Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kävelykilometrikisa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kävelykilometrikisa. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 15. toukokuuta 2022

Kiireestä huolimatta viiden treenin viikko

 


Edelliseen postaukseen ehdin jo kirjoittaa, että tämä viikko alkoi maanantain tuplatreenillä (aamulla sali 40 minuuttia ja illalla kävely 50 minuuttia). Keskiviikon bodycombat ystävän kanssa peruuntui, joten kävin yksinäni salilla, koko kehon treeni 38 minuuttia. Välineinä kehonpaino sekä 20 ja 17,5 kilon tangot. Tein 3 x 10 toiston sarjoja, välissä minuutin tauko. Maastavetoa molempiin suuntiin, penkkipunnerrus, ojentajat, pystysoutu ja soutu tangolla. Vatsaliikkeenä jalkojen näpäytys maahan  steppilaudalla maaten. Kehonpainolla steppilaudalle nousu (lauta niin korkealla mihin sen saa). Olin aika väsynyt, joten en tällä kertaa viihtynyt salilla yhtä kauaa kuin yleensä. 

Torstaina oli palkkatöistä vapaa, mutta olin ensin vapaaehtoishommissa aamuvuoron ja sitten matkustin Orivedelle elämänlaatulautakunnan kokoukseen. Se loppui onneksi ajoissa, niin että ehdin keskustan seisakkeella pysähtyvään taajamajunaan. Kävelin junalta kotiin, tällä kertaa en mennytkään Tammelaan vaan Juhannuskylään ja sieltä Ranta-Tampellan kautta kotiin. 42,5 minuuttia / 4,3 km / 129. 


Perjantaina ei ollut aikaa liikunnalle. Aloitin etätyöpäivän klo 7.30, siitä menin vapaaehtoishommiin klo 16-20, perään hallille katsomaan Suomen avausottelua. Kotona olin klo 23.15. 

Lauantaina olinkin sitten varsin väsyksissä. Maanantaina oli kaksi treeniä ja iltavuoro, tiistaina olin vapaaehtoistöissä, keskiviikkona aamuvuorossa ja perään salilla, torstaina liikkeellä klo 8-21 ja perjantaina puuhaa riitti klo 7.30 - 23.15. Siispä pidin lauantainkin liikunnasta vapaana. Kuljimme puolison kanssa ympäri Tampereen keskustaa; kävimme Hämeenpuiston suurmarkkinoilla, Keskustorilla katsomassa pätkän jääkiekkopeliä, Gastropub Tuulensuussa päiväoluella, Ratinassa Periscopen terassilla katsomassa osan seuraavaa jääkiekkopeliä, Finlaysonin alueella Plevnassa ostamassa puolisolle olutta kotiin, keskustorilla katsomassa ensimmäinen erä Suomen peliä... Lauantainakin tuli oltua liikkeellä aika pitkään, klo 12.20 - 21.15. 

Tänään menin taas aamuvuoroon kisoihin, onneksi akkreditointi ei enää aukea klo 7 joten työvuoro alkoi vasta klo 9.30. Pois pääsin klo 15. Olin päättänyt lenkkeillä töiden jälkeen, kävelin Kalevankankaan hautausmaan viertä Järvensivulle, sieltä radan yli Iidesrantaan ja kotiin. 1 h 12 min / 7,2 km / 128. 


Viikko sisälsi siis 3 kävelylenkkiä, 2 h 45 min ja 2 salitreeniä, 1 h 18 min. Yhteensä siis 4 h 8 min. Ihan hyvä saldo, ajatellen että viikossa oli 3 päivää palkkatöitä ja 4 vapaaehtoisvuoroa. Yksi päivä oli kokonaan vapaa, mutta vastaavasti yhtenä päivänä oli vapaaehtoistöitä palkkatyön perään. 

Kolmessa viikossa on nyt ollut 2 päivää, jolloin en ole ollut joko palkkatöissä tai kisoissa. Vaikka akkreditointi ei ole raskasta hommaa vaan hyvin antoisaa, on siinä tehtävästä riippuen paljonkin seisomista. Esimerkiksi tällä viikolla olen ollut kahtena päivänä lähinnä laminoimassa kulkulupia, eli seisonut tiskin takana. Viime viikolla keräsin ja lajittelin ottelulippuja, myös se oli pääosin seisten tehtävää työtä. Kelloni onkin useana yönä näyttänyt punaista etenkin ANS-tilan osalta. Viime yö oli kaikista huonoin aikoihin, syke oli ollut 12 pykälää kuukauden keskiarvoa korkeampi. 


Ensi viikon olen vaihteeksi suunnitellut kohtalaisen tarkkaan, lähinnä johtuen työvuoroista. Maanantaina olen iltavuorossa, joten silloin tulee taas käveltyä töistä junalle. Kun juna saapuu Tampereelle, parkkeeraamme puolison kanssa FanZonelle katsomaan Suomen peliä :) Tiistaina olen periaattessa aamuvuorossa, mutta menen myöhempään koska kirjastoon tulee kirjailijavieraaksi Arto Mustajoki. Oletan, että kirjaston sulkemisen jälkeen pääsen kollegan kyydissä Hervantaan. Mietin, että kokeilisinko juosta ainakin osan lenkistä, etenkin kun matka Hervannasta keskustaan sisältää paljon alamäkeä... Keskiviikkona kenties tekisin Aamulehden nettisivulta hathajoogaa, huomasin tänään että sellainen on tarjolla viikon jumppana. Tai oli tällä viikolla, mutta luotan että tallenne on saatavilla. Torstaina olen myös iltavuorossa, eli kävelen junalle. Perjantaina olen puolet työpäivästä Kangasalla, ajattelin että kun kokous päättyy klo 15 niin kävelen ainakin osan matkaa Tampereelle, jos en koko matkaa. Lauantaina olen vapaaehtoistöissä. Viikonloppuna saatan käydä maauimalassa, kun se nyt on avattu ja kun pääsen sinne akkreditointikortillani ilmaiseksi kisojen ajan :) Ehkä lauantaina, niin sitten sunnuntai olisi vapaata ihan kaikesta. 

Loppuun vielä tunnelmapala hallista:


 Mukavaa tulevaa viikkoa!

maanantai 9. toukokuuta 2022

Sauvakävelylenkit ja vapaaehtoishommat alkoivat

 


Viime viikko oli kiva :) Kylmä on yhä, mutta aurinkoa on riittänyt. Lumet on jo sulaneet, ja taisipa Näsijärvikin vapautua jäistä viikonlopun aikana. Treeni oli varsin monipuolista, mistä olen tyytyväinen.

Treeniviikko alkoi tiistaina kävelylenkillä. Olin iltavuorossa, ja koska kirjastossa alkoi kesäaika, suljimme klo 18. Kävelin sitten juna-asemalle, 1 h 3 min / 6,4 km / 132. Aikaa oli reilusti, joten tein Rovastinkankaalla pari ylimääräistä kiemuraa. 

Keskiviikkona menimme ystäväni kanssa Kauppiin sauvakävelemään. Lähdimme liikkeelle Rauhaniemen uimarannan parkkipaikalta, suuntasimme kuntokolmosen kautta kilpaviitoselle. Viitosen lenkillä olikin vielä yllättävän paljon lunta, joten muutaman kerran käännyimme ympäri ja vaihdoimme reittiä. 1 h 25 min / 7,1 km / 136. Maksimisyke oli 164; ihan vielä ei Kauppi näyttänyt parastaan ja pahintaan. Puolitoistatuntinen meni ihan hujauksessa, totesimme molemmat että ei tuntunut siltä että olisimme lenkkeilleet niin pitkään. Seuraavana päivänä takamuksessa ja käsivarsissa tuntui, että jotain on tehty. Ei kuitenkaan tuntunut niin pahasti, kuin etukäteen pelkäsin. 



Torstaina keho tuntui hiukan väsyneeltä, kävin salilla pyöräilemässä kevyesti 45 minuuttia. 

Perjantaina olin etätöissä, ja kävin töiden välissä iltapäivällä salilla. Näin vältin kello viiden ruuhkan. 50 minuuttia kehonpainolla ja 20 kilon levypainon kanssa. Maastavetoa molempiin suuntiin, pystysoutu, punnerrus penkkiä vastaan, portaalle nousu ja matalalle penkille nousu, polviseisonnasta nojaus taakse... 10 toistoa per sarja, 3 sarjaa, välissä minuutin tauko. 

Lauantaina tunsin olevani jumissa, tein siis puolituntisen liikkuvuus-venyttelyn. Iltapäivällä suunnistin Tampere-talolle, jossa aloitin vapaaehtoistyöt jääkiekon MM-kisojen akkreditointitiimissä. Vielä ei ollut ruuhkaa, mikä on hyvä asia, ehdittiin harjoitella kunnolla. 

Sunnuntaina nukuin pitkään enkä ehtinyt treenata ennen vapaaehtoishommia. Pääsin kuitenkin illalla sen verran ajoissa pois, että päätin lähteä pitkästä aikaa Pyynikille. Oli vähän ex tempore -lenkki, niin päälläni oli normaalit alusvaatteet sekä puuvillamekko. Oli sentään lenkkarit jalassa! 41,5 minuuttia / 4,1 km / 130. 


Tämä viikko on varsin kiireinen, katsotaan jääkö liikunnalle minkä verran aikaa. Tänään maanantaina otin plussatunteja pois, joten kävin aamulla salilla 40 minuuttia ja illalla kävelin työkaverin kanssa töistä junalle 50,5 minuuttia / 5 km / 121. 

Huomenna olen palkkatöistä vapaalla, mutta kisatyövuoroni aikaistui, olen töissä klo 12-19.20. Keskiviikkona piti mennä ystävän kanssa iltarasteille, se peruuntui mutta ehkä käymme illalla sauvakävelemässä. Torstaina olen kisoissa aamuvuorossa ja siitä suuntaan Orivedelle lautakunnan kokoukseen. Perjantaina olen kotona etätöissä klo 8-15.15 ja siihen päälle vapaaehtoishommissa klo 16-21. Lauantai on kaikesta työstä vapaa, haaveilen joko pitkästä kävelylenkistä tai kevään ensimmäisestä pyöräilystä. Sunnuntaina olen kisoissa klo 9.30-15, siinä jää myös iltaa aikaa treenata, jos suinkin siihen on energiaa. Mutta ainakin toistaiseksi, kahden vapaaehtoispäivän jälkeen, se työ antaa rutkasti enemmän kuin ottaa. Mutta saa nähdä kuinka hirveä kiire on tällä viikolla, kun perjantaina on ensimmäinen pelipäivä... 

Mukavaa toukokuuta!


sunnuntai 1. elokuuta 2021

Elämää toisen koronarokotuksen jälkeen

 

Pyynikin puutaloja

Seesteistä on ollut elämäni tiistain jälkeen, jolloin sain toisen koronarokotteen. 

Menimme puolisoni kanssa Messukeskukseen eli Pirkkahalliin iltapäivällä puoli neljän aikaan, jonoa ei ollut yhtään. Puolisolla oli ensimmäisestä rokotuksesta 9 viikoa, minulla päivälleen 8. Rokotuspisteissä istuimme tovin, sillä rokotteita ei ollut valmiina. Ilmeisesti niitä tehtiin annoksiksi sitä mukaa, kun ihmisiä tuli. Varsin loogista, etenkin kun olimme tulleet puoli tuntia ennen kakkosrokotusten antamisen sulkemisaikaa. 

Keskiviikkona käsivarteni oli kipeä, eikä tahtonut nousta sivulle. Iltapäivällä sain riesaksi päänsäryn ja väsymyksen, lisäksi oli huimausta. En tosin osaa sanoa, johtuivatko ne rokotuksesta vai siitä, että meillä oli taas töissä sisälämpötila 25 astetta, ja edelleen voimassa on henkilökunnan maskipakko. 

Torstaina ei ollut enää mitään tuntemuksia, joten uskaltauduin kävelemään tutun lenkin iltavuoron jälkeen töistä junalle, 52 minuuttia / 5,2 km / 132. Keskivauhti 9.59, eli sekä vauhti että sykkeet olivat samaa luokkaa kuin mitä lenkeillä ennen rokotusta. 

Eilen viihdyin Arboretumissa ja Pyynikillä vähän pidemmän kaavan mukaan, 1 h 41 min / 10,3 km / 134. Keskivauhti 9.48. Oli kiva lenkki-ilma, ei ollut liian kuuma. 

Näkymä havupuiden välistä Pyhäjärvelle


Kukkaloistoa ja vehreyttä Hatanpään Arboretumissa

Tänään oli sadepäivä, ja mietin tekisinkö lihaskuntoa. Katselin GoGon Treenikirjaston ja Facebookin videotarjontaa, mutta mikään ei napannut. Siispä lähdin illalla taas kävelemään, tällä kertaa menin Pyynikkiä ympäri edestakaisin, 1 h 6 min / 6,5 km / 138. Oli todella kuuma ja hiostava ilma. Puolivälissä viileni kun sain kevyen tihkusadekuuron niskaan, mutta sen lakattua oli taas täysin tyyni, seisova ilma. 

Hiekkatie metsässä, nousee loivasti ylämäkeen

Viikon saldoksi tuli siis 4 kävelylenkkiä, 4 h 51 min / 29 km. 

Ensi viikko on kituviikko, eli viimeinen työviikko ennen kesälomaa. Tiistaille olen miettinyt salikäyntiä, keskiviikolle ja torstaille iltavuoron jälkeistä lenkkiä. Lauantaille myös jotain, riippuu millainen keli on. Lauantaina illalla menen saunalautalle juhlimaan ystävän syntymäpäiviä, ja sunnuntaina matkustan vanhempieni kanssa siskon luo Helsinkiin, menemme Ateneumiin katsomaan Repin-näyttelyä :) 

Mukavaa loppukesää, nautitaan näistä inhimillisemmistä lenkkeilylämpötiloista :) 




sunnuntai 11. heinäkuuta 2021

Helteisiä kävelylenkkejä

 

Kirjoittaja asfalttisella kävelytiellä, puut reunustavat tietä

Kuva ei näytä ehkä niin nuutuneelta, miltä on tuntunut koko viikon. Treenaaminen on enemmänkin pakkopullaa kuin liikunnan iloa. Tällä viikolla tein neljä kävelylenkkiä enkä yhtään lihaskuntotreeniä. 

Perinteiset töistä junalle -kävelyt tapahtuivat maanantaina, tiistaina ja torstaina. Alkuviikolla olin aamuvuorossa, joten olin liikkeellä neljän-viiden maissa. Maanantaina 50 min / 5,05 km / 132. Olin nukkunut harvinaisen hyvin huomioiden että oli sunnuntain ja maanantain välinen yö, ehkä siksi meno tuntui tavanomaista kevyemmältä. Tiistain retki olikin sitten raskaamman oloinen, 1 h 1 min / 6 km / 131. Vaikka keskisyke oli pykälän matalampi, vauhti oli 15 sekuntia hitaampi per kilometri. Maanantainen 9.54 taitaa olla nopein kilometrikeskari, mitä on kevään ja kesän aikana ollut.

Puiden reunustama asfalttinen kävelytie, oikealla pilkottaa valkoinen rakennus

Torstain kävely oli tuttu iltavuoron jälkeinen, 55 minuuttia / 5,45 km / 133. Juna oli varttitunnin myöhässä, asemalla oli hurjan kuuma odotella ulkona kun varjopaikkoja ei pahemmin ole. Onneksi junissa on ilmastointi toiminut, on ollut kiva päästä lenkiltä lähes suoraan viileään 25 minuutiksi. 


Eilen oli erityisen kummallinen päivä. Olin todella väsynyt, ja väkisin nousin ylös puoli kahdentoista maissa. En olisi jaksanut mutta ajattelin että pakko, kun kello on noin paljon. Kellon mukaan uniaika oli 11 h 44 min, josta varsinaista unta 11 h 2 min. Silti olin hereillä vain nelisen tuntia, sitten otin puolentoista tunnin päiväunet. Heräsin viiden aikaan, ja olo oli yhä tokkurainen. Puoli kuudelta alkoi tuntua siltä, että herään päivään. Kahdeksan maissa menimme ystäväni kanssa sauvakävelemään, sanoin kyllä että on tämä hullun hommaa olla sauvomassa Kaupin karseissa ylämäissä, kun lämpötila oli yhä + 27. Sauvoimme 1 h 5 min / 5,55 km. Keskisykkeeni oli 145 ja maksimi 172, siltä tuntuikin... Lenkin jälkeen pulahdimme Rauhaniemessä uimaan, eipä sekään virkistänyt kuin sen aikaa mitä oli järvessä. Hiki oli taas kun oli saanut vaatteet vaihdettua. 

Asfalttinen kävelytie, jota reunustaa vasemmalla puut ja oikealla asutuksen pensasaita

Tänään meinasin lähteä kävelemään Arboretumiin, mutta päätin toisin. Koska eilinen päivä meni nukkuessa, en tietenkään ollut viime yönä väsynyt ennen kuin kahden maissa. Nyt oli tavallista äänekkäämpi autoliikenne, ei siis mitään tavallisen kuuloisia autoja vaan mitä kummallisempaa putputusta ja räminää. Unta sain kellon mukaan puoli kolmen maissa, mikä saattaa olla liian aikaisin. Neljän maissa heräsin migreeniin, ja varsinainen herääminen oli taas 11.30 maissa. Olen tänään pessyt tyynyjä ja petivaatteita sekä hakenut torilta 5 kg mansikoita ja pakastanut ne. Mietin, että siinä taitaa olla hikoilua riittämiin. Lisäksi, olen tehnyt tällä viikolla 4 kävelylenkkiä, ja ensi viikko näyttää sitä että maanatantaista torstaihin tulee neljä lenkkiä putkeen, joten siitäkin syystä on ehkä syytä antaa jalan levätä tänään. 

Siinä siis tuli jo ensi viikon ohjelmaa. Maanantaina, keskiviikkona ja torstaina olen iltavuorossa, joten silloin kävelen töistä junalle. Välillä vähän tympii; koska lähden aina liikkeelle kaupungintalolta ja päätepisteenä on aina rautatieasema, ja aikaa on yleensä vähän yli tunti, ei reittivaihtoehtoja ole kovin monta. Toki aina pääsee koukkaamaan johonkin asuinalueelle niin, että matkalle osuu ainakin pari katua, joilla en ole kävellyt vähään aikaan. 

Tiistaille olemme suunnitelleet kävelylenkkiä ystäväni kanssa, saa nähdä toteutuuko. Luvassa on + 29... Koko ensi viikolle on luvassa kuumaa, joten voi olla että lihaskuntoilu ei innosta vielä. Tuskin kävelisinkään noin paljoa, ellei valtaosa lenkeistä tapahtuisi siksi, ettei tarvitse iltavuoron jälkeen hengailla tuntia Oriveden keskustassa odottamassa keskustan seisakkeelle pysähtyvää taajamajunaa, jossa ei ole ilmastointia ja joka usein kesäaikaan on niin täynnä että aina ei löydy istumapaikkaa. 

Saatan taas toistaa itsäni, mutta toivon että ensi viikon jälkeen lämpötilat tasaantuisivat sinne noin 20 asteeseen. Meillä on yhä töissä maskipakko, joten naama hikoilee muuta kehoa runsaammin ja hengittäminen on työlästä. Paha olo on päivittäinen seuralainen. 4 viikkoa kesälomaan tuntuu vielä piiiiiiitkältä ajalta...