No nyt! Lopulta oli sellainen viikko, että sain tehtyä juoksuohjelman viimeisen viikon läpi. Rytmitys olisi voinut olla parempi, sillä nyt alkuviikolla oli kevyet treenit ja loppuviikolla kovemmat. Mutta mikä tärkeintä, ohjelman tavoite toteutui ja sain juostua 10 km:n lenkin. Käydään kuitenkin viikko läpi kokonaisuudessaan.
Maanantaina tein ohjelman puolituntisen reippaan kävelyn, 38 minuuttia / 4,24 km /133. Alussa seisoin kadunkulmassa 10 minuuttia odottamassa satelliittien löytymistä, sitten ensimmäinen kilometri kulki mukamas 7.30-vauhtia joten pari minuuttia on tullut kelloon oikaisua. Eipä se osannutkaan antaa tarkempaa keskivauhtia kuin 9.--.
Tiistaina oli vuorossa rauhallinen puolituntinen, 35 minuuttia / 3,67 km / 122. Junalta Tammelan kautta Armonkalliolle ja keskustan läpi kotiin. Valoviikot ovat käynnissä, nuo kuvan pallot ovat suosikkejani jo monelta vuodelta. Niitä onkin onneksi useammassa paikassa.
Keskiviikkona satoi, Tampereella oli aamulla niin paljon vettä että sukat kastuivat jo matkalla kotoa bussiasemalle. Orivedelle oli tullut ohut lumikerros, joka tosin suli iltapäivään mennessä. Olin ottanut varuiksi treenivaatteet mukaan, mutta en ollut tehnyt varmaa liikkumissuunnitelmaa. Sain päivällä influenssarokotuksen, joten jätin varaa oireille. Niitä ei kuulunut, joten menin salille polkemaan kuntopyörää tunniksi.
Torstai oli kauhupäivä, eikä siinä ollut tilaa liikunnalle. Illalla oli lautakunnan kokous, joka kesti taas sen verran pitkään että pääsin kotiin illan viimeisellä junalla. Yleensä olen lautakuntapäivinä mennyt Orivedelle kahdeksan bussilla ja käynyt kahvilassa aamiaisella, ollen töissä vasta n. 9.30 maissa. Nyt oli kuitenkin Teams-kokous jo 8.15. Eli lähdin kotoa klo 6.30 ja takaisin olin 21.15.
Onneksi pystyin perjantaina tekemään lyhyemmän päivän, menin töihin varttia vaille yhdeksältä ja lähdin kolmelta. Jäin kuitenkin vielä Orivedelle, kävimme ystäväni kanssa sauvakävelemässä. Hujauksessa meni 1 h 19 minuuttia kun jutusteltiin niitä näitä. 7,43 km / 137. Juuri ja juuri päästiin päivänvalolla takaisin ystäväni luo, toki reitin loppupäässä oli jo valaistus päällä. Menin lenkin jälkeen takaisin kirjastolle, pääsin siitä työkaverini kyydissä Tampereelle.
Keskiviikon pyöräily tai perjantain sauvakävely saavat korvata juoksuohjelman lyhyen kävelylenkin, olkoonkin että molemmat lienevät reilusti pidempikestoisia kuin mitä ohjelmassa oli ajateltu.
Lauantaina olin töissä, ja jäin töiden jälkeen Orivedelle isänpäiväjuhliin. Juhlittiin jo lauantaina ihan vaan siksi, ettei mun tarvi taas sunnuntaina matkustaa vaan saan olla edes yhden päivän Tampereella. Juhlista saavuin kaupunkiin kuuden maissa, tein kotimatkalla ohjelman intervallitreenin. Ei ideaalitilanne jättää sitä pitkistä edeltävään päivään, mutta alunperin olisin halunnut juosta sen päivänvalossa, siinä kuitenkaan onnistumatta. En yrityksistä huolimatta osaa tallentaa kelloon intervallitreeniä, saan asetettua vain yhden kellonajan eli piippaa ensimmäisen vedon jälkeen mutta ei palautusosion jälkeen. Jouduin siis kurkkimaan ajan kulua vähän väliä, koska treeninä oli 30 minuuttia niin että ensin menen 1 minuutin kovaa ja sitten 2 minuuttia rauhallisesti. En tiedä meninkö kovat pätkät liian kovina, vain onko peruskuntoni vaan niin huono, mutta sykkeet eivät juuri laske rauhallisessa juoksussa. Keskisyke oli 153, maksimi 169.
Tänään oli siis ohjelman huipennus, viimeinen suoritus eli 10 km. Ensin huonot ja sitten hyvät asiat:
Mietin jo ennalta, jaksanko juosta kympin, kun alla on perjantain suht pitkä sauvakävelylenkki ja eiliset intervallit. Yöunta tuli melkein 10 tuntia, mutta yhtenäisyys oli 1.3/5, ja tiedän katsoneeni kelloa ensimmäisen kerran 7.45, ja kuudennella katsomiskerralla klo 11.15 nousin ylös. Lenkin 2 viimeistä kilsaa oli tosi raskaat, syke pysyi yli 160:n lähes koko ajan ja tuntui että matkalla oli paljon ylämäkeä.
Ilma oli kaunis ja mukavan vähän oli ihmisiä liikkeellä. Aina jännitän sitä, että kun olen niin hidas niin joudunko tekemään kuormittavia spurtteja päästäkseni kävelijöistä ohi. Nyt moni kävelijä kaarsi pihateille tai bussipysäkille enkä ohittanut kuin 3, joista heistäkin yksi liikkui rollaattorin kanssa ja toinen kulki järeän kameran kanssa pysähtyen välillä kuvaamaan. Kolmas käveli muuten hiljaa. Lenkistä ensimmäiset 7,5 kilometriä olivat kivaa letkeää läpsyttelyä. Eli siihen asti oli voimia. Ja vaikka syke oli oikeastaan koko ajan 150-155, tuntui kuitenkin että jaksan eikä jaloissa paina. 6 kertaa pysähdyin liikennevaloihin, vain yksi oli pidempi pysähdys (Kalevan Prismalla, missä pitää ylittää 2 x 2 kaistaa kahdesti ja toiset kaksi kertaa yksittäinen kaista).
Kun kymppi tuli täyteen, pysähdyin niistämään mutta vaikka olin painanut nappia niin kello ei pysähtynyt. Sekä matkaa että aikaa tuli hiukan liikaa. Suht oikea lienee 10 km / 1 h 29 min. Keskisyke oli järkyttävä, sillä se on korkeampi kuin eilisissä intervalleissa, 154 ja maksimi 170. Väsymisen huomaa siinä, että kilometreillä 1-8 keskisyke oli 144-157, kahdella viimeisellä 160 ja 162. Kilsoilla 6 ja 7 keskivauhti oli yli 9 minuuttia, muuten alle, keskiarvo oli 8.45.
Jatkosta en ole tehnyt vielä mitään suunnitelmia. Toisaalta olen pettynyt, ettei tämän 11 viikon aikana juoksusykkeessä tapahtunut putoamista, vaikka alkuvaiheessa kävelyä oli paljon enemmän kuin juoksua. Eli peruskunto lienee yhä huono, ja vaikka juoksen lenkistä riippuen keskimäärin 9 minuutin kilsavauhtia, syke haluaa silti olla 150:n tasolla. Pienestäkin loivasta ylämäestä se nousee, eikä helposti laske. Toisaalta olen iloinen ja ylpeä, että olen kuntoutunut ja pystyn juoksemaan yhtäjaksoisesti 10 kilometriä. Se on kuitenkin varsin pitkä matka!
Monen vesisadeviikon jälkeen olen vähän sillä mielellä, että voisin pitää tähän väliin sisäliikuntapainotteisen kauden. Polkea paljon kuntopyörää, jos sillä saisin peruskuntoa. Siinä syke pysyy helposti 120-tasolla tai alle, vastuksesta riippuen. Välillä The Trip tuo sähinää ja tehoa treeniin. Tuskinpa enemmästä lihasvoimastakaan on haittaa. Eli ehkä vähän fiilisliikkumista väliin. Samalla voin tutkailla löytäsinkö sellaisen juoksuohjelman, joka kalenteroi myös lihaskunnon ja kehonhuollon. Ne kun jää niin helposti tekemättä, jos niitä ei ohjelmassa lue.
Mukavaa talven odotusta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti