perjantai 7. tammikuuta 2022

Uusi vuosi ja toivottavasti uudet kujeet

 


Vuosi 2022 on jo viikon vanha. Tampere sai joulukuussa lumen, joka suli pois mutta tuli juuri jouluksi takaisin. Joulun ja uudenvuoden välipäivät olin lomalla ja vietin ne puolison perheen luona Saksassa. Oli kiva käydä reissussa, en ollut nähnyt Saksan perhettäni sitten elokuun 2019. Toivottavasti seuraavaan kertaan ei mene yhtä pitkä aika. Frankfurtin seudulla oli uudenvuodenaattona 15 astetta lämmintä, joten paluu uudenvuodenpäivänä lumiseen Suomeen oli pienoinen shokki. Tykkään kuitenkin, että lunta ja pakkasta on sen verran paljon, että maisema on kauniin talvinen eikä loskainen. 

Vuosi on alkanut liikunnan suhteen erinomaisesti. Viime vuoden lopulla olin välillä vähän kyllästynyt ainaiseen kävelyyn ja samoihin jumppiin. Nyt kun kuntosalit olivat pari viikkoa kiinni, GOGO on jälleen alkanut striimata jumppia, osa on heidän Treenikirjastossaan ja osa yhteistyössä Aamulehden kanssa. On ollut kiva nähdä uusia livestriimejä. 

Kun lauantaina tulin kotiin, niin en saanut kunnolla nukuttua sen enempää sunnuntain kuin maanantain vastaisena yönä. Kävi niin kummallisesti, että heräsin maanantaiaamuna tuntia ennen herätyskelloa, joten ehdin tehdä 45-minuuttisen pilateksen vaikka lähdin iltavuoroon klo 10.10 bussilla (eli lähdin kotoa klo 9.40). 


Kankeaa on meno aamutuimaan :D Mutta varmasti oli hyvä lähtö päivään. 

Maanantai-illalle tuli 45-minuuttinen yllätyslenkki. Sen kerran kun en katsonut VR:n junia kartalla, niin taajamajuna olikin peruttu. Keskustan seisakkeella yksi ihminen sanoi, että kesällä korvaava bussi tuli 20 minuuttia myöhässä, mutta toinen sanoi että samana päivänä bussi oli lähtenyt Tampereelta puolitoista tuntia myöhässä. Olin siinä että ei hitto, en tarkene seistä paikallani odottamassa, tuleeko bussi vartin päästä, vai ehkä tunnin päästä, tai kenties ei ollenkaan. Ajattelin ensin että teen pikkulenkin seisakkeen lähellä, jotta näen kun bussi tulee. Sitten muistin että varsinaiselta asemalta menee puoli yhdeksän juna, tarkistin kartasta että se kulkee suunnilleen ajoissa, siispä lenkkeilin IC-junalle. Asuna äärettömän epäkäytännöllinen paksu toppatakki, merinovillatunika ja farkut. Raskasta oli meno, vaikka tiet olikin aurattu varsin siisteiksi. 4,2 km / 132. 

Tiistaina jumppasin kotona, Aamulehden tallenteista löytyi kombo teräspakarat, vahvat kädet ja vatsa-selkä, yhteensä 58 minuuttia. Totesin että leikatussa varpaassa on sen verran liikkuvuutta, että pystyn tekemään "puolikkaita" askelkyykkyjä. En siis saa polvea lähellekään lattiaa, mutta varvas antaa sen verran periksi että saan vasemman jalan n. 90 asteen kulmaan. Käsipainoja minulla ei edelleenkään ole, aina vain se iänikuinen 8 kilon kahvakuula, siispä tein käsiliikkeitä sekä lukumäärältään vähemmän että hitaammalla temmolla.


Eilen myös jumppasin, GOGOlla oli useita livetunteja joista valitsin 45-minuuttisen Les Mills Tonen ja perään 45-minuuttiset Les Mills Shbamin. Jaloissa tuntui vielä tiistaiset teräspakarakyykyt, mutta ihan hyvin meni silti. Tone oli todella kyykkypainotteinen, mutta variaatioita oli kivasti. Ykkössuosikkini oli kyykky, jossa toinen jalka oli taaempana, suunnilleen niin että varpaat olivat toisen jalan kantapään kohdalla. Toinen kiva oli tasapainotreeni, ensin nostettiin toisen jalan polvi ylös, sitten jalka ojennettiin nilkka koukussa ja kyykättiin tukijalalla. Liikkeen toisessa osassa jalka liikkui suorana sivukautta taakse, takana kaksi nostoa, sivukautta eteen ja tukijalalla kaksi pientä kyykkyä.

Shbam-tanssitunti on vaikea ja vähän pelottavakin ihmiselle, jolla on huono rytmitaju. Käteni siis elivät jossain määrin omaa elämäänsä. Osin myös jalat, sillä jätin osan hypyistä väliin. Ei suosikkini, mutta tulipa kokeiltua. 

Tänään lenkkeilin töiden jälkeen tunnin verran, matka noin 5,8 km, keskisyke 139. Kävelin Petsamossa, mistä postauksen aloituskuva on. Se on tosi kaunis alue niin kesällä kuin talvella. Matka oli noin, koska kävin kaupassa lähellä kotia ja sinä aikana kelloni sekosi. Olin katsonut, että mittarissa oli 5,74 km korttelin päässä kaupalta. Kun tulin ulos, odotin hetken että mittarin satelliittisymbolin vilkkuminen lakkasi. Vaan enpä ehtinyt ottaa montaa askelta, kun mittari piippasi kuudennen kilometrin täyteen, ja kun näyttö siitä vaihtui niin olikin jo 6,48 km, vauhti 31 sekuntia per kilometri. Siispä pysäytin mittauksen kiireesti. 

Eli yksi uusi kuje on, että olen löytänyt uutta kipinää liikkumiseen. Uskon, että pääsen keväällä vihdoinkin ottamaan ensimmäiset juoksuaskeleet. Nyt suunnittelen suksien ostamista, koska Tampereella on useammallakin järvellä latuja, esimerkiksi Hervantajärvellä kuuden kilometrin lenkki. En ole hiihtänyt sen jälkeen, kun muutama talvi sitten olin Puoli-Pirkassa, jossa keli oli niin kauhea että pitovoiteet kuluivat jo muutaman ensimmäisen kilometrin aikana. Kaaduin matkalla neljä kertaa, ja siitä jäi pienoinen hiihtokammo. Siksi menisin mieluummin jäälle, tai vaikka Ruotulan golfkentälle hiihtämään. Jäälläkin voi kaatua, mutta ainakin vauhti on hitaampi kuin maastossa :) Hiihtoa varten haluaisin uudet sukset, olen hiihtänyt ystäväni vanhoilla jotka tosiaan vaatisivat voitelua. Nyt ajattelin investoida karvapohjasuksiin. 

Toinen uusi kuje saattaa olla työrintamalla. Kirjastomme johtaja irtisanoutui syksyllä, ja paikkaan saatiin marraskuussa täyttölupa. Siinä on erinäisiä kiemuroita, muun muassa siksi että työnkuvaan haluttaisiin lisätä 10 % kulttuuritoimen tehtäviä. Olen hoitanut johtajan sijaisuutta pian 2,5 vuotta, ja nyt kun kulttuurijohtajamme jää pian opintovapaalle niin voi olla että minulle annetaan joitain tehtäviä jo nyt, ennen kuin kirjastonjohtajan tehtäväkuva on muutettu. Ja kun virka ei ole vielä haussa, niin emme saa uutta johtajaa ainakaan kuukauteen. Elän siis varsin mielenkiintoisia aikoja myös töissä. 

Oikein kivaa uutta vuotta kaikille! Olkoon tämä vuosi kaikin puolin rauhallisempi, terveempi ja onnistuneempi kuin mennyt vuosi. 





sunnuntai 12. joulukuuta 2021

Talvi on täällä!

 


Näsinpuiston valohahmot, eivätkös ole upeat? :) 

Edellisestä postauksesta vierähtikin kolme viikkoa. Tässä välissä tekeminen on ollut samankaltaista kuin alkutalvesta, jonkin verran kävelyä, jonkin verran lihaskuntoa, ja vähemmän kehonhuoltoa kuin mitä olisi syytä olla. 

Marraskuun viimeisellä viikolla treenipäiviä oli vain yksi. Tiistaina 23.11 kävelin juoksumatolla 45 minuuttia. 

Marras-joulukuun vaihteessa tekeminen näytti paremmalta, siinä oli tutut neljä treenipäivää viikon aikana. Maanantaina 29.11 kävelin illalla junalta kotiin, tuttu reitti Tammelan ja Ranta-Tampellan kautta. 49 minuuttia / 4,8 km / 145. 

Keskiviikko oli joulukuun ensimmäinen päivä, ja jälleen kävelin junalta kotiin. 48 minuuttia / 4,6 km / 138. Reitti sama kuin maanantaina. 


Perjantaina 3.12. tein 45-minuuttisen yogalatesin GOGOn Treenikirjastosta. Se on yksi suosikeistani, edelleen mukavan lempeää liikkumista jossa ihan huomaamatta saa sekä lihaskuntoa että liikkuvuutta. Treeni jäi iltaan, koska iltapäivällä olin teatterissa :) 

Viime viikon lauantaina heilutin kotona kahvakuulaa Rammsteinin tahtiin, hikinen 45-minuuttinen oli. Pääosin viikonloppu meni Tampere-talossa Tampereen kirjamessujen eli Kirjafestareiden kanssa. 

Tälle viikolle treenikertoja tuli viisi, viimeinen vähän puolivahingossa. Halusin tänään vielä lähteä iltalenkille puoli kahdeksan aikaan, tuli välttämätön pakko nähdä Näsinpuiston valohahmot. Tykästyin niihin niin kovasti, että luulenpa seuraavan 1,5 viikon aikana suuren osan lenkeistä suuntautuvan Ranta-Tampellan kautta Mältinrantaan ja sieltä edelleen Näsinpuistoon. 

Maanantaina oli itsenäisyyspäivä, ja sitä juhlistin kirjoittamalla lähes koko päivän. Välissä oli jumppatauko, tein GOGOn Treenikirjastosta yhdistelmän kuminauhajumppa 30 minuuttia ja vatsa-selkä 20 minuuttia. Jälkimmäinen kesti 3 minuuttia yliaikaa, mutta eikös se niin mene että mieluummin vähän yli kuin vähän alle. 

Keskiviikkona oli niin kylmä, että lenkkeilin kankaisen kasvomaskin kanssa. Taas iltavuoron jälkeen junalta kotiin, Ranta-Tampellan ja Mältinrannan kautta. 44,5 minuuttia / 4,5 km / 145. 

On taas ollut jonkin verran pitkiä työpäiviä, joten torstaina menin iltavuoroon vasta klo 12 junalla, ennätin siis aamulla salille. Koko kehon treeni 50 minuuttia, pääosin paikkalaitteilla. Tein myös yhden liikkeen portailla, niin että edempi jalka oli alussa koukussa portaalla, siitä ponnasin sen suoraksi, sitten palautin koukkuun. Yläkerrassa paikkalaitteiden luona ei ollut steppilautaa, se olisi ollut hyvä vaihtoehto portaalle. Levypainon kanssa tein maastavetoa, ja jumppapallolla vatsaliikkeitä. 


Perjantaina oli taas huvia, menin illalla Tampere-taloon katsomaan Liisa Ihmemaassa -balettia. 

Lauantaina eli eilen olin töissä, lenkkeily oli siis kävely Orivedellä töistä junalle. Todella raskasta ja hengästyttävää, sellainen olo ettei olisi jaksanut. Mutta pakko oli tehdä lenkki loppuun, kun halusi päästä kotiin. 50 minuuttia / 4,73 km / 139. 

Tänään turistilenkkeilin Tampereen keskustan alueella, kuljin Ratinanrannasta Ratapihankadulle, menin uuden Nokia Arenan ohi, sitten Torni-hotellin, Tuomiokirkon vierestä Tallipihalle ja edelleen Näsinpuistoon, sieltä Hämeenpuistoa pitkin kotiin. 1 h / 6,1 km /144. Huomattavasti kevyempää menoa kuin eilen, vaikka olikin liukasta ja lumipöperöä. Lähdin vasta puoli kahdeksalta, osittain siksi että kävimme ystäväni kanssa avannossa iltapäivällä, ja sen jälkeen oli epävarmaa tuleeko ystäväni myöhemmin kaupunkiin niin että menisimme syömään. Aikani odottelin, ja kun hänestä ei kuulunut mitään, päätin lähteä ulkoilemaan. 







Ensi viikolla olen taas useamman päivän iltavuorossa, ja tiistaina vielä niin että menen ennen töitä kampaajalle. Huomiselle mietin kuntosalia, mutta ajattelin että taidan kuitenkin kahvakuulailla kotona. Pirkanmaa on pahimpia korona-alueita, tartuntoja on ollut ennätysmäärä viime aikoina, joten ei ehkä ole viisainta mennä salille kello neljältä iltapäivällä. Eli jos treenaisin maanantaina illalla kotona, ja menisin keskiviikkona iltavuoroon myöhemmin niin siinä voisin käydä aamusalilla. 

Pari kolme kävelylenkkiä töiden jälkeen, niin siinäpä se. Jouluvalmisteluja ei pahemmin tarvitse tehdä, paitsi noin puolet joululahjoista pitäisi vielä keksiä. Menemme vanhempieni luo joulunpyhiksi, joten en laita kotona mitään. Olin ottanut välipäivät lomaa, mutta peruin sen ja otin vain kaksi päivää vuodenvaihteen alle. Totesimme puolisoni kanssa, että nyt ei ole oikea aika matkustaa Saksaan. Toki voisimme sinne mennä, mutta eipä siellä voisi muuta tehdä kuin istua anopin sohvalla. Josko keväällä pääsisimme, niin että voisimme tavata kavereita, mennä teatteriin yms. Siksi peruin välipäivältä viikon loman ja siirrän sen keväämmälle. 

Leppoisaa joulunaikaa!



sunnuntai 21. marraskuuta 2021

Kuntosalia ja kotitreeniä

 


No niin, taas on pari viikkoa vierähtänyt sisätiloissa! Jalka on parempi, mutta kyllä siinä yhä tuntuu kosketusarka kohta sekä nilkan etupuolella että jalkapöydässä, ulkosyrjän puolella jalkapöytää ja melko keskellä. Vähitellen alkaa kuitenkin tuntua siltä, että voisin uskaltautua kokeilemaan kävelyä. Nyt kun on luvassa pakkaskelejä, voisi ehkä olla viisasta kävellä juoksumatolla jos tiet näyttävät kovin liukkailta. 

Olen tehnyt sekä vanhoja tuttuja juttuja että kokeillut vähän uutta. 


Viime viikolla treenejä kertyi neljänä päivänä, mutta useampi niistä oli ns. yhdistelmätreeni. 

Maanantaina olin kuntosalilla Gogo Cityssä, ensin soudin puoli tuntia ja perään tein 37 minuuttia yläkropan treeniä. Tämä oli vähän yllätyspäivä treenin suhteen. Olin sopinut sunnuntaina kaverini kanssa, että nähdään maanantaina kun pääsen töistä, sitten hän peruikin tapaamisen. Olin pukeutunut niin, että pystyin menemään salille, mutta töissä jouduin kaivamaan kaapista ikivanhat ja melko räsyt lenkkarit. Ehkä ne siksi olivat jääneet kaapin pohjalle, kun olivat jo niin loppuunkulutetut. Ajattelin, että kyllä niillä yhden salipäivän hoitaa, ennen kuin ne lentävät roskiin. Lähdin töistä tuntia myöhemmin kuin yleensä, eli pääsin salille viiden aikaan. Silloin alkaa jo olla ruuhkaa. Tein paikkalaitteissa rintaprässiä, ylätaljaa ja pystypunnerrusta, tangolla pystysoutua ja maastavetoa, lisäksi pallolla ja matolla vatsaliikkeitä. 

Keskiviikkona suuntasin GoGo Parkiin, jälleen ensin puolen tunnin soutu ja perään 32 minuuttia jalkatreeniä. Useimmiten teen paikkalaitteissa toistoja 3 x 10, joten tänään kokeilin 5 x 8 reiden ojennusta ja koukistusta. Lisäksi kyykkäsin seinää vasten niin, että selän ja seinän välissä oli jumppapallo. Tykkään kyykätä näin, kun jalkaterät ovat hiukan kauempana seinästä kuin selkä, pääsen syvempään kyykkyyn. Näitä 3 x 15. Lisäksi maastaveto levypainolla sekä pari vatsalihassarjaa jumppapallolla ja matolla. 

Lauantaina olin päivän töissä, illalla tein kotona GoGon Treenikirjastosta 33-minuuttisen pilateksen. 


Sunnuntaille tuli kaksi salikäyntiä ja kolme treeniä. Puoliltapäivin menin GoGo Parkiin, soudin puoli tuntia ja tein 32-minuuttisen jalkatreenin. Illalla menin GoGo Hermiaan fascia method -tunnille. Siinä on laji josta tykkään, liikkeet ovat sellaisia että varvas ja jalkaterä pärjäävät enkä joudu soveltamaan kuin korkeintaan yhdessä liikkeessä. Pidän myös siitä, että joka tunnilla jolla olen ollut, on jotain mitä on tehty aiemmin mutta myös uusia juttuja. Ja se tuttu osakin vaihtelee eri viikkoina.

Tällä viikolla treenikertoja tuli 6, päiviä 4. Tiistaina oli sellainen tunne, että teki mieli heiluttaa kahvakuulaa. Niinpä laitoin kotona Rammsteinin Reise, reise -levyn soimaan ja kuulan heilumaan. Pari biisiä hyppäsin yli, treenin kestoksi tuli 40 minuuttia. 


Viime viikkoina on tullut useampi pitkä työpäivä, ja plussatunteja on kertynyt. Torstaina meninkin iltavuoroon tavallista myöhemmin, en lähtenytkään klo 10.10 bussilla vaan klo 12.06 junalla. Ennätin siis aamulla salille GoGo Parkiin, tuttu juttu eli puolen tunnin soutu ja 33 minuuttia yläkropan treeniä. Löysin salilta ihan uudenlaisen ojentajalaitteen jota en ollut koskaan kokeillut aiemmin, kädet olivat koukussa sivulla ja ne painettiin suoriksi alas. Tämän kanssa oli hakemista, että mikä on sopiva paino. No, ensi kerralla osaan paremmin. 

Perjantaina piti mennä ystävän kanssa kokeilemaan GoGo Cityyn hatha vinyasa syvävenyttelyä. Menin sen verran ajoissa salille, että ehdin tehdä puolituntisen jalkatreenin. Ystäväni peruikin tulonsa, menin sitten tunnille yksin. Kuvittelin että se on samantyylistä kuin hatha, jossa joskus olin, että maattiin matolla ja hyväksyttiin itsemme sellaisena kuin olemme. Olin totaalisen väärässä! Olikin sellaista voimajoogaa, että tuli astanga mieleen. Ja kuten vinyasa vihjaa, jäätävä määrä niitä kulmanojaan / alaspäin katsovaan koiraan, siitä liuku punnerrusasentoon, kobran kautta liuku takaisin kulmanojaan... Näissä joudun yhä jättämään varvastaivutuksen väliin ja käyttämään polvet maassa. Lisäksi oli todella paljon raskaita liikkeitä, tyyliin molemmat jalat suorana peräkkäin noin metrin etäisyydellä toisistaan, vastakkainen käsi etujalan viereen maahan, rintarangasta kääntö ja toinen käsi ylös. Tai istuen toisen jalan taivutus viereen koukkuun, käsillä kiinni toisen jalan takareidestä ja jalan ojennus suorana niin korkealle kuin menee. Oli myös tasapainoilua yhdellä jalalla. Sinänsä ihan kivaa, mutta sitä syvävenyttelyä jäin kaipaamaan. Monissa asennoissa oltiin viiden hengityksen ajan, mutta ohjaaja laski viiteen tosi nopeasti, eli tuskin mikään venytys kesti puolta minuuttia vaan kaikki olivat lyhyempiä. Tämä ei taida mennä jatkoon, ei ainakaan ennen kuin varpaani antaa myöten ja taipuu nykyistä paljon enemmän.


Tänään oli yogalates-fiilis, sitä siis GoGon Treenikirjastosta kehiin, tällä kertaa 44-minuuttinen. Tykkään tästäkin kovasti. Joogaliikkeissä voi valita, tekeekö suorin jaloin vain koukistaako jalat, ja jos koukistaa niin kuinka paljon. Eli liikkeitten kuormittavuutta voi säädellä oman tuntemuksen mukaan. Tykkään koukistaa, koska haluan vähän kuin salaa jaloille voimatreeniä. Myös pilatespuolella voi päättää, tekeekö liikkeitä jalat koukussa vai suorana. Tykkään siitä, että ohjaaja näyttää aina helpoimman version, ja sitä tehdään muutama toisto ennen kuin hän antaa vaihtoehtoja. Ja muistuttaa, että vaativampiin versioihin mennään sen mukaan, mikä kehossa tuntuu hyvältä. Eli ei väkisin. Mielestäni tämä on se oikea lähestymistapa. Olen ollut sellaisillakin joogatunneilla, jossa on heti alussa tehty rankkoja taaksetaivutuksia, ja olen tuntenut olevani huono kun en ole päässyt liikkeisiin. Parempi näin päin, missä ensin tehdään lempeä versio, ja sitten voi kokeilla miltä raskaampi tuntuu. Itselläni on etenkin rintarangassa huono liikkuvuus, joten en kertakaikkiaan pääse liikkeisiin, missä pitää taipua paljon taakse tai kiertyä voimakkaasti sivulle.  


Ensi viikolle en ole vielä tehnyt suunnitelmia. Huomenna lienee liikunnasta välipäivä, ajattelin mennä töiden jälkeen Prismaan ja ostaa lahjat Hope-keräykseen. Olen taas haalinut kasan lappuja, osan toiveista olen jo hankkinut ja toimittanut keräykseen. Onhan se tosi sydäntäsärkevää, että 16-vuotias haluaa shampoota, 12-vuotias alushousut, 0-vuotiaalle halutaan soiva lelu. Keräykseen osallistuminen on minulla jo monivuotinen perinne, ja korona-aika on entisestään korostanut sitä, että työttömyys tai pitkä lomautus voi osua melkein kenen tahansa kohdalle. Minun kohdalleni ei osunut, joten siksi haluan auttaa kun kerta voin. On täysin mahdollista, että olen itse joskus avuntarvitsijan roolissa, mutta nyt haluan tuoda iloa lapsille ja nuorille. 

Keskiviikkona menemme puolison kanssa Tuomiokirkkoon kuuntelemaan Apocalypticaa, joten siinä menee se ilta. Toki, jos pääsen neljäksi kaupunkiin, ehtisin jotain. Mutta sitten pitää kuitenkin kävellä kotiin, käydä suihkussa, kuivata hiukset, kävellä kirkolle puoli tuntia... aika tiukille menee. Kirkossa on kuitenkin syytä olla hyvissä ajoin, käytössä lienee koronapassin tarkistus ja haluan saada meille hyvät istumapaikat.

Perjantaina meillä on työpaikan pikkujoulut, siellä ei mene koko iltaa mutta sen verran pitkään kuitenkin, että treenille ei ole aikaa. Eikä varmasti syöminkien jälkeen mitään jaksaisikaan. 

Mitäs siihen sitten jää, tiistai, torstai ja viikonloppu. Salitreenillä jatketaan, ja ehkä kokeilen kävelyäkin. 

Mukavaa marraskuun loppua!





sunnuntai 7. marraskuuta 2021

Marraskuu on salikuukausi

 


Tällä viikolla on edelleen ollut normaalia vähemmän treenipäiviä. Jalka oireilee yhä, joten kävelylenkit olen jättänyt väliin. Päätinkin, että keskityn koko marraskuun parantamaan lihaskuntoa. Tavoitteena on käydä salilla tai tehdä kotona lihaskuntoa 3-4 kertaa viikossa, lisäksi mukana olisi kehonhuoltoa. 

Keskiviikkona kokeilin kuminauhajumppaa kotona, tein GOGOn Treenikirjastosta puolituntisen jumpan pitkällä kuminauhalla. Siitä jalka ei tykännyt, oli liikaa liikkeitä joissa kumppari oli jalkaterän alla tai puristi ulkosyrjää. Askellusta, jalan nostoa sivulle ja takaviistoon, jalan ojennusta konttausasennossa, soutua istualteen... Ehkä olisi ollut parempi, jos olisin ollut lenkkarit jalassa, nyt olin sukkasillaan. 

Perjantaina kävin töiden jälkeen GOGO Cityssä, soudin alkuverryttelynä 7 minuuttia ja ajattelin, että tämä voisi olla laji joka sopii oikuttelevalle jalalle. Yläselkä ei vaan tykkää, taitaa kyse olla ikuisuusongelmasta eli siitä että lapaluiden väli on niin jumissa. Ehkä soutu on sille hyvää liikettä, kunhan alkushokista pääsee ohi. Lämmittelyn jälkeen tein 20 kg:n tangolla maastavedon ja pystysoudun, 3 x 15 toistoa, ja 15 kg:n tangolla hauiskääntöjä 3 x 15. Pitkästä aikaa treenasin myös paikkalaitteissa, reiden ojennusta ja koukistusta, laitteessa 40 kg, toistoja 3 x 10. Päälle vielä suorat vatsalihakset jumppapallolla. 


Tänään kävin jälleen GOGO Cityssä, ensin soudin puoli tuntia ja sitten tein puolituntisen jalkatreenin. Liikkeinä samat reiden ojennus, koukistus ja maastaveto kuin perjantaina, lisäksi kyykkyjä 3 x 15 niin että selän ja seinän välissä oli jumppapallo. Tykkään siitä, pääsen syvempään kyykkyyn kuin mitä pääsen muuten, tangon kanssa tai ilman. Ehkä vähän takakenoinen asento auttaa; lähtöasennossa jalat ovat kauempana seinästä kuin selkä. Vatsalihaksia tein kaksi settiä, suoria vatsalihaksia 3 x 15 toistoa jumppapallolla, toinen liike niin että pää ja hartiat nousivat lattiasta samalla kun toinen jalka näpäytti lattiaa, näitä 5 x 10 toistoa.


Olen tavannut tehdä salilla koko kehon treenin, mutta silloin kertoja on ollut viikossa 1 tai 2. Nyt ajattelin jakaa jalka- ja käsiohjelmiksi, koska ajatus on tehdä lihaskuntoa noin joka toinen päivä. Maastaveto ja vatsaliikkeet kuulunevat joka kertaan, mutta muuten ajattelin tehdä taas pitkästä aikaa tuttavuutta paikkalaitteiden kanssa. Ovat ehkä jalkaterälle ystävällisempiä kuin se vaihtoehto, että seisoo lähes koko treenin ajan. Soutua ajattelin tehdä joka kerta alkuun lämmittelyksi ja myös aerobiseksi treeniksi puolituntisen. Se on etenkin Cityssä aika tylsää, koska ikkunasta näkyy vain vastapäinen kerrostalo. Mutta parempi puolituntinenkin kuin ei ollenkaan. 

Ensi viikolle ohjelmassa olisi siis lihaskuntotreenejä suunnilleen tiistaina, torstaina ja lauantaina. Paitsi että torstaina en ehdi, koska töiden jälkeen on lautakunnan kokous. Eli ehkä sittenkin tiistai, perjantai ja sunnuntai. Huomenna tapaan töiden jälkeen ystäväni Orivedellä, mutta jos ehdin suunnittelemaani bussiin niin ehdin GOGO Parkiin fascia methodiin. Täytyy vaan muistaa laittaa jumppavaatteet päälle jo aamulla, bussi on Tampereella klo 17 tai vähän yli, ja linja-autoasemalta on 20 minuutin kävelymatka salille. Ajallisesti turvallisempaa olisi ehkä vaihtaa Kalevassa ratikkaan, ja kävellä Tuulensuun pysäkiltä vajaa 10-minuuttinen. Tällöin jäisi Rautatienkadun (päivittäinen) ruuhka väliin. 

Nyt on tavallaan helpottunut olo; salikausi ei ole yhtään huono juttu ja kun keksin keskittyä nyt siihen, ei harmita yhtä paljoa että jalan kanssa on yhä ongelmia. 

Kaverit tänään kyselivät, lyödäänkö mökkivaraus lukkoon toukokuulle Karhunkierrokselle, vielä elättelen toivoa että pääsen mukaan 37 kilsalle... Sitä ajatellen ei ole yhtään huono ajatus koittaa hankkia kroppaan lisää lihasvoimaa :) 

Mukavaa marraskuuta, toivottavasti sadepäivät ja pimeys eivät ota yliotetta!


sunnuntai 31. lokakuuta 2021

Hyvä treeniviikko vei telakalle

 

Viime viikko oli treenien suhteen hyvä, mutta sunnuntaina tapahtui jotain, en ole varma oliko kyse enemmän liukastumisesta vai kompastumisesta, mutta joka tapauksessa satutin jalkani. Sen jälkeen onkin ollut telakkaelämää. Jalkapöytä on ulkoreunalta ja päältä kosketusarka, myös hiukan turvoksissa. Olen koko ajan pystynyt varaamaan jalalle painoa, mutta kävely sattuu. Saapa nähdä, montako viikkoa tämän kanssa menee. 

Viime viikolla tein kuusi  treeniä sisältäen kolme kävelyä, kaksi voimaharjoitusta ja yhden liikkuvuustreenin. 

Maanantaina totuttelin taas pimeän ajan liikuntaan, kävin lenkillä iltavuoron jälkeen. Kuten edelliskerralla, lenkki kulki Tammelan kautta Ranta-Tampellaan ja sieltä kotiin. 45 minuuttia / 4,55 km / 138. Harmi että olin menossa kotiinpäin, oli kylmä ja raaka vastatuuli. 

Tiistaina menin töiden jälkeen salille, tein GOGO Cityssä 55-minuuttisen koko kehon treenin. Alkuun lämmittelyksi 10 minuuttia kävelyä juoksumatolla, sitten välineinä tankoja ja kahvakuula. Tein maastavetoa ylhäältä alas ja alhaalta ylös, penkki- ja pystypunnerrusta, ojentajia, etukyykkyä, parit vatsalihasliikkeet. Reiteni kramppasi maastavedossa alhaalta ylös, en oikein osannut paikallistaa mistä kohtaa, oliko enemmän sisäreiden puolelta vai aivan takareiden yläosasta. Tuntui myös etukyykyssä, joten en tehnyt muita kyykkyliikkeitä.


Perjantaina kävin GOGO Cityssä kävelemässä juoksumatolla 45 minuuttia / 143. En ehkä osaa käyttää mattoa, tai sitten sillä saa joko tietynlaisen treenin tai maiseman. Laitoin asetuksista kumpuilevan maaston, mutta kun sen jälkeen laitoin kaupunkimaiseman näkyviin niin taso pysyi koko ajan samana eikä suinkaan vaihdellut ylä- ja alamäkenä.

Lauantaina oli toinen voimaharjoittelupäivä, tein kotona GOGOn YouTubesta tunnin pituisen yhdistelmätreenin, sisältäen puoli tuntia kuminauhajumppaa ja puoli tuntia kehonpainotreeniä. Ihan varovasti tein kummassakin osan hypyistä, esimerkiksi askelluksen sijasta hiihtohyppyjä ja kyykyn jälkeen vuorotellen hyppyjä tai päkiällenousuja. Aloin varovasti ajatella, että noinkohan leikattu jalka kestäisi juoksuaskelia? Tiistain kramppi tuntui reidessä yhä kyykkyjen aikana.

Sitten tuli sunnuntai. Menin ratikalla Hervantaan, kävelin lenkin siellä. Kuvittelin että keskusta-alue on mahdollista kävellä ympäri asfalttiteitä, no jotenkin päädyin pienelle metsäpolun pätkälle. Ajattelin, että joudun soittamaan ystävälle että myöhästyn jumppatunnilta kun olen eksyksissä. Metsäpolulla se sitten tapahtui, en tiedä liukastuinko märkiin lehtiin vai oliko lehtien alla kivi tai puunjuuri, joka tapauksessa jalkani tökkäsin johonkin kiinni. Ja koska oli alamäki, niin kompastumisen jälkeen tuli muutamia vauhdikkaita askelia. Tajusin heti, että nyt kolahti leikattuun jalkaan, ja päästin kyllä aikamoisen litanian kirosanoja. (Ja katsoin ympärilleni, oliko ketään kuulemassa kiroilua... Ei ollut.) Havaitsin myös, että mitään ei tainnut mennä rikki, koska jalka kesti astua. Onneksi polku loppui pian Suolijärven uimarannalle, ja sieltä osasin pois. 

Menin ystäväni kanssa GOGOlle fascia method -tunnille. Jo saliin päästessäni huomasin, että jalka on aika lailla turvoksissa. Tein kuitenkin tunnilla liikkeet sen mukaan, miten pystyin. Kotona laitoin kylmäpakkauksen, ja sitä käytin useamman kerran. 


Tämä viikko on sitten ollut sohvalla makoilua. Maanantaina onnuin töissä aika pahasti, tiistain olin koulutuksessa ja keskiviikkona etäpäivän. Torstaina kävely oli parempaa kuin maanantaina, mutta kyllä jokainen askel tuntuu yhä. Varpaiden harittaminen sattuu, samoin jalkaterän kääntö oikealle. Täytyy nyt seurata tilannetta. Lääkärissä en ole käynyt, olen ajatellut että mitäpä lääkäri tilanteelle mahtaa jos mitään ei ole rikki. Jos menisin vastaanotolle, ohje olisi varmaan käyttää kylmäpakkausta ja välttää urheilua. Toki sitten on harkittava uudelleen, jos jalka ei ala parantua. Harmittaa kyllä kovasti, juuri kun olin ajatellut kokeilla ottaa juoksuaskelia, niin nyt en pääse edes kävelylenkeille. No, valittaminen ei auta, on vaan annettava ajan kulua odotettava jalan paranemista. Ja oltava iloinen siitä, että leikattuun varpaaseen ei sattunut. 

Ensi viikolle ei siis ole mitään suunnitelmia. Ajattelin kyllä, että voisi tehdä lihaskuntoa kotona, esim. coretreeniä voisi tehdä lattialla maaten. 




Postauksen kuvat aloituskuvaa lukuunottamatta ovat tältä illalta Tammerkosken Tanssivat vedet -esityksestä. Se on osa Valoviikkojen ohjelmaa, viiden minuutin show toistuu joka ilta kolme kertaa tasatunnein. Mielestäni esitykseen kuuluu myös musiikki, koska luin lehdestä että se vaihtuu joka ilta. Ainakaan tuolle puolelle koskea, missä puolisoni kanssa olimme, ei kylläkään kuulunut minkäänlaista musiikkia. Mutta koska esitys on joka ilta eri, aion mennä katsomaan useamman kerran. Etenkin kun nyt osuin ottamaan kuvia vain sinisistä ja violeteista osioista, mukana oli kyllä myös vihreää, keltaista, punaista, valkoista, oranssia... 

Kivaa syksyn jatkoa, ja onnea matkaan kaikille jotka lähtevät huomenna tekemään marrasputkea!



sunnuntai 17. lokakuuta 2021

Ulkoilua, kehonhuoltoa ja migreeniä

 

Viime viikko oli treenien suhteen varsin hyvä, se sisälsi kolme kävelylenkkiä, yhden joogan ja yhden fascia method - tunnin. Tämä viikko oli huonompi, vain kolme kävelylenkkiä eikä muuta.

Toissa maanantaina suuntasin töiden jälkeen Arboretumiin, 1 h 11 min / 7,2 km / 128, keskivauhti 9.51. Oli tasainen kilometrivauhti kymmenen minuutin molemmin puolin. Syksy alkaa pikkuhiljaa vallata Arboretumia, vaikka vielä jotain kukkiikin. Puissa tuntuu olevan täällä enemmän lehtiä kuin esimerkiksi kotikadullani olevissa.



Tiistaina oli töistä vapaa, tein kotona GOGOn Treenikirjastosta 40-minuuttisen flow yogan. Sama ohjelma jonka olen tehnyt muutaman kerran ennenkin, tykkään koska on lonkan seutuun keskittyvä. Täytyisi vaan tehdä vielä useammin, koska etenkin lonkankoukistajat ovat kireällä oikeastaan koko ajan. 

Torstaina kävelin töiden jälkeen Petsamon ja Ranta-Tampellan kautta kotiin, 1 h / 6 km /  128, keskivauhti 10.00. Ensimmäinen kilometri oli hidas, 10.17, varmastikin siksi koska nukuin taas bussissa ja heräsin muutamaa minuuttia ennen kun jäin kyydistä pois. En siis ehkä ollut kunnolla hereillä vielä siinä vaiheessa, kun aloitin lenkin. Muut kilsat olivat alle 10-minuuttisia. 


Lauantaina oli työpäivä, joten kävelin Orivedellä. Alkuperäinen suunnitelma oli kävellä töistä rautatieasemalle, mutta koska liikkeelle lähtö viivästyi niin kävelin keskustan alueella ja hyppäsin junaan keskustan seisakkeelta. Lenkki tällä kertaa 45 minuuttia / 4,54 km / 130, keskivauhti 9.55. 

Sunnuntaina lähdettiin ystäväni kanssa iltajumpalle GOGO Hermiaan, käytiin fascia methodissa. Olen kokeillut sitä GOGOn Facebook-tallenteista, mutta siellä oleva video on tosi huonolaatuinen. Ohjaajan ääni ei kuulu, lisäksi hän on asettunut niin että kaikista liikkeistä ei näy, miten asennoissa pitäisi olla. Livetunti oli tosi kiva, vähän kuin dynaamista venyttelyä pienellä joogatwistillä. Kuitenkin liikkeet olivat kaikki sellaisia, että pystyin ne tekemään eikä tarvinnut soveltaa. Tänne menemme uudelleen! Harmi että tunteja on vain kaksi viikossa, nekin tavallaan peräkkäin kun ovat sunnuntaina ja maanantaina. 


Tämä viikko onkin ollut sitten huonompi. Yksi syy on se, että pari päivää meni pilalle migreenin takia. Keskiviikkoillan ja perjantaipäivän välissä oli 39 tunnin aikana 4 migreenikohtausta, näistä kolme ensimmäistä keskiviikkona illalla, torstaina aamuyöllä ja torstaina päivällä, eli 15 tunnin aikana. Kohtauslääkkeitä ei vissiin saisi ottaa kuin kaksi vuorokauden aikana, no minä otin kolme. Onneksi viimeinen setti auttoi, muuten olisin soittanut työterveyteen että mitäs nyt tehdään kun särky ei hellitä. Onneksi hellitti, vaikka olinkin sitten tosi huonovointinen. En tiedä oliko syy enemmän kivussa vai lääkkeissä. 

Keskiviikkona ehdin kävellä ennen migreeniä, tältä lenkiltä on postauksen aloituskuva. Lenkkeilin yllättäen iltavuoron jälkeen, osittain siksi koska en ollut harrastanut liikuntaa maanantaina enkä tiistaina, osittain siksi koska torstainakin oli iltavuoro, eikä siis haitannut olla kotona vasta klo 21 kun ei seuraavana aamuna ollut herätystä klo 5.40. Pimeälenkkeily oli muuten ihan kivaa, mutta olin unohtanut kuinka huonosti näen pimeässä. Ranta-Tampellassa meinasin tuiskahtaa nenälleni, kun tie yhtäkkiä loppui (eli tuli askelma alaspäin). No, pian tulee pimeälenkkeilyä enemmänkin, kun alkaa olla pimeää jo iltapäivällä neljältä. 47 minuuttia / 4,8 km / 136, keskivauhti 9.49. 


Perjantaina sain kuningasidean kävellä töiden jälkeen, menin Ratinanrannan kautta Arboretumiin. Kaksi ensimmäistä kilometriä satoi tihkua, sen jälkeen kaatamalla. 55 minuuttia / 5,6 km / 128, keskisyke 9.51. Paluumatkalla nappasin puolison mukaan Hatanpäältä, tultiin bussilla kotiin. Totesin että punainen lempitakkini, joka on ylläolevassa kuvassa, pitää vettä vain tihkusateessa. Ulkoilufarkut ovat paksut, mutta eivät vedenkestävät, kuten eivät lenkkarinikaan. Ei siis huvittanut kävellä Hatanpäältä enää kotiin, siinä olisi mennyt lähes puoli tuntia lisää. 

Tänään oli pitkästä aikaa aurinkoinen päivä, lähdinkin heti aamupalan jälkeen kävelylle. Vaihteeksi Pyynikille, 50 minuuttia / 5,02 km / 147, keskivauhti 9.57. Vauhti samaa tasoa kuin tasamaalla, mutta kyllähän reitin mäkisyys näkyy sykkeessä. Niin se on, että Pyynikillä on valittava tasamaahan verrattuna, että haluaako saman vauhdin korkeammilla sykkeillä vai saman keskisykkeen hitaammalla vauhdilla. Tänään valitsin nopeamman vauhdin, koska puolisolla oli iltapäivällä menoa ja minun piti ehtiä kotiin niin että ehdimme tehdä ja syödä lounaan. 


Olen välillä törmännyt ja harmitellut erilaisilla foorumeilla sitä, että kävelyä ei pidetä "oikeana" urheiluna. Monen mielestä se ei ole tarpeeksi tehokasta, jotkut valittavat että kävellessä ei saa sykkeitä tarpeeksi ylös. No, minulla oli tänään maksimi 172, eikä se ollut sellainen että sillä olisi jääty mäen päälle läähättämään, ei, matka jatkui samaa tahtia eteenpäin. Olen ollut iloinen kun viime aikoina keskisyke on usein ollut alle 130, mutta en ota stressiä niistä kerroista kun se on yli. Reserviä näyttää kuitenkin olevan kävellessäkin yli 170:n, eli maksimi on jossain aika paljon korkeammalla. Siksi haluan muistuttaa, että jokainen meistä on yksilö, ja se mikä toimii yhdelle ei välttämättä toimi toiselle. Jos maksimisyke on 165, on loogista tehdä lenkit alle 130 tai 125 sykkeellä, mutta yhtä kaikille sopivaa sykerajaa ei ole. Jokaisen kannattaakin kuunnella omaa kehoaan ja tehdä ratkaisuja sen perusteella, mikä itsestä tuntuu hyvältä. Jos kävely ei olisi oikeaa liikuntaa, mitä sitten tekisin kun jalka ei anna vielä juosta? Olisinko istunut menneen puoli vuotta sohvalla, ja jatkanut sitä seuraavat puoli vuotta? Silloin ensi keväänä, jolloin toivottavasti pystyn ottamaan juoksuaskelia, kynnys aloittaa juoksu kolmen vuoden tauon jälkeen olisi paljon suurempi kuin näin, että ehdin kävelylenkkeillä vuoden juoksun aloittamisen alle. 


Tällaisissa tunnelmissa tänään. Toivottavasti migreeni pysyy poissa, tai pian on aika suunnata jälleen lääkäriin, ja kenties kokeilla neljättä estolääkettä. 

Ensi viikolle olen ajatellut tiistaille kävelyä, keskiviikkona sauvakävelyä ystävän kanssa, perjantaille lihaskuntotreeniä ja sunnuntaille fascia methodia. Jos on yhtään kaunis sää, myös lauantai on lenkkipäivä. 

Kivaa syksyn aikaa! Pohjoisessa taitaa kyllä olla jo lunta, joten siellä talvi jo kolkuttelee ovella. Täällä Tampereen seudulla on ollut nyt muutama kylmä päivä, vähän olen jo taivaalle katsonut että onko sellaisia pilviä, mistä sataisi räntää. 


sunnuntai 3. lokakuuta 2021

Parempi ja huonompi treeniviikko

 


Kuluneet kaksi viikkoa ovat olleet treenin suhteen tosi vaihtelevia. Tällä viikolla treenipäiviä oli vain kaksi, syynä muut kiireet kuten kampaajakäynti, elämänlaatulautakunnan kokous ja Turun kirjamessut. Viime viikko sen sijaan oli parempi, treenikertoja tuli viisi.

Toissa maanantaina harrastin työmatkakävelyä Petsamon ja Ranta-Tampellan alueella, 1 h 1 min / 6,16 km / 126. Keskivauhti oli 10.01. Vauhti oli maastoon nähden tosi epätasainen, mielestäni reitti on hyvinkin tasainen, silti nopein kilometri oli 9.49 ja hitain 10.23. 

Tiistaina menin osittain saman reitin, Petsamon osuus oli pienempi. 51 min / 5.12 km / 126. Keskivauhti 9.57, ja vauhti paljon tasaisempi kuin maanantaina eli 9.51 - 10.04. Usein kyllä yöunet sunnuntain ja maanantain välillä ovat huonot, joten se voi olla yksi selittävä tekijä. 


Torstaina tein lenkin yllättävään aikaan, keskellä päivää. Olin matkatöissä, eli tutustuin Kangasalla Vatialan omatoimikirjastoon sekä kävin pääkirjastossa haastattelemassa kirjastonjohtajaa. Söin siellä välipalaa, joten matkatessani kohti Nekalan omatoimikirjastoa korvasin lounastauon kävelyllä. 55 minuuttia / 5,52 km /137. Keskivauhti 9.59. Oli aika lämmin päivä, oli ehkä liikaa vaatetta päällä. Plus perinteisesti reppu selässä hiostamassa. Mutta oli kiva kävellä vieraammissa maisemissa. 


Lauantaina olin laiska, ei huvittanut oikein mikään. Pääsyin kuitenkin tekemään GOGOn Youtubesta puolen tunnin kuminauhatreenin. Olen tehnyt sen saman monta kertaa, mutta edelliskerrasta on sen verran aikaa että olinkin unohtanut osan. Kuten alla olevassa kuvassa olevan liikkeen, missä ensin koukistetaan vuorojaloin, sitten yhdellä jalalla kerrallaan niin että sarjan lopussa on pito. Kuten ohjaaja sanoo, kivasti reisiä tärisyttävä liike ja varmasti hyvä peruskyykyn korvaaja.


Viime sunnuntain lenkki oli sikäli eriskummallinen, että en tiedä olisiko se ollut sopivaa tehdä ollenkaan. Ystäväni aloitti viime viikonloppuna jäsenkorjaajaopinnot, ja lauantaina tuli viesti että sunnuntaille tarvittaisiin testipotilas. No minähän olin heti innokas! Hoidon sai 40 €:lla, ja sen teki opintojensa puolivälissä oleva opiskelija. Jalkateräni todettiin jäykiksi, ja niiden jumeja hierottiin auki. (Oli muuten pari päivää sen jälkeen sellaista hyvällä tavalla kivaa kihelmöintiä). Samoin lapojen välit hierottiin auki, ja tuolilla istuen selkärankaan liikkuvuutta. Hoito tehtiin Lielahdessa, ja kävelin sieltä Epilän ja Pispalan kautta kotiin, 1 h 13 min / 7,5 km / 128. Keskivauhti 9.46, eli heti lähti kymmenkunta sekuntia vauhdeista pois :D Enkä mielestäni kävellyt erityisen lujaa, sitä osoittaa sykekin joka on kuitenkin useammin ollut yli kuin alle 130.

Tämän viikon maanantain pidin tarkoituksella liikunnasta vapaana, osittain edellispäivän jäsenkorjauksen ja osittain iltavuoron takia. 

Tiistain lenkki oli lyhkis, 39 minuuttia / 4 km / 129. Keskivauhti 9.44. Kävin töiden jälkeen kampaajalla hakemassa tukkaani raidat. Kun pääsin sieltä pois, vaihtoehdot oli kävellä junalle (junan lähtöön 44 minuuttia) tai odottaa puoli tuntia yhteysbussia asemalle ja lenkkeillä Tampereella. Päätin kävellä Orivedellä, koska olin lähtenyt kotoa aamulla klo 6.30 niin päivä olisi ollut melko pitkä, jos olisin lähtenyt lenkille klo 18. Nyt sain mennä suoraan kotiin. 

Myös keskiviikon lenkki jäi lyhyeksi, 41 minuuttia / 4,16 km / 127. Keskivauhti 9.52. Menin Arboretumiin, siellä myös syksy etenee vaikka paljon vielä kukkiikin. Poispäin tullessa nappasin puolison mukaan Hatanpäältä, mentiin syömään Aloha Rameniin ja käytiin kaupassa. 




Loppuviikko onkin ollut treenitöntä. Torstaina oli töiden jälkeen elämänlaatulautakunnan kokous, se työpäivä alkoi siis klo 7.50 ja lähdin kokouksesta klo 20.10 ehtiäkseni illan viimeiseen junaan Tampereelle, kotona olin klo 21.15. Perjantaina lähdettiin puolison kanssa suoraan töistä Turkuun, olimme siellä iltakahdeksan maissa. Lauantai meni kirjamessuilla, sieltä kotiuduimme eilen klo 21 maissa. Tänään oli kyllä tosi kaunis aurinkoinen päivä, mutta olen ollut niin väsynyt etten jaksanut tehdä mitään. Olen kirjoittanut tämän blogipostauksen ja messupostauksen, katsonut Ruudusta lentopalloa ja lukenut kirjoja. 

Ensi viikko on toivottavasti treenin suhteen normaalimpi. Huomenna ajattelin kävellä bussipysäkiltä kotiin. Tiistaina on vapaapäivä, siihen olen suunnitellut salitreeniä kun kerrankin pääsen sinne ruuhkattomaan aikaan. Lauantaina olen töissä, silloin kävelen joko töistä rautatieasemalle tai sitten Oriveden keskustassa niin, että hyppään junaan keskustan seisakkeelta. Muiden päivien tekemiset ovat vielä auki. Ulkoilua on todennäköisesti paljon, koska vain keskiviikkona on iltavuoro. Eli varmasti torstaina tai perjantainakin kävelen bussipysäkiltä kotiin. 


Syksy on edennyt vauhdilla, tuntuu että ihan hetkessä puut ovat vaihtaneet keltaiseen väriin ja pudottaneet tosi paljon lehtiä. Vielä on ollut lämpimiä päiviä, vaikka aamut ovatkin kylmiä. Työmatkaliikunnassa riittää yhä haastetta, että miten pukeutuu niin että ei palele töissä eikä tule liian kuuma lenkillä. On minulla nytkin yksi fleecepaita töissä odottamassa kotiin kulkeutumista, kun aina pitää miettiä mitä pakkaa reppuun niinä iltapäivinä, kun lenkkeilee. 

Kivaa uutta viikkoa!