sunnuntai 25. syyskuuta 2022

Juoksuohjelman puoliväli: jaksan juosta 5 km!

 


Se on kuulkaa pimeä, kun iltavuoron jälkeen lenkkeilee! Syksy on siis tullut ihan kokonaan. Ja olihan tällä viikolla syyspäiväntasauskin. 

Tämä viikko sisälsi juoksuohjelmassa 6 treeniä, 4 juoksua ja 2 kävelyä. Tein ne kaikki :) 

Maanantain treeni oli 18 minuuttia juoksua, vaikka ohjelma sen esittelikin lyhyemmän tuntuisena eli 9 minuuttia, käännös, 9 minuuttia. Juoksin junalta Sorinkatua ja Ratinanrantaa pitkin kotiin. Matka 1,95 km, keskisyke 148. Ei ollut kulkua yhtään, verrattuna sunnuntain lenkkiin keskisyke oli pari pykälää korkeampi vaikka keskivauhti oli 20 sekuntia hitaampi. Töissä oli stressaava päivä, se varmasti näkyi tekemisessä.

Tiistaina meidän piti mennä ystäväni kanssa kävelemään, mutta hänen hakiessaan minut junalta hän kysyi "mennäänkö me lenkille vai mennäänkö me syömään", sanoin että äänensävystä päätellen mennään syömään. 

Keskiviikkona oli juoksua 24 minuuttia (eli 12, käännös, 12). Iltavuorosta lähtiessä Orivedellä oli valoisaa mutta Tampereelle saapuessa pimeni nopeasti. Tulin taas Sorinkatua ja Ratinanrantaa, mutta en kääntynytkään Eteläpuistoon ja kotiin vaan kiersin vielä Ratinan suvannon. 2,55 km / 146.


Torstain treeni oli tunnin kävelylenkki. Aamulla oli paksu sumu, mutta päivä kirkastui ja olikin ihana auringonpaiste. Kävelin Petsamossa ja Ranta-Tampellassa, 6,1 km / 125. 

Perjantainakin kävelin, viikon toinen kävelylenkki oli "rauhallinen 30 minuuttia" joten en sitä varten edes vaihtanut vaatteita. Alusvaatteet, sukat ja lenkkarit oli sentään urheiluun tarkoitetut, muuten olin pukeutunut leggingseihin ja mekkoon. Junalta kävelin Tammelan ja Juhannuskylän kautta Koskikeskuksen kulmalle, treffasin siellä puolison kanssa ja kävimme syömässä Purebitessa. 


Lauantaille ohjelma sanoi että "juokse lyhyehkö lenkki", päätin että tällä kertaa se tarkoittaa 15 minuuttia. Siivosin kotona 2 tuntia, ja lähdin samalla hiellä juoksemaan. Kotikulmilla Kaakinmaalla ja Pyynikillä 1,72 km / 144. Keskivauhti 8.42, mikä on itselleni tässä vaiheessa keskitasoa kovempaa. Toki alkuun kävelin ylämäen Pyynikin näkötornin risteykseen, jotta pääsin juoksemaan pelkästään tasaisella ja alamäessä.

Tänään olikin sitten tosipaikka, ohjelmassa luki 5 km. Etukäteen jännitti, ihan vaan siitä syystä että pisin lenkki on ollut tämänviikkoinen 24 minuuttia, ja vitonen veisi aikaa rutkasti enemmän. Arvelin että keskivauhti on jotain 9-9.30 välillä. Suunnitelma oli pitää rauhallinen vauhti, koska oletus on että 8.30 on sellainen nopeus mikä alkaa hapottaa nopeasti. Menin ratikalla Kalevaan, juoksin siellä ensin loivaan alamäkeen, sitten korttelin toista puolta loivaan ylämäkeen, tasamaata Kissanmaalle ja siellä pääosin tasaista, oikeastaan oli vain kaksi pientä alamäkeä ja kaksi pientä ylämäkitömpärettä. Keskisyke oli tällä reissulla vähän korkea eli 152, mutta en halunnut kävellä ylämäkiä koska ajatus oli testata jaksanko juosta 5 km yhtä soittoa. Kaksi muutaman sekunnin pysähdystä tuli kun nappasin valokuvan, muuten juoksin koko ajan. Suunnittelin reitin niin että matkalle osuu vain yhdet liikennevalot, ne tulivat 4,9 kilometrin kohdalla ja sattuivat olemaan vihreät. Keskivauhti oli 9.15, ja se oli sellainen vauhti että olisin jaksanut pidempäänkin. Sehän kai pitäisi ollakin homman juju, juokse niin että et ole uupunut lenkin jälkeen vaan olisit jaksanut lisää. Joku onnistumisen riemu taisi kuitenkin tossuihin tulla, sillä viimeinen kilometri oli 20 sekuntia nopeampi kuin toiseksi nopein. 


Aamulla kuulostelin että takareisiä kiristää, aion tänään illalla vielä tehdä GoGon jumppatallenteilta liikkuvuus-venyttelyn.

Ensi viikolla on 4-5 treeniä. Maanantai on ihanan tsemppaava: "Rentoudu ja nauti eilisestä saavutuksesta". Tiistaille on rauhallinen ja rento 15 minuutin juoksulenkki, mietin että juoksisin salille ja kävisin tekemässä lihaskuntoa. Keskiviikko on vapaa saatesanoilla "voit kävellä pienen lenkin", saatan hyvinkin kävellä iltavuoron jälkeen junalta kotiin. Torstain saanen tehtyä ohjelman mukaan eli 5 km juosten, tempoa vaihdellen. Mutta perjantain 45-minuuttisen kävelylenkin siirrän suosiolla lauantaille, koska perjantaina meillä on töissä kirjaston synttärijuhlat ja niistä olen kotona ehkä vasta iltakymmeneltä. Sitten jää vielä sunnuntaille 5 km + 5 minuuttia + kävely takaisin. 

Ensi viikonloppuna olisi Turun kirjamessut, mutta tällä kertaa ne taitavat jäädä minulta väliin. Kirjaston synttäreihin liittyy tapahtumia tiistaista alkaen, joten olen varmasti aika väsynyt perjantaina illalla kotiin päästyäni. Lisäksi julkiset kulkevat aika huonosti. 5.30 on turhan aikainen lähtöaika, ja 9.30 taas tarkoittaisi sitä että olisin messuhallissa vasta lähempänä puoltapäivää. Kiireisen ja stressaavan viikon jälkeen en ehkä jaksa matkustaa neljää tuntia edestakaisin vain voidakseni viettää muutaman tunnin messuilla. Harmi. Turun kirjamessut on kiva tapahtuma, ja varmasti sinne menisin lauantaiaamuna mikäli perjantaina ei olisi juhlia, joissa minun on paikan pomona oltava loppuun asti. 


Mutta nyt jatkan hyvillä mielin kohta juoksuohjelman viimeistä viittä viikkoa. On lohdullista huomata, että nelikymppisenä voi kuntoutua leikkauksesta ja 3,5 vuoden juoksutauosta ja päästä takaisin juoksukuntoon. Vitosesta on pitkä matka puolimaratonille, mutta lenkki ja viikko kerrallaan :) 6 viikkoa sitten 2 minuuttia tuntui raskaalta, tänään jaksoin 47 minuuttia ja enemmänkin olisi mennyt. Jee!














sunnuntai 18. syyskuuta 2022

Viikko täynnä menoja mutta treenit tuli tehtyä

 


Syksyn värejä on jo näkyvissä, vaikka kesä vielä pyristelee. Itse tykkään erityisesti syksyn punaisesta sävystä.

Tällä viikolla oli ihan hirvittävän paljon ohjelmaa, siinä ja siinä että aika riitti tehdä juoksuohjelman treenit.

Maanantaina suunnitelmat muuttuivat vähän. En päässytkään lähtemään töistä suunniteltuun aikaan, mutta sitten en joutunutkaan odottamaan seuraavaa bussia kun sain työkaverilta kyydin Hervannan keskustaan. Tein sitten kävelylenkin sieltä. Ohjelmassa luki tunti, mutta meni vähän yli kun "eksyin" matkalla. Ei ollut ensimmäinen kerta Muotialan ja Veisun suunnalla, mutta kun en mennytkään Hatanpäälle vaan käännyin Nekalaan niin siellä erehdyin milloin millekin poluille. Lopulta päädyin kolmostien viereen ja menin siitä bussilla keskustaan. Muuten olisin kävellyt, mutta meillä oli puolisoni kanssa sushitreffit enkä halunnut myöhästyä pahasti. Meni 1 h 7 min / 6,8 km / 124. 

Tiistain ohjelmassa oli 15 minuuttia juoksua, tein sen iltavuoron jälkeen junalta kotiin, lähes suorinta reittiä eli Sorinkadulle ja siitä Hatanpään valtatien ali Ratinanrantaan. Vauhti oli vajaat puoli minuuttia hitaampi per minuutti kuin lauantaina, mutta keskisykekin oli kymmenisen pykälää matalampi (nyt 142). 


Keskiviikkona olin seminaarissa Tampere-talolla, sen jälkeen tapasimme tamperelaisten kirjabloggaajien kesken, sieltä lähdin suoraan seminaarin iltajuhlaan Vapriikkiin. Kotona olin yöllä noin puoli yhden maissa. 

Torstaiaamuna kiittelin viisauttani kun olin lähtenyt iltajuhlien jatkoilta kotiin ajoissa, vaikka vähän oli krapulaa niin puolella litralla vettä ja seminaarin aamukahvilla tarjottujen hedelmäpalojen ansiosta olo oli nopeasti taas ihmismäinen. Tämän seminaaripäivän jälkeen istuin kotona rapiat 3,5 tuntia Teamsissa lautakunnan kokouksessa. 

Perjantaina oli töistä vapaa, kiitos viime viikon lauantaivuoron. Ohjelma sanoi ovelasti "10 minuuttia juoksua, käännös ympäri, 10 minuuttia juoksua". No minäpä en kääntynyt ympäri enkä myöskään tehnyt kahta 10-minuuttista jaksoa vaan 20 minuuttia putkeen. Kävelin ylämäen Pyynikin Palomäentielle, jotta pääsin lenkkeilemään tasaisella. Pyynikillä olin hetken ja siirryin sitten Amuriin, jossa menee joka korttelin ympäri kävelyteitä. Siellä saa hyvin aikaa kulutettua, kun kehtaa kääntyä joka nurkalta johonkin suuntaan. 2,18 km / 148. Lenkkeilin päivällä puolison Teams-puhelun aikana. Illalla menin teatteriin katsomaan Momentum 100 -musikaalin Tampereen Työväen Teatterissa (oli todella hyvä ja yllätyksellinen). 


Eilen olin Helsingissa Dekkarifestivaalilla. Olin suunnitellut tekeväni ohjelmassa olleen tunnin kävelylenkin illalla Tampereella, mutta lähdinkin Paasitornista ennen kahta viimeistä esitystä. Alkoi keskittymiskyky  ja happi loppua. Kävelin rantaa pitkin Linnunlauluun ja edelleen Töölönlahdelle. Kivempi lenkki olisi ollut kiva, mutta juna ei odottaisi. Tunnin sijaan tuli 43 minuuttia / 4,2 km / 125. 

Tänään piti ohjelman mukaan juosta 15 minuuttia, kääntyä ja kävellä kotiin. En taaskaan seurannut ohjelmaa. Juoksin kylläkin 15 minuuttia / 1,7 km / 146, mutta jatkoin sitten eteenpäin. Halusin mukaan eiliseltä jääneet 17 minuuttia, mutta koska painalsin Arboretumiin niin lenkki piteni siitäkin; 55 minuuttia / 5,67 km / 137. Syke oli noin korkea siksi, että pariin kertaan sain kiihdyttää ihan kunnolla päästäkseni vain hivenen hitaammista kävelijöistä ohi ja riittävän etäälle ennen kuin hidastan omaan normivauhtiini. Lenkkeilin päivällä, illalla menimme puolison kanssa elokuviin. Bulle Train oli vauhdikas ja yllättävän hauska toimintapläjäys. Yleensä elokuvien ns. hauskat hetket herättävät minussa lähinnä myötähäpeää, mutta nyt nauroin ääneen useita kertoja. 

Eli: viikkoon mahtui siis sushi-illallinen, kaksi seminaaripäivää, iltajuhla, lautakunnan kokous, teatteri, kirjallisuustapahtuma Helsingissä ja elokuvissa käynti. Myönnetään, että ihan joka päivä en ole ollut virkeimmilläni. Olen siis erityisen iloinen, että sain tehtyä kaikki ohjelmaan suunnitellut treenit enkä jättänyt yhtään väliin. Yksi iso tekijä tässä on toki se, että juoksut ovat vielä varsin lyhyitä ja niitä voi tehdä tarvittaessa useina päivinä peräkkäin. 

Ensi viikolla on toivoakseni rauhallisempaa. Torstai-illalle on teatteriliput, toki siinä pitäisi olla iltavuoro mutta yritän saada vuoron vaihdettua. Viikon kävelylenkit ovat 30 ja 30-60 minuuttia, juoksut ovat 18 ja 24 minuuttia sekä lyhyehkö ja 5 km. Tuo vitonen vähän jännittää, sillä tähän mennessä pisin juoksu on ollut vähän yli 2 km. Mutta niinhän se on että vauhti on se mihin homma voi kaatua. Tarpeeksi hitaasti vaan niin hyvä tulee. En vielä tiedä mitä teen minäkin päivänä. Koska vapaapäiviä on vain yksi, voin tarvittaessa yhdistää lyhyehkön juoksulenkin ja puolituntisen kävelyn samalle päivälle - jos muu elämä sitä vaatii. 

Mukavaa syyskuun jälkimmäistä puolikasta! 



sunnuntai 11. syyskuuta 2022

Juoksu ei kulje mutta ohjelman toteutus jatkuu

 


Islannin reissun jälkeen palasin Porin kaupungin juoksuohjelman pariin, välillä hyvillä mielin ja välillä ärsyyntyneenä. Perusongelma minulla on se sama mikä on ollut koko ajan siitä asti kun 10 vuotta sitten otin ensimmäiset juoksuaskeleet; syke on hitaallakin vauhdilla tasamaalla juostessa 150 tai yli. Toisaalta, kun se on kävellessäkin 130 niin tiedän etten koskaan pysty lenkkeilemään kävellen alle 110 tai juosten alle 120 sykkeellä. Mielenkiinnolla kuitenkin seuraan, tapahtuuko sykkeelle jotain viikkojen kuluessa. 

Ensimmäinen päivä loman jälkeen oli kahden treenin päivä. Maanantai 29.8 oli Hervanta-ilta. Matkustin ratikalla sinne, tein juoksutreenin 5 minuuttia kävelyä / 4 minuuttia juoksua x 2, sitten kävelin muutaman minuutin GoGolle bodycombat-tunnille. Raskasta oli; juoksu painoi pohkeissa, combat painoi reisissä ja lonkissa. 

Tiistain 30.8 treeninä oli onneksi vain puolituntinen kävely (30 minuuttia / 3,2 km / 129). Jäin bussista pois Kalevassa auringonpaisteessa, kävelin Tammelan, Annikin puutalokorttelin ja Armonkallion kautta kotiin ja viimeiset 10 minuuttia kuljin kaatosateessa. Aika mones kerta oli, kun kastuin kunnolla...


Keskiviikkona vuorossa oli yhdistelmä 3 minuuttia kävelyä, 4 minuuttia juoksua, pieni tauko, 4 minuuttia juoksua, 3 minuuttia kävelyä. Koska matkasin junalta kotiin niin ehdin tehdä viimeistä kävelyosuutta vaille toiseenkin kertaan. 

Torstaina 1.9. ohjelmaan tuli 5-minuuttiset juoksupätkät, kun treeninä oli 2 minuuttia kävelyä, 5 minuuttia juoksua, pieni tauko, 5 minuuttia juoksua, 2 minuuttia kävelyä. Nosto kahdesta neljään minuuttiin jännitti aiemmin, viisiminuuttiset eivät ollenkaan. Toki taktikoin ja juoksin kodin lähellä niin että sain mennä tasamaalla tai alamäessä.

Tuolta viikolta jäi toinen kävelylenkki tekemättä. Perjantaina menin suoraan töistä puolison kanssa mökille grillaamaan hänen siskonsa ja tämän puolison kanssa. Kotona olimme lähempänä puoltayötä. Lauantaina lähdimme toiselle mökille aamupäivällä 11 maissa, sieltä kotiuduimme sunnuntai-iltana kahdeksan jälkeen. Olin toivonut meidän olevan kotona aiemmin, mutta porukka intoutui pelaamaan lautapeliä joka kestikin 3,5 tuntia. 

Siispä tänä maanantaina yhdistin viimeviikolta jääneen 45-minuuttisen tämän viikon lenkkiin. Huomasinpa jälkikäteen, että viikot meni sekaisin ja tein puolituntisen lenkin, jota ei oikeasti ollutkaan tämän viikon vaan viime viikon ohjelmassa. Tällä viikolla olisi ollut "kävele niin pitkälle kuin huvittaa". No, tuli sitten 1 h 14 min / 7,45 km / 125. Kävin pitkästä aikaa Arboretumissa. 


Tiistaina kävin töiden jälkeen Sydänsairaalassa kontrollikäynnillä; pieni sydänvikani vaatii käynnin viiden vuoden välein. Kammioiden välissä on pieni reikä, eli verta pääsee virtaamaan kammiosta toiseen. Kävin aiemmin labrassa sydänfilmissä, nyt ultrattiin. Todettiin että reikä on yhä olemassa, vaikka onkin pieni ja vaikeasti havaittava. Sydän on kuitenkin muuten kunnossa, kammiot ovat normaalin kokoisia eikä sydämessä ole merkkejä kuormittumisesta. Siispä suuntasin suoraan poliklinikalta lenkille :) Meillä oli puolison kanssa ruokatreffit Purebite-ravintolassa, joten lenkkeilin sinne: 2 minuuttia kävelyä, 5 minuuttia juoksua, pieni tauko, 5 minuuttia juoksua, 2 minuuttia kävelyä. 

Keskiviikkona olin iltavuorossa, mutta koska aamulla oli Teams-kokous niin työpäiväni kesti 10,5 tuntia. Ei siis ihme, ettei lenkillä kulkenut. Tulin junalta kotiin lähes lyhintä mahdollista reittiä eli Sorinkatua Ratinanrantaan ja siitä sillan yli Nalkalaan. 2 minuuttia kävelyä, 5 minuuttia juoksua, 1,5 minuutin tauko, 5 minuuttia juoksua, 2 minuuttia kävelyä. Perään ehdin tehdä vielä 2 minuuttia kävelyä ja 3 minuuttia juoksua ennen kuin olin kotiovella. 

Koska keskiviikko oli pitkä päivä, menin torstaina iltavuoroon vasta klo 12 junalla. Ennätin lenkkeillä aamulla, kulku oli edellispäivää parempi. En ole yhtään aamuihminen, eli vaikka lähdin lenkille klo 9 niin tuntui etten ole kunnolla hereillä. Iltalenkit on kivempia. Tänään ohjelmassa oli 1 minuutti kävelyä, 7 minuuttia juoksua, 2 minuuttia kävelyä, 7 minuuttia juoksua, kävely kotiin (12 minuuttia). Lenkkeilin Amurissa kauniissa auringonpaisteessa. 

Perjantai oli juoksuohjelmassa vapaa, mutta koska siinä ei ole lainkaan lihaskuntoa tai kehonhuoltoa niin suuntasin töiden jälkeen salille. Tein 45-minuuttisen koko kehon treenin, mutta kevensin vähän suunnitellusta sillä olo oli huono. Väsytti ja välillä melkein oksetti. Teinkin tangolla ja levypainoilla vain maastavedon + pystysoudun (20 kg, 3 x 8) ja rinnallevedon + ylöstyönnön (15 kg, 3 x 8). Muuten tein pakkalaitteella ylätaljaa (40 kg, 3 x 8), vatsaliikkeitä pallolla ja lattialla, punnerrukset penkkiä vasten, takareisivedon pallolla. 

Eilen lauantaina olin töissä, joten lenkkeilin työpaikalta junalle. Ohjelmassa oli 15 minuuttia rauhallista juoksua, käännös ympäri ja kävely lähtöpaikkaan. No en kääntynyt vaan kävelin junalle asti. Tähän asti ok, mutta sitten luin ohjelmasta seuraavan päivän merkinnän: "Vapaa. Pystyt jo juoksemaan 2,5 km ja koko lenkin pituus on 5 km". Ajattelin että mitä helkuttia?! Vartissa 2,5 km tarkoittaa vauhtia 6 min / km, ja tuonko vauhdin pitäisi olla rauhallista menoa??? Mietin, että tekeekö juoksuohjelmia vain normaalipainoiset tai hoikat ihmiset, jotka ovat juosseet tai harrastaneet liikuntaa koko elämänsä? Vai miksi on oletus, että myös tällaiselle ylipainoiselle, huomenna 42-vuotiaalle, 10 vuotta sitten ensiaskeleet juosten ottaneelle, juuri 3,5 vuoden juoksutauolta palanneelle tuollainen vauhti olisi lönköttelyä? Minulle tuli tosi paha olo, melkein itkukin. Totesin, että tällaisessa on sudenkuoppa aloittelijalle tai tauolta palaavalle, kun ohjelma / valmentaja / kuka tahansa kertoo että nyt pystyt juoksemaan tällaisen matkan tässä ajassa. Että kun en pysty, niin olenko huono, kannattaako jatkaa ollenkaan vai lysähtää sohvalle luovuttaneena? Toisaalta olin samaan aikaan iloinen siitä, että noin neljä viikkoa ensimmäisten paluujuoksuaskelten jälkeen jaksoin juosta 15 minuuttia, olkoonkin että matka oli "vain" 1,7 kilometriä. Ensireaktio oli heittää koko ohjelma mäkeen ja etsiä uusi. Junassa kuitenkin katsoin tulevia viikkoja ja totesin, että koko loppuaika juostaan vain aikaa tai matkaa, ei molempia samaan aikaan. Ja on siellä tsemppiruutujakin mukana, kuten että olet ansainnut tämän vapaapäivän ja vapaa, mieti miten hyvä olet. 

Ohjelman 3 ekaa viikkoa sisälsivät juoksua kolmena päivänä, tämä neljäs neljänä. Jaloissa onkin painanut, joten päätin tänään mennä GoGolle puolentoista tunnin yinjoogaan. Se oli harmi kyllä pettymys. Ohjaajana oli sijainen, joka sanoi opettaneensa lähinnä hathaa eikä ikinä ennen yinjoogaa. Mietin, tiesikö hän edes mitä yinjooga on. Ensimmäinen 50 minuuttia muistutti lähinnä astangaa aurinkotervehdyksineen ja soturiasentoineen, siis voimajoogaa ja tasapainon harjoittamista, ei suinkaan venyttelyä. 50 minuutin jälkeen alkoi varsinainen venyttelyosuus, mutta tuskinpa siinäkään oltiin yhdessä venytyksessä 3-5 minuuttia. Ehdittiin nimittäin tehdä sen verran monta eri venytystä jaloille puolessa tunnissa. Loppuun vielä rentoutus. 

Ensi viikko on tehtävä treenien kanssa niin, että treenipäivät ovat ma-ti ja pe-su. Keskiviikkona olen päivän seminaarissa Tampere-talossa, sen jälkeen menen kahvilaan tapaamaan tamperelaisia kirjabloggareita ja siitä Vapriikkiin seminaarin iltajuhlaan. Myös torstai on seminaaripäivä, ja klo 17 alkaa elämänlaatulautakunnan kokous. Toki siinä välissä saattaisin ehtiä lenkkeillä, kun seminaari päättyy klo 15 ja kokous alkaa klo 17. On kuitenkin ikävää treenata kiireessä ja stressaantuneena. Yhtenä päivänä juoksua on 2 x 7,5 minuuttia, toisena 2 x 10 minuuttia, kolmantena 15 minuuttia. Nämä kahdesti tehtävät pätkät eivät sisällä taukoa tai kävelyä, vaan kääntymisen ja paluumatkan. Vartin juoksussa on sen jälkeen kävely kotiin. Lisäksi viikolla on 30 minuutin ja tunnin kävelylenkit. 

Suunnittelin että huomenna kävelisin tunnin, tiistaina juoksisin 2 x 7,5 minuuttia. Perjantaina 2 x 10 minuuttia, lauantaina kävely, sunnuntaina juoksu+kävely. Saa nähdä miten toteutuu. 

Mukavaa syyskuun jatkoa! 


maanantai 29. elokuuta 2022

Juoksuohjelmaa ja kesälomailua

 


Terveisiä Islannista! Siellä sekä istuttiin autossa että käppäiltiin rannalla ja vuorilla :) Viikon reissu oli samaan aikaan ihana ja raskas. Sää suosi, vain yhtenä yönä satoi ja edeltävänä päivänä oli pari lyhyttä tihkusadekuuroa. Muuten oli lähes aina aurinkoista. Mutta kylmä! Yöt olivat viileitä ja päivisin oli tuulista, joten pipo, lapaset ja islantilaisvillapaita olivat käytössä yötä päivää. 

Kaikki postauksen kuvat ovat reissulta. 

Lähdetäänpä taas purkamaan kahden viikon kuulumiset kerralla.

Toissa maanantaina alkoi Porin kaupungin juoksuohjelman toinen viikko. Tein viikon kaikki treenit, mutta eri järjestyksessä kuin mitä ne olivat ohjelmassa. Maanantaina kävimme ystäväni kanssa sauvakävelyllä Kaupissa, 1 h 2 min / 5,25 km / 142. Päälle pulahdus Näsijärveen, jossa olikin yllättävän kylmä vesi. 

Tiistaina alkoivat tähän asti pisimmät juoksumatkat, ohjelmassa oli 5 minuuttia kävelyä / 4 minuuttia juoksua x 2. Hellejuoksu oli raskasta, mutta neliminuuttiset eivät tuntuneet niin pitkiltä kuin mitä etukäteen pelkäsin. 

Thingvellir, Euraasian ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen erkanemispaikka.

Keskiviikkona oli ukkoskuuroja, odotin iltavuoron jälkeen hetken kelin selkenemistä. No, pari minuuttia kesti onnea ja sitten alkoi tihkusade joka paheni pian kaatosateeksi. Olin varsin tyytyväinen, että ohjelmassa oli vain setti 5 minuuttia kävelyä / 4 minuuttia juoksua x 2. Lenkistä en muista juuri mitään, sillä keskityin miettimään reittiä niin että aika päättyisi mahdollisimman lähelle kirjastoa. Kävin töissä vaihtamassa kuivaa päälle ja sitten pääsin kaverin kyydillä kotiin. 

Torstaina vuorossa oli puolituntinen kävely. Olin suunnitellut tekeväni sen Petsamossa, mutta kun bussi lähestyi ysitiellä Tampereen ramppia niin alkoi sataa ja ukkostaa. Menin linja-autoasemalle ja siitä paikallisbussilla kotipysäkille. Kun jäin bussista pois niin ei satanut, päätin kävellä kotikulmilla Eteläpuistossa ja Kaakinmaalla. Ensimmäinen 5 minuuttia oli sateetonta, sitten oli 20 minuuttia tihkua ja loput 5 minuuttia kaatosade. Kastuin siis taas. Totesin, että onneksi on niin lämmin ettei tarvitse pelätä kylmettymistä.

Tuonne punaiselle vuorelle kavuttiin Islannin sisämaassa :) 

Perjantain lenkillä kävi tuuri, sade alkoi 2 minuuttia sen jälkeen kun olin tullut kotiin :D Ohjelmassa oli 3 minuuttia kävelyä, 4 minuuttia juoksua, pieni tauko, 4 minuuttia juoksua, 3 minuuttia kävelyä. Olisi ollut yhden kerran, mutta koska olin vielä sen verran kaukana kotoa niin tein toisenkin kerran. Tauot pidin sellaisina että syke laski noin 125:een.

Koska lauantaina lähdin Islantiin, tein viikon 5 treeniä putkeen ilman välipäiviä. Hyvin sujui määrän ollessa vielä pieni.

Reissun ajaksi ohjelmaan tuli tauko, mutta vähän sentään liikuttiin. Länsivuonoille mennessä ja siellä ollessa istuttiin pitkälti autossa, mutta maanantaiaamuna heräsimme ystäväni kanssa jo klo 6.30. Olimme leirintäalueella meren rannassa, joten lähdimme kävelylle rantahiekalle. Menimme ensin toiseen ja sitten toiseen päähän, matkaa kertyi 3,1 km ja aikaa kului 46 minuuttia, keskisyke oli 113. Asuna kesälomakeliin ei-niin-tyypillisesti softshellhousut, pipo, lapaset, pitkähihainen merinovillapaita, fleecetakki, softshelltakki ja islantilaisneule. En muuten vähään aikaan valita Suomen tuulista... Hyvin tarkeni noin, mutta ei tullut hiki. 

Leirintäalue meren rannalla Birkimelurin lähellä.

Keskiviikkona suuntasimme yhdeksi yöksi sisämaahan. Respassa meille suositeltiin kysyttäessä n. 10 km:n vaellusta. Eipä tiedetty että matka oli noin 7,1 km sisältäen 1,5 km vuorelle kiipeämistä, paikoin oli tosi jyrkkää. Pahimmissa paikoissa pidettiin lyhyitä taukoja. Alaspäin ei ollut helppo tulla, ensin oli rinteen jyrkkä kivikko ja tasamaalla kivikkoinen laavakenttä. 2 h 20 min kului aikaa tähän retkeen. Keskisyke oli 128 ja maksimi taas kerran 171.


Torstaille riitti puolituntinen parin kilometrin kävely tasamaalla, joka kuitenkin sekin oli varsin kivikkoista. Tosin lohkareiden sijasta kivet olivat pieniä pyöreitä. 

Meitsi oli kuulemma sävy sävyyn kivien kanssa.

Perjantaina tuli liikuttua enemmän hyötyliikuntaa ja satunnaista menoa. Kävimme turistikohteet, koska mukanamme oli yksi ensikertalainen. Geysirin luona kapusimme vuorelle näköalapaikalle, Gullfossilta pois tultiin ylämäkeä, Krýsavikin suunnalla oli kävelypolku jossa siinäkin oli vähän kiivettävää. 

Eli vaikka viikon aikana istuttiin autossa yli 2000 km, tuli onneksi jonkin verran liikuttua myös jalkaisin. 

Lauantaina matkustimme kotiin, herätys oli aamulla klo 4. Sain nukuttua yöllä vain noin 2,5 tuntia. Lentokoneessa nukuin pari tuntia lisää, ja autossa matkalla kentältä kotiin vielä puoli tuntia. Ei siis ihme, että lauantain ja sunnuntain välisenä yönä nukuin lähes kellon ympäri. Kaverini ehdotti jumppaa sunnuntaille, sanoin että en lähde. Heräsin aamulla 10.30 maissa, nousin vähän ennen yhtätoista ja tunsin olevani tokkurassa. Tuumasin, että parempi olla kotona ja istua sohvalla, parannella kolmen tunnin aikaeroa ja matkaväsymystä. 

Nyt on lomat lusittu ja tällä viikolla palaan takaisin juoksuohjelman kimppuun. 

Huomasin, että sunnuntaina juostiin Tampereen maraton, hiukan houkuttaisi ilmoittautua ensi vuodelle puolikkaalle... Kuun loppuun asti on aikaa ilmoittautua halvimmalla hinnalla, eli muutama päivä on vielä miettimisaikaa. 

Kivaa alkavaa syksyä!

Gullfoss


Haluan Tampereelle Skyr-baarin!

Sky Lagoon Reykjavikissa.

Hraunfossar.






perjantai 19. elokuuta 2022

Bodymajan kehonkoostumusmittaus


Kehonkoostumusmittaus saatu. 

Hauska sattuma, vähän aikaa sitten luin Lenkillä-blogin Elinan kokemuksen Bodymajan kehonkoostumusmittauksesta ja kiinnostuin, kun huomasin että Tampereellakin on mittauspiste. Sitten huomasin että sähköpostiin olikin tullut Bodymajalta tarjous kehonkoostumusmittauksesta - jo ennen Elinan postauksen lukemista -, mielelläni nappasin kiinni. 

Olen viime viikolla aloittanut juoksun, varovasti, Porin kaupungin juoksuohjelman mukaan. Edellisistä juoksuaskelista oli yli 3 vuotta. Tiedän, että juoksutauon aikana painoni on noussut noin 20 kiloa. Siksikin oli hyvä aika käydä mittauksessa nyt. Kun juoksuaskeleet ovat palanneet kuvioihin, on uutta motivaatiota myös syömisen viilaamiseen. Otin kolmen mittauksen paketin, jonka normaalihinta on 39,90 €. Ajattelin käyttää kolme kertaani niin, että toinen kerta olisi noin 4 kuukauden päästä ja kolmas siitä noin 4 kuukauden päästä. 

Kävin mittauksessa Koskikeskuksessa, Bodymajan piste löytyy pohjakerroksesta Los Pollos -ravintolan vierestä. Ravintola oli tuttu ennestään, joten kohteeseen oli helppo löytää. Mittauspisteen ovessa on sähkölukko, joka aukesi tekstiviestinä tulleesta linkistä. Luulin tämän olevan monimutkaisempi vaihe, joten olin vähän hämmentynyt että ai nytkö ovi on auki. 


Seinällä oli hyvin selkeät ohjeet, mitä mittauksessa tapahtuu ja kenelle se soveltuu. Esimerkiksi sydämentahdistin ja raskaus ovat esteitä. Pyyhkäisin desinfiointipyyhkeellä käteni, jalkani sekä mittauslaitteen käsikahvat ja jalka-anturit. Laitteessa tunnistauduttiin tilauksen yhteydessä annetulla puhelinnumerolla, sen jälkeen täytettiin pituus, ikä ja sukupuoli. Sitten jalat ja kädet paikoilleen laitteen ääneen antamien ohjeiden mukaan. Mittaus oli nopeasti ohi.

Mietin, kämmäsinkö lopussa jotenkin. Kun laite näytti että mittaus oli valmis, en painanut tulosten tulkinta -painiketta, itse asiassa en muista painoinko mitään. Pian laite oli palannut alkunäyttötilaan. Muistan Elinan postauksesta, että hänelle tulokset olivat tulleet jo ennen kuin hän poistui kauppakeskuksesta. Minulle ei ollut tullut iltapäivään mennessä, kun mittaus oli tehty noin puoli kymmeneltä aamulla. Olinkin epätietoinen, olinko tehnyt jotain väärin, olisiko minun pitänyt painaa tulosten tulkintaa tai jotain muuta. No, tänään kun katsoin sähköpostia niin raportti oli onneksi saapunut. 


Tavallaan jännitin tuloksia, toisaalta en. Tiesin että paino, rasvaprosentti ja viskeraalirasva ovat reippaasti punaisella. Tavoitepistemäärä on vähintään 70, minun tulokseni oli nyt 62. Ei kuitenkaan kokonaan punaisella, kuten kuvasta näkyy. Lihasmassaa on 28,6 kg ja puoliero käsien ja jalkojen välillä on noin prosentti. Pelkäsin pahempaa, koska monen vuoden takaisen lonkan bursiitin jäljiltä vasen jalkani väsyy edelleen nopeammin. Sen huomaa etenkin joogassa tai muussa tasapainoa harjoittavissa liikkeissä. Vasen jalka alkaa täristä oikeaa herkemmin. Olenkin välillä tehnyt salitreenin yhteydessä jossain liikkeessä vasemmalle jalalle yhden toiston per sarja enemmän kuin oikealle jalalle.

Bodymajan nettisivuilla on myös erilaisia tietopaketteja, joista jo ennen mittaustulosten saapumista olin kiinnostunut etenkin lihasmassa ja lihastasapaino -paketista. Siihen minun on perehdyttävä lisää. Tavoite on, että seuraavassa mittauksessa lihasmassa on vähintään yhtä reippaasti vihreällä kuin nyt, mutta rasvan määrä on selvästi pienempi. 




sunnuntai 14. elokuuta 2022

Valoa tunnelin päässä; ensimmäiset juoksuaskeleet yli 3 vuoteen!

 


Nyt on kuulkaa tosi makea fiilis: ensimmäiset juoksuaskeleet sitten toukokuun 2019 Karhunkierroksen on otettu! Onhan se juoksu ihan tosi tosi raskasta ja syke nousee 150-160 -tasolle, mutta silti, tästä se taas lähtee. Maratonkuntoon on pitkä matka, mutta askel kerrallaan. Kunhan vaan pääsee johonkin juoksutapahtumiin vielä ja saa lisää osallistujamitaleita.

Tunnustan tehneeni vähän ohi juoksuohjelman, eli enemmän kuin mitä siinä on. Osittain siksi, että ohjelma on varmaankin tarkoitettu sellaisille, jolla ei ole liikuntataustaa. Minä olen kuitenkin pystynyt tekemään kävelylenkkejä jo yli vuoden, joten kunto ei ole ihan nollassa. 


Maanantaina ohjelmassa olisi ollut 5 minuuttia kävelyä / 2 minuuttia juoksua x 2. Koska menin iltavuorosta junalle, tein tätä koko matkan ajan. Yhteensä kertoja tuli 6, loppuun vielä seitsemäs viisiminuuttinen kävelyä. Yhteensä 47 minuuttia / 4,7 km / 141. Juoksu tuntui tosi raskaalta, kroppa oli ihmeissään että mitä tapahtuu. Ja sisäreisissä tuntui monta päivää. 

Tiistain ohjelma oli 30-minuuttinen kävely, onneksi niin lyhyt, sillä yöuneni olivat jääneet noin nelituntisiksi. Työterveydestä olen saanut ohjeen käyttää tarvittaessa melatoniinia kuurina, ongelma vaan on siinä että uni ei tule silti. Otin melatoniinin klo 22 ja vielä klo 1.30 katsoin kelloa, vaikka käytössä on käsikauppalääkkeistä se minkä pitäisi nimenomaan nopeuttaa unen tuloa. Usein tuntuu siltä, että väsyttää niin ettei silmät pysy auki mutta aivot liikkuu täysillä kierroksilla. Jäin bussista pois Alasjärven pysäkillä, kävelin Pappilan, Takahuhdin ja Huikkaan kautta Jäähovin bussipysäkille, 37 minuuttia / 3,6 km / 127. 


Keskiviikko olisi ollut varpaidenheiluttelupäivä, kävin kuitenkin salilla tekemässä 36-minuuttisen koko kehon treenin. Pakkalaitteilla ylätalja eteen ja taakse, rintaprässi, ojentajat, pohkeet ja jalkaprässi, levypainolla pystysoutu. Toistoja 3 x 8 paitsi jalkaprässissä 3 x 12. Juoksuohjelmassa ei ole lainkaan lihaskuntoa tai kehonhuoltoa, joten käytän niihin vapaapäiviä ja etenkin kehonhuoltoon myös juoksupäiviä. 

Torstaina ohjelmassa oli 5 minuuttia kävelyä / 2 minuuttia juoksua x 2, tein x 3 ja loppuun vielä viiden minuutin kävelyn ratikkapysäkille. Tällä kertaa jäin Taysin pysäkillä pois ja liikuin Petsamossa. 26 minuuttia / 2,7 km / 134. (Maksimisyke oli 166...)


Perjantaina ohjelmassa oli 5 minuuttia kävelyä, 2-3 minuuttia juoksua ja kävely kotiin. No minähän en mennyt kotoa kotiin vaan lähdin liikkeelle rautatieasemalta. Reitti Tammelan kautta Ranta-Tampellaan sisälsi 5 minuuttia kävelyä / 3 minuuttia juoksua x 2. 16 minuuttia / 1,67 km / 144 (maksimi jälleen 166).  Tein eri treeninä kävelyn kotiin, 24 minuuttia / 2,5 km / 131. 

Lauantai oli täysi lepopäivä. Teimme puolisoni kanssa itse sushia, siinä meni iltapäivä. Otimme sushit mukaan piknikille, kaveripariskunta toi jälkiruuan. Piknikin jälkeen kävimme Pyynikin kesäteatterissa katsomassa Suomen hevosen. 

Tänään meidän piti mennä ystävän kanssa illalla sauvakävelemään mutta lenkki peruuntui. Tein sitten kerrankin sen mitä juoksuohjelma sanoi, 5 minuuttia kävelyä / 2 minuuttia juoksua x 2, "ylimääräisenä" kolmen minuutin kävely ratikkapysäkille. 17 minuuttia / 1.72 km / 140. Iltaseitsemältä oli vielä tosi kuuma. 



Ensi viikko vähän hirvittää. Juoksupäiviä on kolme, ja juoksun määrä nousee 4 minuuttiin. Helteessä voi olla tukalaa, etenkin kun valtaosan lenkeistä teen töiden jälkeen noin klo 16-18 välillä. Jännittää myös, kuinka raskaalta neliminuuttinen tuntuu. Tällä viikolla tuntui, että loppuviikon kaksiminuuttinen kului nopeammin kuin alkuviikolla, mutta pohkeissa kyllä painaa. 

Ystäväni kanssa on sovittu maanantaille yinjooga ja tiistaille bodycombat. Ajattelin vaihtaa juoksuohjelman treenit päikseen, niin että maanantaina teen kävely 5 minuuttia / juoksu 4 minuuttia x 2, ja tiistaina kävelylenkki vähintään 30 minuuttia. Ei sitten ole juoksu ja bodycombat samalle päivälle. Ensi viikolla tulee myös tauko juoksuohjelmaan, sillä lauantaina lähdemme ystäväporukan kanssa viikoksi Islantiin. Eli teen treenit normaalisti perjantaihin asti, ja jatkan siitä palattuamme. 

Hyvillä mielin siis ollaan! :)



sunnuntai 7. elokuuta 2022

Lomakiireitä eli reissaamista ja juhlia

 


Kuten edellisessä postauksessa lupailin, taas tulee kahden viikon liikunnat kerralla. Eipä niitä kovin paljoa ole, sillä muuta menoa on ollut hurjan paljon. 

Toissa maanantai eli 25.7. oli normaali hyvä treenipäivä, tein GoGolla tuplan eli puolituntisen stepin ja puolituntisen Les Mills Coren. Ohjelmat taisivat olla samat kuin edelliskerralla. Steppi oli kyllä tosi raskas, keskisyke oli 158 ja maksimi 174, vaikka jätin lähes kaikki hypyt pois. Kivaa oli silti. 

Tiistaina 26.7. menin aamulla fascia methodiin, sen piti kestää 55 minuuttia mutta kestikin 1 h 7 min. Ohjaaja uskoi tulleensa myöhässä ja alussa säädettiin tennispallojen jakamisessa, niin aloitettiin vähän myöhässä. Lopussa ohjaaja totesi jotenkin niin että jaahas, hän oli unohtanut seurata kelloa joten pitkäksi meni. Eipä tuo kehonhuollossa haittaa :) 

Tiistaina illalla kävin ensimmäisen TRIPin sitten jalkaleikkauksen. Totesin että jalkaterä kestää olla "pussissa" ja polkeminen onnistuu. Muuten oli raskasta, taisi reidet olla aika tyhjät stepin jäljiltä. 

Keskiviikkona 27.7. kävin aamulla salilla tekemässä puolituntisen yläkropan salitreenin. Pakkalaitteilla tein ylätaljaa, rintaprässiä, ylöstyöntöä ja ojentajia, levypainolla hauikset ja pystysoudun. Iltapäivällä lähdin Helsinkiin, meillä oli siskoni kanssa perinteinen siskospiknik, jo kolmatta kertaa. Tällä kertaa emme menneet Eiran rantaan, koska oli kylmää ja tuulista, vaan kiersimme Espan puiston ja Ruttopuiston kautta Temppeliaukion kirkon katolle. Illan pimetessä siirryimme siskoni asuntoon ja söimme loput eväät siellä.


Torstai oli perinteinen piknikin toinen päivä, aamupalan jälkeen ajelimme rantateitä, kävimme uimassa (tällä kertaa Hietsussa), teimme päiväruuan ja sitten matkustin kotiin. 

Perjantaina 29.7. kävin aamupäivällä salilla tekemässä 45-minuuttisen koko kehon treenin. Päävälineenä 14,3 kilon tanko, jolla penkkipunnerrus, ylöstyöntö, hauiskääntö ja ojentajat. 20 kilon levypainolla maastaveto molempiin suuntiin. Lisäksi punnerrus penkkiä vasten sekä taaksetaivutus polviseisonnassa. Iltapäivällä lähdimme puolison kanssa Tampere-Pirkkalan lentokentälle josta lensimme Frankfurtiin. Puoliso viipyy kaksi viikkoa, minä palasin tämän viikon keskiviikkona. 

Saksassa oli kuuma, noin 30 astetta joka päivä. Perjantaina olimme perillä illalla. Lauantaina lähdimme Darmstadtiin, jossa tapasimme puolison isän. Lounaan jälkeen kävelimme puolison kanssa kaupungilla, takaisin hänen äitinsä asunnolla olimme alkuillasta. 

Hundertwasserhaus

Sunnuntaiaamuna lähdimme klo 10 kohti Düsseldorfia, jonne matkustimme yhdellä bussilla ja kolmella junalla. Välissä muutaman tunnin pysähdys Koblenzissa, joka oli meille molemmille uusi kaupunki.

Mosel ja Rein kohtaavat Koblenzissa

Viimeinen juna oli myöhässä, olimme perillä Düsseldorfissa klo 21. Maanantaina kävelimme siellä kanaalin varressa ja puistossa, ja sitten alkoi lähes painajaismainen matka takaisin anoppilaan. 


Ilman muita pysähdyksiä kuin vaihtoja junasta toiseen tai bussiin matka kestäisi 6 tuntia, meillä se kesti 11,5 tuntia, saavuimme perille klo 23.30. Ensimmäinen juna oli myöhässä, joten otimme s-bahnin Kölniin. Siellä söimme lounaan ja kävelimme tuomiokirkon ja Reinin luona. 






Juna Kölnistä Koblenziin oli lähtiessään 45 minuuttia myöhässä - rikkinäisen pillin takia! - ja jäi matkalla lisää. Yllättäen matkustajat käskettiin ulos Andernachissa, sanottiin että juna ei jatka pidemmälle, menkää seuraavalla. No, kun täysi noin Suomen pendolinoa vastaava junallinen ihmisiä yrittää tunkea kaksivaunuiseen lähijunaan, joka on jo asemalle tullessa täynnä, ei siitä hyvä seuraa. Jäimme odottamaan seuraavaa isompaa junaa, joka oli ensin 45 minuuttia myöhässä ja sitten kokonaan peruttu. Sitten tuli seuraava täysi pikkujuna. Seuraava iso juna oli 20 minuuttia myöhässä, siihen onneksi mahduimme mukaan. Aloimme jo olla huolissamme, ennätämmekö Koblenzissa Wiesbadenin-junaan ja siellä edelleen Darmstadtin-junaan vai joudummeko jäämääm Koblenziin yöksi. Onneksi loput junat olivat suht ajoissa. Darmstadtissa vaihdoimme vielä Ober-Ramstadtin-junaan ja siellä Rohrbachin-bussiin, niin lopulta kaikki päättyi hyvin. Olimme kyllä tosi nälkäisiä, kun pääsimme kotiin. Onneksi oli ruoka valmiina odottamassa :) Andernachissa oli aseman vieressä pieni kioski, jossa ei ollut oikein mitään ruokaa; keskustaan olisi ollut kilometri mutta emme uskaltaneet lähteä niin kauas kun piti koko ajan kytätä junia. 

Tiistain pysyimme Rohrbachissa, kävimme siellä noin puolitoistatuntisella ja noin 6 kilometrin kävelyllä. Auringossa oli polttavan kuuma, onneksi matkalla oli jokusia varjopaikkojakin. Lämpötila oli jo noin 35 astetta ja loppuviikolle oli taas luvassa 40 asteen helteet.

Sitä tuntee itsensä aika pieneksi maissipellon vieressä kävellessään.

Keskiviikkona matkustin Suomeen. Lentoni oli ylibuukattu, joten tiistaina jonotin muutamaan kertaan Finnairille ollakseni vapaaehtoinen korvaavalle reitille menijä. Sain paluulennon keskiviikolle, mutta koska konetta piti vaihtaa Brysselissä niin saavuin Helsinki-Vantaalle vasta kolmen jälkeen iltapäivällä. Siitä sitten junalla Tikkurilan kautta Tampereelle, kotona olin klo 18.30. Pitkä päivä, kun olin lähtenyt anoppilasta Suomen aikaa ennen aamukahdeksaa. 

Torstaina olin niin tyhmä, että lähdin lenkille. Edellisenä päivänä oli syömisissä ollut turhan pitkiä taukoja, eikä Saksan helteissäkään tullut välttämättä syötyä riittävästi. Pissan tummuudesta päätellen olin myös juonut liian vähän viime päivinä. Koska ruokakauppaan piti mennä, päätin kävellä Kalevan Prismaan. 5 km / 50 min oli tuskaisaa. Vaikka matka on tasaista, keskisyke oli 141 joka on jopa minulle aika kova lukema. Iidesrannassa olin niin huonovointinen, että mietin pitääkö lenkki keskeyttää. Totesin kuitenkin, että jos ensin kävelen bussipysäkille ja matkustan pari pysäkinväliä, joudun silti kävelemään vielä pysäkiltä kauppaan. Lenkkeilin siis Prismaan asti, mutta sinne päästyä istuin hetken aulan penkillä ennen kuin menin ostoksille. Poislähtiessä huomasin että lounasta on tarjolla vielä 10 minuutin ajan, jäin sitten hetken mielijohteesta vielä syömään. Olo helpottui syömisen myötä. 


Perjantaina en liikkunut, totesin että parempi saada syöminen ja juominen ensin tasapainoon että energiaa riittää. 

Viikonloppu on mennyt juhliessa. Eilen lähdin puoliltapäivin junalla Orivedelle, jossa juhlittiin siskontytön rippijuhlia. Kotona olin illalla puoli yhdeksän maissa. Tänään siskoni ja vanhempani tulivat Tampereelle, juhlistimme vanhempieni kultahääpäivää. Söimme Tampellassa kolme ruokalajin päivällisen :) 

Kesälomani loppuu tällä erää, huomenna palaan töihin. Tosin olen töissä vain kaksi viikkoa ennen seuraavaa lomaa, silloin ohjelmassa on viikon reissu Islantiin. Vähän on olo, että nyt on ollut liikaa menoa lomalla, näiden kolmen viikon aikana olen ollut kotona vain muutaman päivän. Seuraavalle kesälomalle mieluusti vain yksi reissu sekä siskospiknik. 

Mutta nyt alkaa arki. Mietin, että aloittaisin Porin kaupungin 11 viikon juoksukoulun, koska olen nähnyt siitä paljon hyvää palautetta eri foorumeilla. Edellisistä juoksuaskelista on 3 vuotta ja 2 kuukautta, joten ohjelma on järkevä vaihtoehto tarpeeksi rauhalliseen aloitukseen. Tosin on tunnustettava, että en aio noudattaa ohjelmaa pilkulleen. Ensimmäinen päivä on huomenna, siinä olisi kävely 5 min, juoksu 2 min, tämä kertaa kaksi. Mutta koska olen huomenna iltavuorossa ja perinteisesti pitää päästä junalle, niin aion toistaa tuota 5/2-tahtia useamman kerran sen noin 4,5 kilometrin aikana, mitä asemalle meno kestää. Näitä 5/2 -treenejä olisi viikolla yhteensä 4. Tiistaille olisi 30 minuutin kävely, sen vaihdan sauvakävelylenkkiin jonka teemme ystäväni kanssa torstaina tai perjantaina. Eli pääosin aion noudattaa ohjelmaa, mutta hieman muokkaan sitä työvuorojeni ja ystävän kanssa tehtyjen sauvalenkkien mukaan. Jos laskin oikein, 11-viikkoinen päättyisi 23.10 jolloin pitäisi pystyä juoksemaan 10 km. Hmm, olisikohan niihin aikoihin jotain tapahtumaa mihin ilmoittautuisi... Tampereella on 8.10 kymppi ja puolikas, mutta tuleekohan se liian aikaisin?

Mukavaa elokuuta!