paljon. Aika monena aamuvuorona olen nukkunut bussimatkat töihin mennen tullen. Tympii sekin, että moneen kertaan sääennuste on povannut aurinkoa mutta sitä on sitten näkynyt jossain ihan muualla kuin Tampereella. Lunta on satanut lisää, se upottaa ja on liukasta. 

Viisi treenipäivää sain tällekin viikolle. Maanantaina juoksin iltavuoron jälkeen junalta kotiin, koitin pitää sykkeen alle 150:n ja onnistuin. 40 minuuttia / 4 km / 145. 

Tiistaiaamuna kävin Oriveden liikuntahallin kuntosalilla tekemässä lihaskuntotreenin ennen iltavuoroa. Jouduin lyhentämään treeniä; en ollut tajunnut että nettisivun varauskalenteri alkaa sunnuntaista, eikä siis tiistai ollutkaan siinä viikon toinen vaan kolmas päivä. Sali ei ollutkaan vapaa koko aamupäivää, vaan oli varattu klo 10. Siihen mennessä piti olla pois pukkarista. Ehdin kuitenkin tehdä muutaman liikkeen niin että koko kropalle tuli jotain. 

Keskiviikkona kävelin töiden jälkeen, 1 h 8 min / 6,5 km / 127. Ei ollut minkäänlaista kulkua, tiet olivat sohjoa ja muhjua joten melkoista liukastelua oli. Yöunet olivat toki taas 6-tuntiset, perinteisesti iltavuorosta aamuvuoroon mennessä. 

Eilen olin töissä, alkuperäinen suunnitelma oli lenkkeillä töistä junalle, mutta meninkin ystävieni luo katsomaan hiihtokisoja ja sain sen jälkeen autokyydin asemalle. 

Tänään oli aamulla joku ihmeellinen yleisvitutus, lähdin salille ja tajusin ehtiväni spinning-tunnille. Ineksellä on aina raskasta musiikkia tunneillaan, kivaa :) Spinningin jälkeen oloni oli heikko, ajattelin että aamupalasta oli liikaa aikaa. Söin välipalan ja pian sen jälkeen lämpimän ruuan, mutta olo on ollut edelleen huono. Iltapäivällä oli migreenikohtaus, ja nyt tuntuu enemmänkin siltä että olisi mahatauti tulossa. Ateriasta on jo noin 7 tuntia mutta yhtään ei ole nälkä, päinvastoin tuntuu siltä kuin vatsa olisi yhä täpötäynnä. Lievästi oksettava olo on. 

Ensi viikolla olen maanantain ja tiistain illassa, katson huomenna aamulla miltä olo tuntuu, lenkkeilenkö töiden jälkeen vai en. Tiistaina saatan käydä uimassa tai salilla. Keskiviikkona menemme ystäväni kanssa Trip-spinningiin. Perjantaina olen vapaalla, toivon että aurinko paistaa ja pääsisin ulos pitkälle lenkille. 

Olen lopen kyllästynyt jatkuvaan harmauteen, se vetää mielialan alas. Ei auta päivien piteneminen, kun samaa harmaata on koko ajan. Pakkanenkaan ei haittaisi, kun vaan näkisi aurinkoa. Kello on nyt vasta 21, mutta tuntuu siltä että kunhan saan tämän postauksen julki niin menen nukkumaan. Ja toivottavasti herään huomenna virkeänä, hyvävointisena. 

Mukavaa viikkoa!