40-vuotislahja: jalkaleikkaus

Nyt tuli se hartaasti odotettu soitto: leikkausaika on varattu. H-hetki koittaa torstaina 10.9. On sitten aika hiljaiset nelikymppiset, täytän pyöreitä 12.9... Fiilis on taas aika kaksijakoinen, toisaalta on harmi että leikkausaika venyy noinkin pitkälle, on siis vielä 2,5 kuukautta ennen kuin mitään tapahtuu. Toisaalta, tässä on tuskailtu reilu vuosi niin ehkä pari kuukautta vielä menee. Plus että aion lähiaikoina ennättää kokeilla Poweri-Paawon kanssa, että sujuisiko maantiepyöräily. Toisaalta olen helpottunut, että leikkauksen ajankohta on lopultakin tiedossa. Voin vähitellen alkaa kartoittaa aikataulua treenaamiseen. Että jos marraskuun puolivälissä palaan sairaslomalta töihin, niin siinä main voisi varovasti kokeilla jotain. Ensi alkuun ehkä polkea kuntopyörällä tai kävellä juoksumatolla (tai ulkona, riippuen kuinka liukasta on).

Juoksun pariin tuskin palaan ennen ensi kevättä. Talven aikana ehkä voi ottaa lyhyitä juoksupätkiä, mutta tärkeintä on saada peruskuntoa palautettua. Luulen, että myös uimahalli tulee tutuksi. Ensi vuodelle en ota mitään tavoitetapahtumaa, mutta keväälle 2022 voisi miettiä jotain. Liian kauas ei kuitenkaan pidä vielä katsoa, ensin on nähtävä miten jalka parantuu leikkauksesta. 

Kesäkuu on ollut kuuma, ja tunnustan että treenaaminen on jäänyt tosi vähälle. Esimerkiksi tällä viikolla olen tehnyt vain yhden puolituntisen kuminauhajumpan. Meillä on töissä ollut enimmillään 30.8 astetta lämmintä asiakaspalvelualueella, ja vaikka työhuoneissa on viilentävät puhaltimet niin silti on tukalan kuuma. Ei ole juuri ollut energiaa jumppaamiseen. Maauimalassa kävin viime viikolla, aamulla ennen iltavuoroon menoa. Mutta jo yhdeksän maissa altaassa oli melkoinen ruuhka, useampikin joutui odottamaan jommassa kummassa päädyssä, että saa pidettyä etäisyyden edellä menevään uimariin. Siellä ei siis varmaankaan tule vierailtua usein.

Että nyt on kyllä mennyt pahemman kerran laiskotteluksi... Onneksi lämpötilat ovat laskemassa, sellaisissa normaaleissa parinkymmenen asteen lämpötiloissa jaksaa harrastaa liikuntaa. Töissä on välillä ollut niin paha olo, että on ollut pakko istua alas. Heti kun poistuu asiakaspalvelualueelta - jossa on kaksi pientä pöytätuuletinta - hyllyjen väliin, hiki alkaa valua. Jos on kiireinen vuoro, niin että joutuu monta kertaa kulkemaan hyllyjen väleihin, tulee helposti tukala olo. Esimerkiksi yhtenä päivänä olin tunnin koko ajan seisaallaan, ja kuljin muutaman kerran toiseen päähän kirjastoa, niin sitten tuli pahoinvointi ja pieni päänsärky. Asiakaspalveluvuoron lopun puoli tuntia sain onneksi oltua istumassa. Mutta olemme pätkineet vuoroja entistä lyhyemmiksi, onhan siinä sitten se hankaluus että on vaikea keskittyä mihinkään, kun lyhimmillään 45 minuutin välein menee asiakaspalveluun tai työhuoneeseen. 

No, ensi viikolla on useampi vapaa ilta, niin voin mennä kokeilemaan pyöräilyä. Jos jalka ärtyy siitäkin, niin sitten en tiedä mitä teen. Pelkkä lihaskuntojumppa kyllästyttää jo, sitä paitsi tuntuu että jalat ovat ihan tukossa. Vaihtelua kaipaan, joten toivotaan että pyöräily käy. 

Kivaa kesän jatkoa, jos lomailette niin muistakaa myös levätä, älkääkä treenatko itseänne rikki! 

Miniloma: Koli

Olen reilun kuukauden vääntänyt Oriveden kaupungin uusia nettisivuja; siihen perään oli hyvä ottaa pieni irtiotto. Kahden ystäväni kanssa suuntasimme viime torstaina Kolille. Lähdimme aamulla puoli kymmenen maissa, muutaman pysähdyksen taktiikalla olimme perillä illalla puoli seitsemän maissa. Olimme vuokranneet mökin Lotus Cottagesista, avain löytyi helposti ja pääsimme saunan lämmitykseen. Järvessä käytiin, joskin Pielisen vesi oli niin turkasen kylmää (jäät olivat lähteneet pari viikkoa sitten) että uiminen vaihtui pikaiseen kastautumiseen. 

Perjantai aloitettiin aamusaunalla ja -uinnilla, iltapäivällä kiivettiin Paha-Kolille. Reilu kolme kilometriä ja vajaa tunti. Huipulla oli jonkin verran väkeä, mutta ei mitenkään ruuhkaksi asti. Hyvin mahtui istumaan kalliolle. Retken jälkeen tein vielä puolituntisen vatsa-selkätreenin perinteisesti GoGon ohjein, tällä kertaa läppärin sijasta kännykällä. Onneksi oli tuttu ohjelma niin ei tarvinnut tihrustaa ruutua :)

Lauantaina kiivettiin Mäkrälle, vajaat 7 km ja 1 h 43 min. Hiki tuli, mutta huipulla aina tuulee niin siellä oli melkein vilu. Istuttiin kuitenkin tovi katselemassa maisemia. 

Sunnuntaina lähdimme aamukahdeksalta kotia kohti, perillä olin iltapäivällä neljän maissa. 

Säiden suhteen olimme reissussamme mitä onnekkaimpia. Aurinko paistoi usein, mutta sen verran oli pilviä varjostamassa tai tuulta, että ei ollut liian kuuma. Räntäsateesta ei ollut tietoakaan!

102 lajia hyvinvointia on viime viikkoina saanut uusia merkintöjä hitaasti. Kuminauhajumppa tuli pari viikkoa sitten, viime viikolla uutuutena oli Barefoot Bootcamp GoGolta. Olin melko ennakkoluuloinen lajia kohtaan, yhdistelmä sykkeen nosto + jooga + pilates ei kuulostanut erityisen houkuttelevalta. Lähinnä siksi, että taas yksi laji jossa on joogaa ja pilatesta. Yllätyin kuitenkin iloisesti. Treeni tehtiin neljän liikkeen patterina, minuutti kutakin, aina niin että ensin sykkeen nosto, sitten kahvakuulailu, sitten pilateksen vatsaliikkeitä ja lopuksi joogan soturiasentoja. Lyhyt juomatauko, ja seuraava patteri. Kaikkiaan pattereita oli viisi, eli alkulämmittelyn ja loppuvenytysten jälkeen treeni kesti 38 minuuttia. Sykkeen nostot olivat pitkälti sellaisia, joita jalkani ei siedä (esimerkiksi askelkyykkyhyppy ja polvennostojuoksu), mutta en joutunut soveltamaan koska ohjaaja antoi liikkeille vaihtoehtoja. Hyvä hyvä! Totesin, että tämä laji jää ohjelmistooni. Vielä en tiedä, joko pian uskaltautuisin salille, mutta toistaiseksi pystyn jumppaamaan kotona. 

Tänään jätin jumpan väliin, vaikka olin ajatellut kuminauhailla. Kropan kolotus ja Polariin kertyneet 25 600 askelta sanoivat, että arkiliikunta saa riittää. Aamulla kävelin perinteisen 20 minuuttia bussiasemalle. Töissä alkoi normaali lainaustoiminta, eli siirreltiin pöytiä ja kärryjä, ja liimailtiin julisteita muistuttamaan että vielä on korona-aika. Kesätyöntekijä aloitti, hänen kanssaan haettiin avaimia, kierreltiin tiloja ja ravattiin tulostamassa ja kopioimassa työsopimusta. Töiden jälkeen kävelin 10 minuuttia junalle, Tampereella kiersin Koskikeskuksen ja Ratinan kauppakeskuksen etsimässä kesäsandaaleja työkäyttöön. Koskarista matka vei puolisoni kanssa Puutarhakadulle ruokakauppaan, ja sieltä edelleen kotiin. Vähän liikaa jaloilla oloa, joten loppuillan istut koivet oikosena. Huomenna yritän päästä aamulla kampaajalle, ja iltavuoron jälkeen olenkin sitten kotona vasta kahdeksan jälkeen. Eli jumppakärpänen on vauhdissa vasta keskiviikkona ja siitä eteenpäin.

Aurinkoa ja lämpöä itse kullekin! :)