Juokseva kirjastotäti Tampereelta nääs. Vaivaisenluu leikattu 10/2020, matka kohti uutta juoksukuntoa on alkanut. Hitaasti, mutta kuitenkin!
maanantai 16. elokuuta 2021
Tuttua ja uutta, ulkona ja sisällä
sunnuntai 1. elokuuta 2021
Elämää toisen koronarokotuksen jälkeen
Menimme puolisoni kanssa Messukeskukseen eli Pirkkahalliin iltapäivällä puoli neljän aikaan, jonoa ei ollut yhtään. Puolisolla oli ensimmäisestä rokotuksesta 9 viikoa, minulla päivälleen 8. Rokotuspisteissä istuimme tovin, sillä rokotteita ei ollut valmiina. Ilmeisesti niitä tehtiin annoksiksi sitä mukaa, kun ihmisiä tuli. Varsin loogista, etenkin kun olimme tulleet puoli tuntia ennen kakkosrokotusten antamisen sulkemisaikaa.
Keskiviikkona käsivarteni oli kipeä, eikä tahtonut nousta sivulle. Iltapäivällä sain riesaksi päänsäryn ja väsymyksen, lisäksi oli huimausta. En tosin osaa sanoa, johtuivatko ne rokotuksesta vai siitä, että meillä oli taas töissä sisälämpötila 25 astetta, ja edelleen voimassa on henkilökunnan maskipakko.
Torstaina ei ollut enää mitään tuntemuksia, joten uskaltauduin kävelemään tutun lenkin iltavuoron jälkeen töistä junalle, 52 minuuttia / 5,2 km / 132. Keskivauhti 9.59, eli sekä vauhti että sykkeet olivat samaa luokkaa kuin mitä lenkeillä ennen rokotusta.
Eilen viihdyin Arboretumissa ja Pyynikillä vähän pidemmän kaavan mukaan, 1 h 41 min / 10,3 km / 134. Keskivauhti 9.48. Oli kiva lenkki-ilma, ei ollut liian kuuma.
tiistai 27. heinäkuuta 2021
Kesämekkolenkki ja muita kummallisuuksia
Viime viikko oli yksi erikoisimmista pitkään aikaan. Tiistaina lenkkeilin mekko päällä, torstaina treenasin työpaikalla ja sunnuntaina olin ryhmäliikuntatunnilla. Vain yksi treeneistä oli niin sanotusti normaali, tai ainakin sellainen mihin olen tottunut viime kuukausina.
Tiistaina olin ajatellut kävellä iltavuoron jälkeen töistä junalle, huomasin kuitenkin unohtaneeni treenipaidan kotiin. Ensireaktio oli jättää lenkki tekemättä. Työkaverini tarjosi kyytiä Hervantaan, ja siellä vasta tein päätöksen sittenkin lenkkeillä. Mitä sen enää siinä vaiheessa väliä, että päällä on puuvillamekko, kun lenkiltä pääsee suoraan kotiin ja suihkuun, ja junavaihe jää välistä. Kävelin ratikan viereistä uutta kävelytietä, sitten tulin Muotialan ja Nekalan kautta kotiin. 1 h 15 min / 7,8 km / 124. Keskisyke oli matalin tänä vuonna, ja keskivauhtikin taisi olla nopein eli 9.37. Pitäisikö lenkkeillä kesämekossa useammin, kun kerran kulkee niin hyvin? :D Reitillä oli kyllä paljon alamäkeä, ettei sen puoleen.
Keskiviikon kävelylenkki oli tavallisen tuttu töistä junalle, 50 minuuttia / 5 km / 127.
Torstaina olin ajatellut kävellä junalle, mutta totesin että koleampi ilma ja kova tuuli veivät lenkkihalut. Siispä lainasin kirjaston liikuntavälinevalikoimasta 8 ja 12 kilon kahvakuulat, ja tein lihaskuntotreenin musiikkiosastolla. Sivusilmällä kurkistelin, palaako kaupungintalon yläkerran työhuoneissa missään valoja, että näkeekö kukaan puuhani. En usko, että ketään oli paikalla.
Sunnuntaina olimme suunnitelleet ystäväni kanssa sauvakävelylenkkiä, mutta päädyimmekin bodypumpiin. Ei huono vaihtoehto jättää hellekelin kävely väliin ja reuhtoa ilmastoidussa jumppasalissa. Meitä oli GoGo Cityn isommassa salissa vain 13 osallistujaa + ohjaaja, joten pystyttiin olemaan hyvin väljästi. Sitä ihmettelin, että desinfiointiaineet oli viety pois eikä jumppapatjoja pyyhitty tunnin jälkeen.
sunnuntai 18. heinäkuuta 2021
Hikistä on mutta kohta helpottaa
Tämä viikko on ollut monin tavoin raskas. Yksi syy on Saksan tulvat, vaikka olemme tarkistaneet kartasta että meidän - etenkin sulhon - läheisiä ei asu tulva-alueella, välissä on 100 kilometriä, on näkymä silti ollut surullista seurattavaa.
sunnuntai 11. heinäkuuta 2021
Helteisiä kävelylenkkejä
Torstain kävely oli tuttu iltavuoron jälkeinen, 55 minuuttia / 5,45 km / 133. Juna oli varttitunnin myöhässä, asemalla oli hurjan kuuma odotella ulkona kun varjopaikkoja ei pahemmin ole. Onneksi junissa on ilmastointi toiminut, on ollut kiva päästä lenkiltä lähes suoraan viileään 25 minuutiksi.
sunnuntai 4. heinäkuuta 2021
Helle haittaa treenejä
Ensi viikon treeneistä en osaa sanoa yhtään mitään. Huomenna ja torstaina kävelen töistä junalle, muusta en tiedä. Äsken katsoin Ylen sivuilta sääennustetta niin koko ensi viikko pitäisi olla samaa, päivällä liki 30 astetta lämmintä ja aamukahdeksaltakin jo 20. Eli jos on tyyntä niin luvassa on huonosti nukuttuja öitä. Viime viikolla nukuin aika monena päivänä bussissa sekä aamulla että iltapäivällä, sama lienee luvassa ensi viikollakin. Toivottavasti ensi viikon jälkeen palattaisiin niihin noin 20 asteen päivälämpötiloihin, silloin olisi helpompi olla niin töissä kuin kotona.
Koska olen yhä jossain määrin toipilaana vaivasenluuleikkauksesta, en ota paineita siitä vaikka tekisin vain vähän kävelylenkkejä. En koe sitä millään tavalla kehittäväksi, jos lenkkeilen yliväsyneenä ja pahoinvoivana. Lenkkeilyn tarkoitus on kuitenkin tuottaa hyvää mieltä, ei tuntua siltä että "karmeaa, loppuispa tää jo". Lomani on vasta elokuussa, toki silloinkin voi olla hellettä mutta toivottavasti ei. Silloin voin keskittyä liikuntaan, ja ehkä varpaan liikkuvuus on vähän parempi, niin että voisin varovaisesti miettiä juoksuaskelienkin ottamista.
Kivaa kesäaikaa, voin toistaa itseäni mutta muistakaa juoda ja syödä riittävästi!
sunnuntai 20. kesäkuuta 2021
Pari tahmeaa viikkoa






























