Multisporttia, matkailua ja migreeniä

 

Vihdoin tuli teepannukorviksille käyttöä, kun Lontoossa kävin :D 

Viime viikolla ehdin tehdä neljä treeniä ennen reissua:

Maanantaina teki mieli juosta, joten tuumasta toimeen. Jäin bussista pois Taysin pysäkillä, ja juoksin Petsamon ja Ranta-Tampellan kautta kotiin. 4 km / 37 min / 152. Keskivauhti 9.15. Keskisykkeestä huomasi, että edellisestä juoksulenkistä oli muutama kuukausi. Onpa mukana yksi spurtti, että pääsin kävelijästä ohi ja riittävän pitkälle eteen että voin hiljentää tahtia ilman pelkoa tulla kävelijän ohittamaksi. Mutta hei, päivänvaloa riitti juuri ja juuri koko lenkin ajaksi! :)

Tiistaina kävin salilla tekemässä 55 minuuttia lihaskuntoa. Alkulämmittelyksi 10 minuuttia soutua, sitten:

- 20 kg tangolla maastaveto ylhäältä alas, soutu, pystysoutu ja penkkipunnerrus, sarjat 3 x 10 

. 12,5 kg tangolla hauiskääntö, ojentajat penkillä selinmakuulla, pystypunnerrus, sarjat 3 x 10 paitsi pystypunnerrus 3 x 15 kun olikin siihen liikkeeseen turhan kevyt paino kymmeneen toistoon

- vatsat: istumaannousu jalat suorina sekä selinmakuulla näpäytys + jalkojen ojennus, sarjat 3 x 15

Keskiviikkona kävin aamupäivällä uimassa ennen iltavuoroon menoa, 1 km / 40 min / 128. Taisi olla eilinen yläkropan treeni ja tämän päivän uinti liikaa, migreeni iski iltapäivällä. Ja toinen kohtaus vielä illalla. 

Torstaina iski seuraava migreenikohtaus iltapäivällä, nyt lääkkeet tuntuivat tehoavan nopeammin kuin keksiviikkona iltapäivällä. Nukuin bussissa päikkärit, ja kun olo oli ihan hyvä niin kävin salilla pyöräilemässä hissukseen. 70 minuuttia / 25 km /108. GoGo Parkin salille on vaihdettu laitteet, ensikäynnillä en vielä päässyt sinuiksi pyörän kanssa. En huomannut katsoa saisiko ohjaustankoa säädettyä. Tuntuu että se on niin korkealla että on hartiat korvissa väkisin. Isompi hankaluus on siinä, että käsivarret on pakko pitää suorina; jos pitää kiinni sarvien päästä missä sykesensori on, tanko on molemmin puolin niin lyhyt ettei siihen saa käsivarsia lepäämään. Ainakin ensituntumalla ajoasento ei ole niin hyvä kuin haluaisin. 

Viikonlopuksi lähdimme ystäväni kanssa Lontooseen, siitä muutama sana ja kuva lopuksi. 

Tälle viikolle sain myös neljä treenipäivää, mutta myös pari migreenikohtausta. 

Lontoossa emme lenkkeilleet, joten tiistaina juoksin illalla töistä kotiin, 32 minuuttia / 3,5 km / 146. Keskivauhti 9.08. 

Keskiviikkona kävin uimassa ennen iltavuoroa, perinteinen 1 km / 41 minuuttia / 119.

Torstaina kävin aamulla Hatanpään sairaalassa poliklinikkakäynnillä, sieltä menin töihin ja työpäivän päälle oli elämänlaatulautakunnan kokous. Aloitimme klo 15, ja homma oli ihan kesken kun lähdin klo 20.15 ehtiäkseni illan viimeiseen junaan Tampereelle. Tulihan taas 13-tuntinen päivä.  

Perjantaina pyöräilin salilla 70 minuuttia / 22,3 km / 111. 

Eilisen vaivana oli taas kaksi migreenikohtausta, ensimmäinen iltapäivällä ja toinen illalla. Kohtauksia on nyt ollut ainakin 7 sen jälkeen kun estolääke lopetettiin noin kuukausi sitten. Seurailen tilannetta vielä vähän aikaa, mutta jos se jatkuu tällaisena niin sitten menen taas juttelemaan työterveyslääkärille. 

Tänään kävin pyöräilemässä salilla 80 minuuttia / 25,9 km / 119. Salilla ja pyörällä on eroa, Cityn pyörällä syke on matalampi ja matka lyhyempi kun taas Parkin wattipyörällä syke on korkeampi ja matka pidempi. 

Sitten lyhyt katsaus Lontooseen: 

Miinukset:

- Ryanair ja Tampere-Pirkkalan lentokenttä. Ihan äkkiä emme lennä toiste Ryanairilla Pirkkalasta. Lento tuli myöhässä Pirkkalaan, sitten osa lähtevistä matkustajista pakkautui portin jälkeiseen pieneen odotustilaan kun ovet eivät auennetkaan. Ulkona oli saapuvien matkustajien passijono, se kyllä katkaistiin jossain vaiheessa siksi aikaa että lähtevät matkustajat siirtyivät koneeseen, mutta kone ei turvallisuussyistä saanut liikkua ennen kuin kaikki passijonon kymmenet ihmiset olivat sisällä terminaalissa. Lähdimme liikkeelle 1,5 tuntia myöhässä. Sama palatessa, Stanstedin kentällä ihmiset laitettiin portin läpi, sitten näkötimme puoli tuntia käytävässä ilman tietoa, milloin päästään koneeseen. Se ei vissiin ollut tullut vielä silloin, kun boarding oli käynnissä. Pirkkalaan laskeuduimme 35 minuuttia myöhässä. Sitten odotimme passijonossa, sanoin että puolituntinen jonotus ulkona olisi varsin vittumaista, jos olisi 25 astetta pakkasta tai lumimyräkkä. Palelimme kevytuntuvatakeissa ja pipoissa jo nyt, vaikka oli nelisen astetta lämmintä. Pääsimme parkkialueelle noin tunti laskeutumisen jälkeen, hakemaan tullut ystävän mies sanoi että bussi oli lähtenyt vähän aikaa sitten. Se siitä Nyssen lupauksesta, että jokaiselle lähtevälle ja saapuvalle lennolle on yhteys. Periaatteessa onkin, mutta kyllä sitten pitäisi odottaa niin kauan että kaikki ehtivät kyytiin, etenkin kun se on Aamulehdessäkin uutisoitu että passijonossa kestää todella kauan. 

- Golden Toursin hop on / hop off -bussi. Ostimme 48 tunnin lipun, mikä kyllä kannatti. Mutta lauantaina putosimme kartalta punaisella linjalla, seurasimme kartasta reittiä ja totesimme että siinä ei näy sitä katua, missä sillä hetkellä olemme. Tajusin katsoa oikean sijasta vasemmalle ja huomasin, että jossain kohtaa bussi on jättänyt suurimman osan lenkistä tekemättä ja alkanut ajaa reittiä väärään suuntaan. Emme siis olleetkaan enää menossa Towerin suuntaan. Hyppäsimme pois seuraavalla sellaisella pysäkillä, mistä pääsimme vaihtamaan siniselle linjalle, joka oli varmasti menossa Towerille. Sunnuntaina sinisen linjan pysäkillä firman kaveri käski meitä menemään kellotornia kohti seuraavalle pysäkille. Seuraavalla pysäkillä oli toisen linjan bussi, sieltä henkilö sanoi että jos siihen jäämme niin bussia ei tule. Palasimme takaisin, ja kysyimme emmekö voi odottaa sillä pysäkillä, tyyppi sanoi että voimme. Kun menimme bussin kyytiin, hän sanoi että yläkertaan ei saa mennä, sillä pian vaihtuu joko bussi tai kuljettaja. Kohta saimme kuitenkin luvan mennä ylös, sanoin ystävälleni että ei siinä kyllä vaihtunut sen enempää bussi kuin kuljettaja. Vaihdoimme oranssille linjalle, jossa yhtäkkiä eräällä pysäkillä kuljettaja tuli sanomaan että meidän on vaihdettava edessä olevaan bussiin ja jatkettava sillä matkaa. Tuumasin jo, että mihin ikinä kaupunkiin menemme, niin tuon firman busseihin emme enää mene. 

- Meidän hotellimme taksinhankinta. Olimme pyytäneet tilaamaan taksin maanantaiaamuksi klo 4.45, sunnuntaina meille soitettiin klo 21 että ei onnistunut, ei ole taksia vapaana. Mietimme, oliko henkilökunta unohtanut tilata taksin, pyysimme sitä kuitenkin jo aamulla mennessämme aamupalalle. Kummastelimme myös sitä, että Lontoon kokoisessa kaupungissako ei ole maanantaiaamuna viideltä takseja vapaana. Vastaanottovirkailija oli sanonut aamulla, että metrolla pääsee kohteeseemme Liverpool Streetin asemalle. Aamulla lähdimme klo 4.30 ja kas, hotellin eteen kaartoi taksi hakemaan kahta muuta matkustajaa. No, me kävelimme 5 minuutin matkan Paddingtonin asemalle vain huomataksemme, että metro on vielä kiinni. Aseman vartijat sanoivat sen aukeavan noin varttia vaille, ja että junat alkaisivat kulkea viideltä. Kävelimme kuitenkin aseman toiselle puolelle ja otimme sieltä taksin; halusimme ehtiä Liverpool Streetin asemalle niin, että ennätämme klo 6.40 lähtevään lentokenttäjunaan. 

Somerset House

Plussat:

- Kaikki muu liikenne. Stanstedin kentältä saimme ostettua meno-paluulipun lentokenttäjunaan. Metroon ostimme päiväliput. Metrokartta on selkeä ja asemilla oli helppo löytää oikea linjan suunta. Metrot ja junat olivat ajoissa. 

- Kaupunki itsessään. Sää oli pääosin harmaa, mutta se ei haitannut. Lontoon keskusta on täynnä kauniita taloja. Metrolla menimme sunnuntaina Camdeniin markkinoille, tykkäsin kun siellä sai katsella rauhassa eikä ollut aggressiivisia myyjiä tyrkyttämässä tavaraa. 

- Ruoka ja juoma. Ystäväni muisti Lontoon kalliina, mutta totesi nyt että Suomessa on hinnat nousseet niin että ravintolaruoka on samanhintaista kuin täällä. Hotellissa sai valita englantilaisen tai mannermaisen aamiaisen, kummallakin pärjäsi pitkään. Eräässä kahvilassa ei korttilaite toiminut, kun menin kokeilemaan uudelleen välipalan syömisen jälkeen niin sitten laite toimi. Sain kuitenkin teen ilmaiseksi, sen takia kun jouduin näkemään vaivaa ja tulemaan tiskille uudelleen. Olutvalikoima oli kohtalainen, ja puolikas pintti on hyvä määrä kokeilla uutta. Lentokentällä oli monta aamupalapaikkaa, ja ruoka oli hyvää. 

Kaikkinensa reissu oli varsin onnistunut. Vaikka kuljimme paljon bussilla ja metrolla, ehdimme lauantaina ja sunnuntaina kävellä n. 16 000 askelta per päivä. Kävimme Towerissa katsomassa kruununjalokivet, Tower Bridgellä, Buckinghamin ja Kensingtonin palatsien luona, Hyde Parkissa, Camdenissa, Piccadillylla pariinkin kertaan. Lisäksi lauantai-iltana olimme Novello Theatressa katsomassa Mamma Mia -musikaalin, oli todella hyvä! Puhuimme jo että menemme heinäkuussa Helsinkiin, kun tämä Lontoon porukka tulee esittämään Mamma Mian Kaivopuistoon. Muuta en reissulla ostanut kotiintuomisiksi kuin Fortnum & Masonin teetä, niitä olenkin jo ehtinyt maistella. Saakohan niitä Suomesta jostain? Loppuun vielä muutama reissukuva. 

Westminster Abbey

Buckinghamin palatsi

Marble Arch

Caffé Concertossa oli hyvää ruokaa

Tower Bridge

Piccadilly 

Kevyesti takaisin treeneihin

 

Puolentoista viikon totaalinen treenitauko teki hyvää, samoin se että kävin lääkärin pakeilla. Verikokeet ja sydänfilmi olivat ok, joten kyse oli varmastikin henkisestä uupumisesta. Viime vuosi oli monin tavoin raskas: oli alkuvuoden koronarajoitukset, keväällä rekrytointiprosessi jossa tulin valituksi kirjastonjohtajaksi, kesällä kirjaston 150-vuotissynttäreiden suunnittelua ja kirjastonhoitajan rekrytointiprosessi, syksyllä omatoimikirjaston asennus ja käyttöönotto, lisäksi pitkin vuotta eri kirjastoaineistojen kilpailutuksia. Oli paljon asioita, joita kohtasin ensimmäistä kertaa, ja vaikka kirjastojuttuja tehdään yhdessä muiden Pirkanmaan kirjastojen kanssa, oli sielläkin niin että Tampereella henkilöstövaihdosten takia kilpailutus- ja muuta osaamista oli poistunut, joten opettelimme asioita yhdessä. Vuodenvaihdetta kohti asiat alkoivat olla selvillä, ja sähköposti- sekä Teams-viestittely väheni selvästi. 

Pian lääkärikäynnin jälkeen aloin nukkua paremmin, syke on nyt ollut lähes joka yö alle 70 ja kuukauden keskiarvo on laskenut. Kello on myös näyttänyt lähes joka aamu vihreää palautumista, usein jopa hyvää tai erittäin hyvää. Erittäin huonoa ei ole ollut kuin maksimissaan yhden kerran. Palasinkin treenien pariin innolla, mutta kuitenkin tiedostaen tarpeen rauhalliselle tekemiselle. 

Vuoden ensimmäinen treeni viime viikon maanantaina 9.1. oli tunnin sisäpyöräily. Aloin nyt kirjata ylös matkaa, jotta saan myös nämä pyöräilykilometrit mukaan vuosikilsoihin. Mikä pettymys kun katsoin näyttöä treenin jälkeen: 18,99 km. Miten saatoin olla noin huolimaton, olisi pitänyt jatkaa muutama sekunti että olisi tullut 19 tai 19,01! :D Keskisyke oli 108 ja maksimi 114, ero on suuri siihen kun samalla vastuksella 28.12 keskisyke oli 115 ja maksimi 130. 

Viime viikon keskiviikkona pyöräilin myös, 65 minuuttia / 20,30 km. Keskisyke 107, maksimi 116.

Torstaiaamuna 12.1 kävin aamulla Orivedellä uimahallissa ennen töihin menoa, uin kilometrin / 44,5 minuuttia / 119. Perinteisesti kävin uinnin jälkeen kylmäaltaassa, sitten terapia-altaan poreissa, uudelleen kylmäaltaassa ja vielä saunassa. Olisin halunnut tehdä vesijumpan, mutta osun aina menemään terapia-altaaseen niin että virtuaalinäytöllä on jo jumppa menossa jonkun muun aloittamana. En ole halunnut hypätä mukaan kesken kaiken. 

13. päivä oli perjantai, silloin tein viikon ainoan kovasykkeisen treenin eli 40-minuuttisen The Tripin. Keskisyke oli 153 ja maksimi 174. Jälkihiki oli taas pitkän aikaa, kuten aina. 

Viime viikonloppuna en liikkunut, meillä oli lauantaina ystäväpariskunnan muuttobileet eli kekkerit porukalle jotka auttoivat heitä muutossa lokakuussa. Olen lillunut paljussa lauantai-iltana ja sunnuntaiaamuna, pari tuntia molemmilla kerroilla. Ihanaa! Varsinkin sunnuntaiaamun räntäsateessa. 

Tämän viikon maanantaina kävelin pitkästä aikaa, iltavuorosta tulin junalta Ranta-Tampellan kautta kotiin. 49 minuuttia / 4,78 km / 130. Oli liukasta ja kuten Ranta-Tampellassa aina, vastatuuli. Lumisadekin yllätti matkalla.

Tiistaina pyöräilin salilla, 70 minuuttia / 22,2 km / 108. Kävin taannoin ostamassa XXL:stä Sarvan nastalenkkarit, löysin samalla tarjouksesta kahdet muut lenkkarit. Nastoja aion käyttää talven aikana, mutta toiset vien ulos vasta sitten kun tiet ovat sulat ja kuivat. Ensimmäisen parin noista toisista testasin pyörän kanssa, hyvältä tuntuvat jalkaan. On vaan sellainen malli, että sisämitta 27 cm tarkoittaa jo numeroa 42,5...

Keskiviikkona seikkailin kävelylenkillä, 1 h 16 min / 7,23 km / 130. Olimme kasvatus- ja opetuspalveluiden johtoryhmän voimalla kehittämispäivässä Nokialla. Olin kirjoittanut itselleni kadunnimet ylös, mitä seuraan kun lenkkeilen kotiin. En tietenkään ollut tajunnut, että se mihin menemme aamulla ei ole sama paikka mistä lähdemme iltapäivällä kotiin... Totesin että Harjuniitty on itselleni täysin tuntematon alue, eikä puhelimeni 70 %:sesti täynnä oleva akku riitä pitämään karttasovellusta auki pakkaskelillä. Päätin, että menen turvallisesti bussilla Tampereen Tesomalle ja kävelen sieltä kotiin. Tesomakaan ei ole kovin tuttu paikka, mutta tienviitta Mediapolikseen opasti kadulle, josta tiesin että se päättyy sellaiselle kadulle, jota pitkin olen kävellyt monta kertaa. Eksymisen riskiä ei siis ollut. 

Kävelyteillä oli paljon loskaa, eteneminen oli hidasta. Paikoin olin myös epävarma, että olenko oikeasti jalkakäytävällä, niin kapea oli tila, vaikka siinä jalanjälkiä menikin. 

Torstaina menin salille pyöräilemään ja katsomaan ampumahiihtoa Yle Areenasta. Ihan koko ajaksi ei kisaa riittänyt, lopun kuuntelin äänikirjaa. 80 minuuttia / 25,2 km / 118. 

Perjantaina en ehtinyt liikkua. Lähdin kotoa klo 6.30 töihin, työpäivän jälkeen kävin moikkaamassa kaveria ja katsomassa perheensä uutta asuntoa. Takaisin Tampereella olin klo 18. Kävimme puolisoni kanssa syömässä, sen jälkeen haimme kaupasta tarvikkeita ja leivoimme kakun. Puoliso halusi tehdä tädilleen kakun syntymäpäivälahjaksi, sen kanssa olimme valmiit klo 22. 

Lauantaina juhlittiin syntymäpäiviä, kotoa poistuimme klo 12 ja takaisin olimme klo 21.15. Päivän aikana kävimme puolisoni serkun kanssa rauhallisella kävelylenkillä, 42,5 minuuttia / 3,15 km / 113. Illalla sain migreenin, otin lääkkeet heti kun pääsimme kotiin. 

Tänä aamuna nukutti kymmeneen saakka. Olin ajatellut levätä koko päivän, mutta kun aikani oli katsonut hiihtoa ja ampumahiihtoa niin teki mieli spinningiin. Aloin varata paikkaa The Tripiin nelisen tuntia ennen sen alkua, onneksi oli vielä pari paikkaa vapaana ja mahduin mukaan. Ohjelma oli 31 Velocity, jonka olen polkenut jo ehkä kolme kertaa aiemmin läpi. Edelleen se on kiva, sisältäen paljon ylämäkeä ja vähemmän nopeaa alamäkipolkemista. Keskisyke 156, maksimi 171.

Palautumisongelmien takia mietin, että koska minulla on vielä viikko lomaa pitämättä niin koitan ottaa sen tähän alkuvuoteen. Katsoin kalenteria ja totesin että ei, en pysty olemaan koko viikkoa pois ennen kuin maaliskuun puolivälissä. On uutta opiskelijaa, vuosikertomus lautakunnassa, esihenkilövalmennus ynnä muuta pakollista. Onneksi kollegani keksi kysyä, voisinko aloittaa loman keskeltä viikkoa. Ja kas! Sehän onnistuu ensi viikolla niin, että olen töissä maanantain ja tiistain, lomalla loppuviikon, lomalla seuraavalla viikolla maanantain ja tiistain ja sitten töissä keskiviikosta perjantaihin. 

Huomenna ajattelin jäädä bussista pois Taysin kohdalla ja kävellä Petsamon ja Ranta-Tampellan kautta pääkirjasto Metsolle, jossa tapaamme tamperelaisten kirjabloggaajien kanssa. Tiistain olen iltavuorossa, se lienee liikunnasta vapaa. Mutta koska ensi viikolle on ennustettu auringonpaistetta, käynen lomapäivinä kävelemässä ja ehkä juoksemassakin. Siitä sitten raporttia myöhemmin. 

Mukavaa talven jatkoa! Nyt jo huomaa päivien pitenemisen, ihanaa kun vihdoin pitäisi näkyä aurinkokin eikä pelkkä sadetta :) 

Seitsemän lajin voimalla kohti joulua

 

Terveisiä Tampereelta, täällä ledivalo"lakanat" ovat saaneet joulun ajaksi kivoja teemaan sopivia kuvioita. Harmillisesti valoverhoista turhan moni on jatkuvasti rikki, jolloin osa kuviosta puuttuu tai välissä on muutama pystyrivi punaisena/sinisenä/vihreänä välkkyvää. 

Edellisestä postauksesta on hujahtanut puolitoista viikkoa, ja kun katsoin Polar Flowsta päiväkirjaa niin huomasin että olen tehnyt seitsemän eri lajin treeniä, joista kolme treenikertaa on toistunut samanlaisena. 

Viime viikon maanantaina pyöräilin salilla 70 minuuttia. Ulkoliikuntaa olen vältellyt yhä; on paljon lunta ja välillä tosi liukasta. Viime vuonna huomasin että nastalenkkarini ovat huonot, en uskalla luottaa niiden pitoon. Tänä talvena on syytä hommata uudet. 

Viime tiistaina kävin Orivedellä uimahallissa ennen iltavuoroon menoa, uin kilometrin / 43,5 minuuttia. Päälle piipahdus kylmäaltaassa, poreet terapia-altaassa ja sauna. 

Viikko sitten torstaina tein pitkästä aikaa kävelylenkin. Olin miettinyt aamusalia ennen töihin menoa, mutta koska en jaksanut nousta aamulla niin siirsin liikkumisen iltaan. Kävelin töistä kotiin muutaman mutkan kautta, 4 km / 40.5 minuuttia / 134. 

Perjantaina kroppa tuntui jumiselta, joten tein GoGon Treenikirjastosta 45-minuuttisen yogalatesin. 

Viime viikonloppuna sekä lauantaina että sunnuntaina kävin salilla pyöräilemässä, lauantaina 65 ja sunnuntaina 75 minuuttia. Samalla katselin ampumahiihtokisoja telkkarista, ja kun niitä ei riittänyt koko ajaksi niin lopun kuuntelin äänikirjaa. 

Tämän viikon maanantaina pääsin parin vuoden tauon jälkeen osallistumaan GoGon kivaan jouluperinteeseen eli konserttivenyttelyyn. Aiemmin se on ollut Cityssä, nyt Parkissa. Alkuperäinen esiintyjä oli sairastunut mutta korvaaja oli löytynyt. Mies ja kitara -tyylillä kuulimme sekä joululauluja että esiintyjän muutaman oman sävellyksen. Tunnin ohjaaja näytti lavalta liikkeet, mutta oli sanonut jo aluksi että niitä ei tarvitse tehdä ohjattuna vaan saa halutessaan tehdä omia venytyksiään. Itse tein pääosin ohjauksen mukaan, mutta lopussa niska-hartiaseudun venytysten tilalla venytin lonkankoukistajia. Oikein mukava 57-minuuttinen!

Tiistaina kävin hikoilemassa The Tripissä, ohjelma oli 31 jonka olen kerran aiemmin polkenut läpi. Ihanan paljon ylämäkeä ja ihanan hitaalla tahdilla että voi käyttää oikeasti isoa vastusta. Keskisyke tässä 43-minuuttisessa oli 151 ja maksimi 174. Tuumin, että ei tarvitse olla huolissaan 130-tason kävelysykkeistä, näyttää olevan varaa. Tripissä ei kuitenkaan ollut tunne, että olisin ollut äärirajoilla. 

Yleensä en tee kahta kovatehoista harjoitusta peräkkäisinä päivinä, mutta nyt tapahtui poikkeus. Halusin ehdottomasti mennä keskiviikkona Parkin teemaspinningiin, aiheena Ines-muorin maaginen joulu. Tykkään Ineksen spinningeistä, hän harrastaa raskaampaa musiikkia. Nyt poljimme kaikki biisit kahteen kertaan, paitsi Jingle Bellsin kolmesti. Toinen variaatio oli ylämäkeä ja toinen alamäkeä. White Christmasista löytyi ripaus örinäheviä, Santa Claus Is Coming To Townia en ensin edes tunnistanut joululauluksi ennen kuin taustalta alkoi kuulua kulkusten kilinää. Ihanan kamalia versioita! :D Kolmevarttinen sujui oikein rattoisasti. Keskisyke nyt 144, maksimi 167. 

Tänään olin töistä työajantasausvapaalla, että saisin plussatunteja vähemmäksi. Kävin päivällä salilla, mutta jätin voimaharjoittelun 42-minuuttiseksi. Keskisyke oli 130 ja maksimi 154, ne ovat varsin paljon korkeammat kuin salisykkeet yleensä. Enkä ole pelkästään kellon varassa, vaan tunsin että sykkeet ovat oikeasti korkealla. Painot, liikkeet ja toistomäärät palautusaikoineen olivat kuitenkin entistä tasoa. Huomasin että liikkeissä syke oli järjestäen 140-150, eikä se laskenut palautuksen aikana ollenkaan alle 120:n. En tiedä vaikuttiko eilisillan migreeni vielä, vaikka lääkkeiden otosta oli 15 tuntia. Vai onko yöt olleet oikeasti niin huonoja kuin mitä kello näyttää. Tai ehkä olen tulossa kipeäksi; meillä on töissä kaikki muut paitsi minä olleet kipeinä viimeisen kolmen viikon aikana, osa on jo toisella kierroksella. En yhtään ihmettelisi, vaikka flunssa tai korona vaanisi omankin olkapääni takana. 

Oikein ihanaa joulunaikaa kaikille! Nauttikaa lomasta, keillä sellainen on. Itse palaan töihin heti tiistaina, jos olen terveenä. 

Talvi tuli ja liikunnat siirtyi pääosin sisälle

 

Kaksi viikkoa on taas mennyt edellisen postauksen jälkeen, mihin lie aika kiiruhtaa? Juoksuohjelma päättyi, enkä ole ottanut käyttöön uutta. Yksi syy on se, että haluan koittaa saada peruskuntoa, ettei juoksu olisi kuukausi kuukauden perään korkeasykkeistä, lisättynä sillä että pienikin vauhdinlisäys vetää pohkeet hapoille. Lisäksi Tampereelle tuli talviset olosuhteet, liukasta on ollut ja nyt jo muutaman sentin hanki. Minulla on nettikirpparilta ostetut nastalenkkarit, jotka kyllä tuntuvat hyviltä jalkaan mutta joiden nastat eivät tunnu järin pitäviltä. Olenkin keskittynyt edelliset viikot sisäliikuntaan. 

Viime viikolla tiistaina 15.11. kävin salilla pyöräilemässä tunnin verran. 

Keskiviikkona 16.11. kävin Orivedellä uimahallissa ennen iltavuoroon menoa, uin 1 km / 43,5 min. Hain tiistaina Kävelykilometrikisan palkintoni eli kortin, jolla voin puolen vuoden ajan käydä liikuntahallin kuntosalilla ja uimahallissa. Niissä on sen verran paljon vakiovuoroja varattu, että aina pitää tarkistaa netistä onko allas tai sali vapaana siihen aikaan kun pystyisin menemään. 

Torstaina kävin taas salilla pyöräilemässä tunnin. 

Lauantaina 19.11. kävelin kotoa Pispalan kautta Lielahteen ostoksille. Ikkunasta päivä näytti aurinkoisemmalta, mutta kun pääsin ulos niin enemmän oli pilvistä ja lisäksi kylmä tuuli. 5 km / 51 min / 142. Huono lenkki, kuten hidas vauhti ja korkea keskisyke osoittavat. 

Sunnuntaina oltiin ystäväni kanssa salilla The Trip -spinningissä, se kestää aina 40 minuuttia. Sen jälkeen menimme Suolijärvelle avantosaunaan. Vielä ei järvi ollut jäässä, mutta kohta on. Neljä kertaa kävin pulahtamassa. En todellakaan uinut, vaan kyykistyin rappusilla, kaiteesta kiinni pitäen. 

Tällä viikolla liikunnat alkoivat tiistaina, jälleen pyöräilin salilla tunnin. 

Keskiviikkona olin aika väsynyt, mutta kävin salilla tekemässä puolituntisen lihaskuntotreenin. 

Torstaina tein lyhyemmän työpäivän, joten ehdin aamulla ennen töihinmenoa tehdä kotona 38-minuuttisen liikkuvuus-venyttelyn GoGon Treenikirjastosta. Aamu on hyvä aika tällaiseen, karu totuus kankeudesta paljastuu... Kuvat otin loppuvaiheesta kun jo vähän taivuinkin johonkin. Plus että ainakin polveni ja kyynärpääni ovat yliliikkuvat, joten eteentaivutukset ovat aina olleet minulle bravuuriliikkeitä. 

Perjantaina olin viiteen asti töissä, ja kuudesta puoleenyöhön työpaikan pikkujouluissa. Jäin kaverille Orivedelle yöksi, koska lauantaina oli työpäivä. Kotimatkalla tuli aikamoinen väsymys, enkä muutenkaan halunnut harrastaa liikuntaa. Krapulaa ei ollut, mutta kyllä tuntui että valkkaria tuli juotua useampi lasillinen. 

Tänään sitten meninkin taas salille, ensin pyöräilin puoli tuntia ja perään tein 42 minuuttia lihaskuntoa. Väsynyt olen ollut tänäänkin, joten hyvä että tuli kuitenkin lähdettyä liikkumaan. 

Tämä viikko oli muutenkin raskas, jouduin käyttämään tosi paljon työaikaa selvitelläkseni viime viikonloppuna kirjaston omatoimiaikana raportoituja ja osin valvontakamerasta todettuja häiriökäyttäytymisiä. Lisäksi sairaslomat muutenkin vähäisessä henkilöstömäärässä aiheuttavat lisäpähkäilyä. Syksy on ollut varsin raskas, siinä on ollut isoja asioita kuten kirjastomme 150-vuotisjuhlat ja omatoimikirjaston käyttöönotto, lisäksi kävi niin että puolisoni 2 viikon Saksan-reissu venyi 7 viikkoon. Onneksi ensi viikon jälkeen saan pidettyä viikon vuosilomaa, ainakin toivottavasti... 

Mukavaa joulunodotusta! Kiva on ollut nähdä valokuvista, että myös eteläinen Suomi Helsinkiä myöten on saanut edes vähän lunta (ja valoa) :) 

Uusia lajeja

Kas, hoksasin tässä eräänä päivänä että asun Pyynikin uimahallin vieressä, tai en nyt ihan vieressä mutta 10 minuutin kävelymatkan päässä. Kävin kertamaksulla katsomassa, millainen halli on. Pieni, mutta kiva. Joskin ajankohta taisi olla huonoin mahdollinen, iltapäivällä kolmen jälkeen. 25-metrisillä radoilla oli jonkun verran väkeä. Vesijuoksurata oli melko täynnä, kuntouimareiden ja nopeiden uimareiden radalla oli sen verran nopeasti etenevää porukkaa, että päätin uiskennella vapaalla alueella. Olin osan aikaa yksin, osan parin kolmen muun kanssa. Lopetin uituani 925 metriä, silloin alueen toiseen päähän tuli lapsia ponnahduslaudalle joten uintikäyttöinen alue pieneni entisestään. Pulahdin kylmäaltaaseen ja sen jälkeen poreisiin. Kylmäallas oli kiva, mutta porealtaan vesi oli mielestäni liian kylmää ja poreiden paine liian pieni. Aion kuitenkin käydä hallissa jatkossakin. Olisin ostanut kymppikortin, mutta lähtiessäni kassalla ei ollut ketään eikä hetken odottelun jälkeenkään. Ostan siis seuraavalla kerralla. 

Jalka vaivaa nyt sen verran pahasti, että uimahallista tulee tuttu kaveri. Ensi viikon olen lomalla, niin ehdin käydä jokusen kerran keskellä päivää. 

Toinen uusi laji tälle vuodelle, ja samalla kokonaan uusi laji, on yogalates jossa kävin tänään. GoGon vastaanotossa ei osattu sanoa, ollaanko siinä paljon päkiän varassa (eli lähinnä onko paljon siirtymiä kulmanojasta lankkuasentoon ja kobran kautta takaisin kulmanojaan / ylöspäin katsovaan koiraan), ohi sattui kuitenkin menemään henkilö jolle laji oli tuttu, hänen kommenttinsa perusteella uskalsin mennä kokeilemaan. Tykästyin kovasti! Oli aurinkotervehdyksiä, mutta sellainen versio missä oltiin toinen jalka edessä, ja tosi lyhyt aika joka vaiheessa. Vain muutama siirtymä, niissä pystyin keventämään eli kulmanojasta laitoin polvet ja jalkapöydät lattiaan ja siitä lankkuasentoon. Toisaalta, jalkaa jomottaa lähes koko ajan, joten sinänsä ei ehkä olisi väliä vaikka rasittaisin sitä jumpassa. Mutta tärkeintä oli saada uusi laji valikoimaan, harmi vaan että yogalatesta on vain yksi viikkotunti. On siis usein silkkaa sattumaa, onko klo 16 Orivedeltä lähtevä bussi (- yleensä täynnä Turun satamaan meneviä matkustajia - ) ajoissa tai riittävän vähän myöhässä, jotta ehdin Hämeenpuistoon vartin yli viideksi. 

Jei, taas pari uutta merkintää 102 lajia hyvinvointia vuonna 2020 - haasteeseen :)

Muutaman kerran olen pyöräillyt, vaikka jalka ärsyyntyy siitäkin. Tämä tietty pyörämalli on sellainen, että siinä saa jalan tungettua lenkin läpi niin pitkälle, että paino asettuu jalkaterän keskiosaan. Edes vähän painetta pois päkiältä. Olen kuunnellut äänikirjaa ja katsellut pyörän tarjoamia maisemia. 

Biocircuitissa tein toistaiseksi viimeistä kertaa Tone your body - ohjelmaa, tällä viikolla kävin vaihtamassa sen Lose weight - versioon. Laitteet ja liikkeet ovat samoja, mutta tässä toistojen tahti on hiukan ripeämpi. Lisäksi paino pysyy samana liikkeen eri vaiheissa, eikä palautuksessa kuorma kasva. Hiukan on vielä säätämistä painojen kanssa, esimerkiksi jalkaprässissä tämä uusi ohjelma pudotti painoista pois 25 kiloa. Osan laitoin takaisin, mutta ihan ei ollut kohdallaan. En uskaltanut lisätä hurjan paljoa, koska en tiennyt montako toistoa enemmän ehdin tehdä tällä nopeammalla tahdilla. Että varmaankin vielä ensi kerta menee painojen kanssa säätämisessä, jotta löydän ne oikeat, eli sellaiset joilla juuri ja juuri jaksan tehdä 45 sekuntia kerrallaan. 

Kahtalaiset fiilikset on valloillaan. Toisaalta olen innoissani uusista lajeista ja ohjelmista, toisaalta jatkuva kipu turhauttaa. Samoin kuin epätietoisuus, leikkausajankohta on vielä saamatta. Ainakin huhtikuulle asti se menee, koska 30.3 menen röntgeniin ja ortopedille. Että kun ihan kokonaan ei halua olla liikkumatta, toisaalta mietin onko viisasta rasittaa jalkaa. Usein työpäivän aikana tai viimeistään kotimatkalla täyttyy 100 % päivän aktiivisuudesta, eli noin 16 000 askelta (tai ranteenheilautusta). 

Mutta näillä nyt mennään. Ja nautitaan ihanasta aurinkoisesta viikosta! Ihmeellistä kyllä, myös minun lomaviikolleni Yle ennustaa aurinkoista säätä, mahtavaa :)