sunnuntai 12. kesäkuuta 2022

Varovaisia kävelylenkkejä flunssan jälkeen

 


Olen ollut flunssani kanssa aika hämmentyneissä tunnelmissa. Viime sunnuntaina kun chattasin lääkärin kanssa, hän kirjoitti maanantain sairaslomaa. Maanantaina totesin heti aamusta, että en tokene tiistaiksi työkuntoon joten varasin vastaanottoajan. Valehtelin Pirten ajanvarausjärjestelmälle että ei ole hengitystieoireita, näin vältin puhelimessa jonottamisen ja pystyin varaamaan ajan netin kautta. Selitteeseen kyllä laitoin että pitkittynyt flunssa. 

Maanantaina illalla olo olikin aika hyvä, mietin että varasinko lääkäriajan turhaan. Vaan ei hätää, yö oli taas tukkoisuutta ja yskimistä ja satunnaista Mynthoneiden imeskelyä. Tiistaina lääkäri kuunteli keuhkot selän puolelta, lisäksi kurkkasi nenään ja kurkkuun. Sain kortisonisuihkeen helpottamaan tukkoisuutta, apteekissa sitten sanottiin että menee 1-2 päivää ennen kuin vaikuttaa. Sairaslomaa tuli torstaihin saakka. 


Tauti ei ole ollut mitenkään suoraviivainen vaan vointi on vaihdellut. Keskiviikkona aamu oli vaikea, mutta iltaan mennessä oli tuntunut jo monta tuntia, että ehkä tämä joskus loppuu. Torstai tuntui taas keskiviikkoa heikommalta. 

Menin perjantaina töihin, mutta olin jo etukäteen sopinut kollegoiden kanssa että en mene asiakaspalveluun vaan istun työhuoneessani. Sen verran oli vielä kuivaa yskää. Myös viikonlopun olin töissä, kulttuuritehtävien merkeissä. Eilen vietin päivän Orivedellä kiertelemässä Vanhat talot ja pihat -kohteita. Kollegani kuljetti minut keskustasta aseman seudulle, mikä säästi paljon askelia ja noin 45 minuuttia aikaa. Olin kuitenkin lenkkivaatteet päällä, joten tultuani junalla Tampereelle lähdin rautatieasemalta kävelemään kohti Linnainmaan Prismaa ja Citymarketia. Liikuin herkällä korvalla kropan kanssa; lauantaina oli vielä kolme yskänpuuskaa niin en ehkä ole vielä täysin kunnossa. Huomasinkin, että hitaampi vauhti oli oikein tervetullut versio, lisäksi tein suht lyhyen lenkin. En hengästynyt, mutta rinnassa tuntui painetta ja jalat olivat voimattomat. 45 minuuttia / 4,27 km / 134. Eli keskisyke oli suunnilleen sama kuin yleensä kävelylenkeillä, mutta keskivauhti 10.32 oli puoli minuuttia - 40 sekuntia normaalia hitaampi. Ihan ok fiilis jäi kuitenkin. Olin varautunut menemään osan matkasta bussilla, ja on hyvä että jaksoin tuon kolmevarttisen eikä tuntunut tulevan jälkiseuraamuksia. Illalla olin kyllä tosi väsynyt, päivä oli taas pitkä kun lähdin kotoa klo 7.30 ja takaisin olin iltakuuden maissa, ja päivän olin pääosin seisaaltaan.

Tänään oli tarkoitus olla koko päivä etätöissä, postata tapahtuman Facebook-sivulle eilen kuvaamiani kohteita ja lisäksi tehdä albumi kaikista muistakin kohteista. Jouduin kuitenkin katkaisemaan työpäivän ja tekemään 3 tunnin pyörähdyksen Orivedellä; piti hakea vara-avain jotta puolisoni serkku saa toimitettua sen Saksaan huomenna. Puolisoni sisar on tulossa Suomeen ajankohtana, jolloin emme ole kotona, ja koska lento laskeutuu puoliltaöin niin heidän on loogista tulla meille yöksi. Kerrostalon kanssa on toki avainongelma, kun avainta ei voi piilottaa pihalle kukkaruukkuun. No, nyt logistiikkaongelma on ratkennut. Paitsi että äsken tuli viesti että avainta ei ehkä tarvitakaan, eli tein turhan reissun. Menin taajamajunalla Oriveden keskustaan, nappasin avaimen kirjastolta, sitten lenkkeilin asemalle ja tulin IC-junalla takaisin Tampereelle. Tämä lenkki oli eilistä parempi, 1 h 8 min /6,5 km / 130. Keskivauhti 10.28. Eli hivenen nopeampi vauhti ja hivenen matalampi keskisyke. Yli tunnin lenkki meni kuitenkin hyvin. En olisi jaksanut pidemmälle mutta iloitsen siitä että jaksoin noinkin pitkään. Keho ei tuntunut yhtä väsyneeltä kuin eilen, vaikka kello onkin huutanut punaisella  jo kaksi viikkoa. En tiedä johtuuko jääkiekkokisoista ja siitä, että Suomen pelit yleensä loppuivat klo 23 jälkeen, mutta en ole saanut iltaisin unta kisojen jälkeen. Usein olen hereillä klo 2, tai 3.30. Sairaslomalla sillä ei niinkään ollut väliä, kun ei ollut aikaista herätystä. Mutta silloinkin havahduin usein viimeistään aamuyhdeksältä. Esim. viime yönä nukahdin kellon mukaan klo 1.55 ja heräsin aamulla kellonsoittoon klo 8.05. Mutta kun katsoin kahden viikon tilastoja, yleensä jompikumpi oli vihreällä, eli yleensä uni oli huono ja punaisella, mutta ANS-tila hyvä ja vihreällä. Vain pari kertaa toisinpäin. Eli hengitystiheys, leposyke ja sykevälivaihtelu pysyvät kuukausittaisen keskiarvon tasolla tai sen ylikin, vaikka uni jää lyhyeksi ja sisältää paljon keskeytyksiä.  

Ensi viikko on hyvin poikkeava tavanomaisesta, mutta olen siihen suunnitellut jotain. Huomenna on töistä vapaapäivä, joten käyn ehkä Arboretumissa kävelemässä tai jos on huono sää niin salilla. Tiistai voisi olla lepopäivä. Keskiviikkona menen Hämeenlinnaan Kirjastopäiville, ne jatkuvat perjantaihin saakka mutta koska Hämeenlinna on lähellä niin tulen öiksi kotiin. Keskiviikkona ohjelma loppuu n. klo 16, ja sitten on väliä ennen kaupungin vastaanottoa klo 19. Ajattelin ottaa lenkkivaatteet mukaan ja käydä kävelemässä Hämeenlinnassa. Vastaanotolta joudun lähtemään ajoissa, juna kotiin lähtee iiltayhdeksän maissa. Kotona olen kymmenen jälkeen, ja sitten torstaina on lähtö kahdeksan junalla takaisin. Torstai on siis lepopäivä, koska oletettavasti yöunet jäävät tuossakin vähiin. 

Perjantaina pääsen Kirjastopäiviltä ajoissa pois, olen takaisin Tampereella kolmen maissa iltapäivällä. Aika lailla siitä suoraan lähdemme ystäväni kanssa Kuopioon viikonlopuksi. Piti mennä sinne jo kaksi viikkoa sitten mutta sairastuin niin siirrettiin. Pakkaamme mukaan teltan ja kävelysauvat. Alkuperäinen suunnitelma oli sauvakävellä pitkään ja hartaasti, mutta katsotaan nyt. Ääneni tuntuu olevan yhä painuksissa, ja välillä - onneksi enää harvoin - yskittää. Koronan kotitesti oli kuitenkin 6 päivää peräkkäin negatiivinen, eikä kumpikaan lääkäreistä uskonut että kyseessä olisi muu kuin perusflunssa. Mutta koska minulla on perussairautena sydänvika, olen erityisen varovainen välttääkseni sydänlihastulehduksen. Lähdenkin Kuopioon sillä mentaliteetilla, että sauvakävelyvauhdin on oltava rauhallinen eikä lenkit saa venyä kolmetuntisiksi. Onneksi olemme myös kovia sauna- ja uinti-ihmisiä, niin saamme aikamme kulumaan myös siten :) 

Kivaa kesää, ihana että on lämmintä! Tampereella on käynyt melko kova tuuli, niin ei ole ollut liian kuuma, ainakaan vielä. 



sunnuntai 5. kesäkuuta 2022

Mahtavia treenejä - ja sitten iski flunssa

 


Viime sunnuntaina en ennättänyt kirjoittaa postausta, koska jääkiekkokisat, joten taas summaan yhteen kahden viikon tekemiset. Tai oikeastaan puolentoista viikon; keskiviikkona iltapäivällä sain seurakseni kurkkukivun joka torstaiksi kehittyi kunnon flunssaksi. Viidettä päivää siis mennään, ja yhä vaan on kurkku ja pää kipeät ja yskittää. Koitin äsken järjestellä vaatekaappia ja totesin että ei tule mitään. Ei varsinaisesti huimaa mutta sen verran heitätti päästä että piti istua takaisin alas. Chattailin päivällä lääkärin kanssa, hän kirjoitti huomisen sairaslomaa mutta sanoi että jos ei mene ohi niin sitten pitää mennä vastaanotolle kuunteluttamaan keuhkot. En nyt ihan hirveän luottavainen ole, että parantuisin tiistaiksi. 

Mutta lähdetään taas liikkeelle alusta, eli näin ennätin treenata ennen flunssaa. 

Tiistaina 24.5. kävelin Orivedellä iltavuoron jälkeen töistä junalle, 1 h 1 min / 6,15 km / 131. Onninpolkua ja radan vartta pitkin, siellä on tasaisimmat maastot. 


Torstai 26.5. oli helatorstai, se oli palkkatöistä vapaa mutta vapaaehtoishommissa oli iltavuoro. Päivän liikuntana oli ystävän kanssa bodycombat-tunti. Edelliskerrasta olikin jo vissiin pari viikkoa, joten kivaa oli! 

Lauantaina 28.5. kävin salilla pyöräilemässä tunnin verran. Tampereella oli sadepäivä niin kävin pakenemassa sitä Kalifornian aavikolle ja Patagonian sademetsään. 

Sunnuntaina 29.5. tein kävellen perus-Pyynikkikierroksen, 46 minuuttia / 4,6 km / 142. Menin vaihteeksi eri suuntaan kuin useimmiten, lähdin Eteläpuistosta alas kesäteatterille ja Varalan puolelta ylös harjulle, palloiluhallin puolelta alas. Raskasta oli. Illaksi menin viimeistä kertaa akkreditointitoimistolle. Aamuvuoro olikin jo pakannut melkein kaiken kasaan, joten illassa ei juuri ollut tekemistä. Itse asiassa kaikki muut paitsi minä olivat saaneet vapaapäivän, ja minäkin sain lähteä hyvissä ajoin. Ennätin siis nähdä loppuottelun kokonaan, vaikka olin varautunut katsomaan ensimmäisen erän toimiston telkkarista :) 


Tämän viikon maanantaina tein salilla yhdistelmätreenin, ensin puoli tuntia kuntopyöräilyä ja perään 31-minuuttinen voimaharjoittelu. 

Tiistainakin satoi, joten pyöräilin salilla 1 h 15 min. Tuumasin että heti kun kisat loppui ja turistit lähti pois niin alkoi sadekelit... 

Keskiviikkona tein retken Helsinkiin, menin Käpylään kokemaan noin tunnin mittaisen Eläköön Edith -kävelykuunnelman. Yhdistin retkeen lenkin. Olin katsonut kartasta että Pasilan asemalta on vain vajaat 3 km Käpylän pelastusasemalle, joten jäinkin junasta pois jo Tikkurilassa. Luulin ehtiväni kävellä Käpylään asti mutta toisin kävi. Edellisestä lenkkikerrasta tuolla päin oli niin pitkä aika, että en meinannut löytää radanvarren reitille. Tarkoitus oli mennä Helsingin suuntaan radan oikeaa reunaa, Vantaan kaupunginmuseon ohi kohti Puistolaa ja siitä eteenpäin. Päädyin kuitenkin Heurekalta radan toiselle puolelle. En ollut varma, kulkeeko tie koko matkan radan vartta, joten Malmilla vaihdoin puolta ja sitten taas Pukinmäen jälkeen takaisin toiselle puolelle. Lopulta pysähdyin Oulunkylän asemalle ja menin siitä lähijunalla Käpylään. Alkoi tulla kiire, koska oli ehdittävä kuunnelman jälkeen Pasilaan ja paluujunaan Tampereelle. Junaan joka oli tietysti varttitunnin myöhässä... Hyvä lenkki tuli kuitenkin, 1 h 27 min / 9 km / 140. 


Ensin ajattelin, että olipa Helsingin lenkillä kova keskisyke; 140 on kymmenisen pykälää korkeampi kuin yleensä. Mutta sitten huomasin että keskivauhti oli 9.41 / km, eli sekin oli 15-20 sekuntia tavallista nopeampi. Kävelykuunnelman ajaksi laitoin t-paidan päälle kuoritakin. Junamatkalla kotiin kurkkuni kipeytyi, ajattelin että ehkä kylmetyin kun en pukenut välikerrosta. Tampereen asemalla laitoin kuoritakin alle fleecepaidan. 

Torstaiaamuna heräsin sitten ääni raakkuvana, illalla nousi lämpö niin että enimmillään oli 37,6. Perjantai oli parempi päivä, kurkku oli tosi kipeä mutta lämpö oli laskenut eikä päänsärkykään ollut kovin paha. Nyt viikonloppuna onkin sitten ollut vaikeampaa. Yskittää melko lailla, ja päänsärky on tänään tuntunut pahenevan entisestään. Lienee viisasta, että varaan huomenna lääkäriajan. 


Työterveytemme nettisivu ei ollut ihan ajan tasalla. Kun klikkasin että minulla on hengitystieoireita, en päässyt varaamaan lääkäriaikaa, vaihtoehtoina oli etävastaanotto, puhelinsoitto neuvontanumeroon tai ajanvaraus koronatestiin. Jonotin 20 minuuttia neuvontanumeroon, sitten päätin kokeilla chattia. Siinä luvattiin että lääkäri vastaa tunnin kuluessa, ja vain muutamalla minuutilla meni yli. Kävi ilmi, että työterveydellä ei ole enää erillistä infektiovastaanottoa Taysissa, vaan flunssapotilaatkin hoidetaan Ratinassa. Eli jos haluan varata ajan netin kautta, minun täytyy varmaan valehdella että ei ole hengitystieoireita, sitten pääsen varaamaan aikaa. Muuten täytyy soittaa neuvontanumeroon ja jonottaa taas ties kuinka kauan. Olisin ehkä toivonut, että lääkäri olisi varannut minulle ajan huomiseksi, mutta hän oli ennalta lukenut botin kysymyksiin antamani vastaukset ja sanoi jo ensimmäisessä viestissä lähettävänsä minulle viestin liitteenä sairaslomalapun tälle päivälle ja huomiselle. En siinä sitten ruvennut pullikoimaan. Hyvä vaan että on jo sairasloma huomiselle, niin ei ole painetta aamulla että tarvisi saada vastaanottoaika samalle päivälle.

Eli siis mitään tietoa ei ole, milloin pääsen palaamaan treenien pariin. Jos tässä menee viikko tai ylikin, niin syytä on pitää pari kolme oireetonta päivää ennen kuin alkaa rehkiä. 

Mukavaa alkukesää!