Ihanaa joulunaikaa ihmiset!
Joulukuu on ollut kiireinen, yhtenä viikkona en ehtinyt salille ollenkaan, muuten olen käynyt 2-3 kertaa viikossa, yleensä aamuisin ennen iltavuoroon menoa. Silloin salilla on hiljaista ja voi valita mihin menee ja mitä tekee, jonottamatta. Jalka voi kuten ennenkin, sillä erotuksella että jalkaprässissä joudun isompien painojen (yli 100 kiloa) asettumaan niin että paino on kantapäillä, muuten liike sattuu päkiään. Välipäiville ei työterveydestä löydy lääkäriaikoja, täytyy koittaa jos pääsisi tammikuun alussa. Alkaa nimittäin kunto olla huono, huomasin sen kun soudin puoli tuntia ja sykkeet oli 15-20 pykälää korkeammat kuin yleensä soutaessa. Lisäksi tämä vaikuttaa mielialaan. Salilla totean että tämä on kivaa, mutta lähteminen on vaikeaa. Vuosia olen tehnyt kaikki treenit kohti jotain tavoitetta, nyt sellaista ei ole. Ja kun ei ole diagnoosia, ei ole myöskään kuntoutustavoitetta (ainakaan vielä).
Iloisia asioita on kuitenkin ollut. Miehen firman pikkujoulut Turussa oli tosi hauskat, tutustuimme uusiin ihmisiin ja ilmoittauduimme firman 50-vuotisjuhliin helmikuun alussa. Mies sai Maahanmuuttoviraston päätöksen, hänet on nyt rekisteröity Suomeen. Kävimme kuuntelemassa Tarja Turusen joulukonserttia Tampereen Tuomiokirkossa, ja olen nähnyt ystäviä enemmän kuin moneen viikkoon.
Joulun vietämme miehen kanssa erillään, mies on kolme viikkoa Saksassa. Minulla on vain viikko vapaata, josta olen joulunpyhät vanhempieni ja siskoni perheen kanssa. Syksy on ollut varsin raskas, niin en halunnut lähteä Saksaan neljäksi päiväksi, etenkin kun kaksi päivää olisivat matkustuspäiviä. Olen siis puoli viikkoa yksin kotona, luen kirjoja, katson Areenasta hyviä ohjelmia ja käyn salilla.
Syökää hyvin, levätkää kunnolla ja liikkukaa hyvällä fiiliksellä, siinäpä resepti jolla suunnata kohti vuotta 2020 :)