Tauti ei ole ollut mitenkään suoraviivainen vaan vointi on vaihdellut. Keskiviikkona aamu oli vaikea, mutta iltaan mennessä oli tuntunut jo monta tuntia, että ehkä tämä joskus loppuu. Torstai tuntui taas keskiviikkoa heikommalta.
Menin perjantaina töihin, mutta olin jo etukäteen sopinut kollegoiden kanssa että en mene asiakaspalveluun vaan istun työhuoneessani. Sen verran oli vielä kuivaa yskää. Myös viikonlopun olin töissä, kulttuuritehtävien merkeissä. Eilen vietin päivän Orivedellä kiertelemässä Vanhat talot ja pihat -kohteita. Kollegani kuljetti minut keskustasta aseman seudulle, mikä säästi paljon askelia ja noin 45 minuuttia aikaa. Olin kuitenkin lenkkivaatteet päällä, joten tultuani junalla Tampereelle lähdin rautatieasemalta kävelemään kohti Linnainmaan Prismaa ja Citymarketia. Liikuin herkällä korvalla kropan kanssa; lauantaina oli vielä kolme yskänpuuskaa niin en ehkä ole vielä täysin kunnossa. Huomasinkin, että hitaampi vauhti oli oikein tervetullut versio, lisäksi tein suht lyhyen lenkin. En hengästynyt, mutta rinnassa tuntui painetta ja jalat olivat voimattomat. 45 minuuttia / 4,27 km / 134. Eli keskisyke oli suunnilleen sama kuin yleensä kävelylenkeillä, mutta keskivauhti 10.32 oli puoli minuuttia - 40 sekuntia normaalia hitaampi. Ihan ok fiilis jäi kuitenkin. Olin varautunut menemään osan matkasta bussilla, ja on hyvä että jaksoin tuon kolmevarttisen eikä tuntunut tulevan jälkiseuraamuksia. Illalla olin kyllä tosi väsynyt, päivä oli taas pitkä kun lähdin kotoa klo 7.30 ja takaisin olin iltakuuden maissa, ja päivän olin pääosin seisaaltaan.
Tänään oli tarkoitus olla koko päivä etätöissä, postata tapahtuman Facebook-sivulle eilen kuvaamiani kohteita ja lisäksi tehdä albumi kaikista muistakin kohteista. Jouduin kuitenkin katkaisemaan työpäivän ja tekemään 3 tunnin pyörähdyksen Orivedellä; piti hakea vara-avain jotta puolisoni serkku saa toimitettua sen Saksaan huomenna. Puolisoni sisar on tulossa Suomeen ajankohtana, jolloin emme ole kotona, ja koska lento laskeutuu puoliltaöin niin heidän on loogista tulla meille yöksi. Kerrostalon kanssa on toki avainongelma, kun avainta ei voi piilottaa pihalle kukkaruukkuun. No, nyt logistiikkaongelma on ratkennut. Paitsi että äsken tuli viesti että avainta ei ehkä tarvitakaan, eli tein turhan reissun. Menin taajamajunalla Oriveden keskustaan, nappasin avaimen kirjastolta, sitten lenkkeilin asemalle ja tulin IC-junalla takaisin Tampereelle. Tämä lenkki oli eilistä parempi, 1 h 8 min /6,5 km / 130. Keskivauhti 10.28. Eli hivenen nopeampi vauhti ja hivenen matalampi keskisyke. Yli tunnin lenkki meni kuitenkin hyvin. En olisi jaksanut pidemmälle mutta iloitsen siitä että jaksoin noinkin pitkään. Keho ei tuntunut yhtä väsyneeltä kuin eilen, vaikka kello onkin huutanut punaisella jo kaksi viikkoa. En tiedä johtuuko jääkiekkokisoista ja siitä, että Suomen pelit yleensä loppuivat klo 23 jälkeen, mutta en ole saanut iltaisin unta kisojen jälkeen. Usein olen hereillä klo 2, tai 3.30. Sairaslomalla sillä ei niinkään ollut väliä, kun ei ollut aikaista herätystä. Mutta silloinkin havahduin usein viimeistään aamuyhdeksältä. Esim. viime yönä nukahdin kellon mukaan klo 1.55 ja heräsin aamulla kellonsoittoon klo 8.05. Mutta kun katsoin kahden viikon tilastoja, yleensä jompikumpi oli vihreällä, eli yleensä uni oli huono ja punaisella, mutta ANS-tila hyvä ja vihreällä. Vain pari kertaa toisinpäin. Eli hengitystiheys, leposyke ja sykevälivaihtelu pysyvät kuukausittaisen keskiarvon tasolla tai sen ylikin, vaikka uni jää lyhyeksi ja sisältää paljon keskeytyksiä.
Ensi viikko on hyvin poikkeava tavanomaisesta, mutta olen siihen suunnitellut jotain. Huomenna on töistä vapaapäivä, joten käyn ehkä Arboretumissa kävelemässä tai jos on huono sää niin salilla. Tiistai voisi olla lepopäivä. Keskiviikkona menen Hämeenlinnaan Kirjastopäiville, ne jatkuvat perjantaihin saakka mutta koska Hämeenlinna on lähellä niin tulen öiksi kotiin. Keskiviikkona ohjelma loppuu n. klo 16, ja sitten on väliä ennen kaupungin vastaanottoa klo 19. Ajattelin ottaa lenkkivaatteet mukaan ja käydä kävelemässä Hämeenlinnassa. Vastaanotolta joudun lähtemään ajoissa, juna kotiin lähtee iiltayhdeksän maissa. Kotona olen kymmenen jälkeen, ja sitten torstaina on lähtö kahdeksan junalla takaisin. Torstai on siis lepopäivä, koska oletettavasti yöunet jäävät tuossakin vähiin.
Perjantaina pääsen Kirjastopäiviltä ajoissa pois, olen takaisin Tampereella kolmen maissa iltapäivällä. Aika lailla siitä suoraan lähdemme ystäväni kanssa Kuopioon viikonlopuksi. Piti mennä sinne jo kaksi viikkoa sitten mutta sairastuin niin siirrettiin. Pakkaamme mukaan teltan ja kävelysauvat. Alkuperäinen suunnitelma oli sauvakävellä pitkään ja hartaasti, mutta katsotaan nyt. Ääneni tuntuu olevan yhä painuksissa, ja välillä - onneksi enää harvoin - yskittää. Koronan kotitesti oli kuitenkin 6 päivää peräkkäin negatiivinen, eikä kumpikaan lääkäreistä uskonut että kyseessä olisi muu kuin perusflunssa. Mutta koska minulla on perussairautena sydänvika, olen erityisen varovainen välttääkseni sydänlihastulehduksen. Lähdenkin Kuopioon sillä mentaliteetilla, että sauvakävelyvauhdin on oltava rauhallinen eikä lenkit saa venyä kolmetuntisiksi. Onneksi olemme myös kovia sauna- ja uinti-ihmisiä, niin saamme aikamme kulumaan myös siten :)
Kivaa kesää, ihana että on lämmintä! Tampereella on käynyt melko kova tuuli, niin ei ole ollut liian kuuma, ainakaan vielä.