Kohti Karhunkierrosta, viikko 23: Kuumaa treeniä kylmässä säässä

Huu, Karhunkierros lähestyy, enää kolme viikkoa jäljellä! Tällä viikolla treenimäärä on ollut kaikkein suurin ja myös monipuolisin. Tiedä sitten kuinka järkevää on harrastaa muuta kuin juoksua näin lähellä tavoitetta... Löysin kotikulmiltani kirsikkapuita, ihanaa! Tampereella on nähty tällä viikolla lumihiutaleita mutta maahan asti ne eivät ole jääneet. Kylmä on kuitenkin ollut.

Treenikertoja tälle viikolle tuli 8, joista puolet sisätiloissa. Aikaa meni selvästi enemmän kuin normiviikolla, yhteensä 9 tuntia 13 minuuttia (ja jos vähentää venyttelyjoogan niin silti jäljelle jää 8 tuntia 18 minuuttia). Kuten viime viikolla suunnittelin, aloitin maanantaina yhdistelmällä bodycombat + yinjooga. Lähdin combatista pois ennen loppuvenyttelyä, jotta kerkisin hetken aikaa istua ja tasata hengitystä ennen joogan alkua. Pitkät venytykset olivat taas kropalle hyväksi, täytyisi vaan kotonakin malttaa edes joskus tehdä yhtä pitkään, vaikka lukumääräisesti tekisi vähemmän venytyksiä.

Tiistaina juoksin niin sanotun bussinodottelulenkin. Olin töissä viiteen asti, ja bussi lähti kuudelta. Otin tähän viikon treeneistä lyhyet mäkivedot, eli alkuverkkaa 18 minuuttia, mäkivetoja 15 minuuttia ja muutaman minuutin loppuverkka. Haettuani tavarat töistä kävelin muutaman minuutin bussiasemalle. Keskityin mäessä mahdollisimman hyvään tekniikkaan ja etenemään lyhyellä mutta tehokkaalla askeleella. Tiistai oli vappuaatti mutta minkäänlaista vappujuhlintaa ei ollut ohjelmassa, osittain siksi koska äskettäin oli siskon synttärikekkerit, toisaalta siksi että olin kotona kaupan kautta vasta iltakahdeksalta.

Keskiviikko eli vappupäivä oli siis sekin treenipäivä. Alkuverkkaa 13 minuuttia, sitten 5 x kilsan vedot 2 minuutin kävelypalautuksella ja loppuun 7 minuuttia höntsää. Nyt sitten juoksin valtaosan vedoista Teiskontiellä kaupunkiin päin, niin sain ne alamäet mukaan. Siksi ehkä muutaman vedon alussa himmasin, etten vedä alamäkeä täysillä ja hyydy kesken. Aika hyvin onnistui taas se, että vetojen vauhti kiihtyi: 7,25 - 7,11 - 7,12 - 6,59 - 6,46. Toisaalta tämä laittaa taas miettimään juoksuharrastukseni mielekkyyttä. Että kun vuosi vuodelta nopeamman juoksun vauhti on tätä samaa, eikä puhettakaan että pystyisin tekemään pk-lenkkiä lähelläkään seiskan kilometrivauhtia. Saati että vedot menisivät joskus vaikkapa alle kuuden vauhtia. Nyt keskisyke oli vedoissa 157-159, maksimi 170. Ja on huomioitavaa, että käytän rannesykemittausta, jolloin syke ei nouse samalla hetkellä kun vaihdan kävelystä juoksuun. Ja lisäksi on muistettava se, että migreenin estolääkkeenä käyttämäni beetasalpaaja on laskenut sykkeitä 10 pykälällä. Eli ilman sitä sykelukemat olisivat melko hurjat kuitenkin juoksun mittakaavassa varsin vaatimattomalle vauhdille. 

Illalla kävin kavereiden kanssa Kaupinojan saunalla. Näsijärvi on sulanut kokonaan pääsiäisen ja vapun välissä. Veden lämpötila oli 6 astetta, kylmäähän se vielä oli mutta kuitenkin sellaista, että siinä pystyi tekemään muutamia uimiseksi laskettavia liikkeitä :)

Torstai oli liikunnasta vapaa päivä.

Perjantaina lähdin töistä aikaisemmin kuin yleensä. Suuntasin ensin Hämeenpuiston salille bodycombatiin ja sen jälkeen Hämeenkadulle balettiin. Combatissa oli tällä viikolla miksattu ohjelma, mutta koska perjantaina oli eri ohjaaja kuin maanantaina niin ohjelmakin oli eri. Aika paljon oli hyppyjä, jätin osan tekemättä ja nostin polvea ilman hyppäämistä. Baletissa oli sijainen ohjaamassa, tehtiin sarjat vaihteeksi tangolla. Helposti tuntuu käyvän niin, että alkaa nojata kohti tankoa tai pitää siitä liian lujaa kiinni. Pidän siis enemmän niistä tunneista, joissa sarjat tehdään keskilattialla ilman tankoa. 

Lauantaina oli pitkiksen vuoro. Mietin tosin pitkään, että lähdenkö lauantaina, jolloin on luvattu kylmää ja räntäsadetta, vai odotanko olisiko sunnuntaina lämpimämpää. Päädyin kuitenkin liikkelle lauantaina. Testasin lenkin aikaista tankkausta; puolen tunnin välein join vettä ja söin joko rusinoita tai kuivattuja taateleita tai kuivattuja taateleita ja pistaasipähkinöitä. Vettä oli mukana hiukan liian vähän, 7 desiä kului loppuun vaikkakin riitti viimeiseen asti. Kolmen tunnin kohdalla en pysähtynyt, koska siitä oli enää pari minuuttia kotiin. Lenkkeilin Kaupin metsäpoluilla sekä kilpaviitosella.  Johtuiko sitten lyhyistä evästauoista vai siitä että olin liikkeellä ilman hanskoja, mutta palelin välillä. Tankkaus sujui yllättävän hyvin, huomioiden että yleensä pitkiksillä mukanani on vain vähän vettä. Joskus taskussa on energiageeli, jonka kuitenkin yleensä vien avaamattomana takaisin kotiin. On ehkä syömisen ansiota, että vaikka olin lenkin jälkeen väsynyt ja jalat olivat jumissa illalla, en kuitenkaan ollut ihan kuollut. Ja tänään kroppa tuntuu hiukan tukkoiselta, mutta varsinaista kiristelyä on vain pohkeissa. 

"Harder than your usual effort", no niin oli :D Ensi viikolla on viimeinen pitkis ennen Karhunkierrosta, enköhän senkin parituntisen kuluta noilla poluilla ja ihanankamalalla kilpaviitosella. Kuten karttasyherö näyttää, varsin päämäärätöntä seikkailua on ollut :D Käytännössä lähden johonkin polulle ja katson mihin se menee, usein se päättyy pururadalle mistä on helpohko tunnistaa missä kohtaa kierrosta on menossa. Jos polku tuntuu jatkuvan pitkään, alan hiukan epäillä ja pyrin kääntymään kohti suuntaa jossa epäilen pururadan olevan. Ei pitäisi epäillä, koska Kauppiin on käytännössä mahdotonta eksyä tuntikausiksi. Yhdessä suunnassa vastassa on Näsijärvi, toisessa Petsamon asuinalue, kolmannessa Taysin rakennukset ja neljännessä matka tyssännee viimeistään Ruotulan golfkentälle. Lisäksi poluilla näkyi sekä koiranulkoiluttajia (rannassa) että maastopyöräilijöitä, eli siellä ei ole totaalisen yksin vaan voi olettaa kohtaavansa ihmisiä joilta voi tarkistaa sijaintinsa suhteensa johonkin paikkaan jonka tietää.

Ja tänään tein ex tempore kevyen treenin eli uiskentelin kilsan / 41 minuuttia maauimalassa. Pakkohan sinne oli mennä, kun avajaisviikonlopun kunniaksi sisään pääsi eurolla. Aurinko paistoi, sitten satoi vettä, sitten taas aurinko paistoi... Mutta altaassa ei ollut kylmä, vesi oli 26-asteista. Epätasaisesti tosin; matalassa päässä oli lämpimämpää ja syvässä päässä miltei viileää. Mikä ei haitannut lainkaan, sillä hikoilen myös uidessani joten oli kiva välillä päästä vähän viileämpään. Sain olla melkein koko ajan yksin tällä kuntouimareiden radalla, toisella oli muutama ihminen samoin kuin nopeiden uimareiden radalla sekä vapaalla aluella. Varsin hiljaista kuitenkin. Olin tosin tähdännyt uimalaan iltapäivällä kahdeksi, koska ajattelin että monilla on silloin ruoka-aika.

Ensi viikko on toiseksi viimeinen kunnon treeniviikko. Hui! Pitkis on 143-145 minuuttia, lisäksi listalla on vauhdikasta juoksua 29-30 minuuttia sekä hölkkä 39-40 minuuttia. Tällä viikolla kävin kolmella jumppatunnilla plus joogassa, ensi viikolla se puoli jäänee myös hiukan vähemmälle. Huomenna on pidettävä liikuntavapaa, koska paitsi eilinen pitkis myös tämän päivän uinti (pitkän pitkän tauon jälkeen) kiskovat kroppaa jumiin. Tiistaina varmaankin on lenkkipäivä. Keskiviikkona jään töiden jälkeen asukasiltaan, jossa aiheena ovat kirjaston palvelut, tilat ja aukioloajat. Toinen lenkki on siis torstaina tai perjantaina, ehkä torstaina koska perjantaina yritän ehtiä balettiin. Pitkis sitten viikonloppuna. 

Onnea kaikille jotka aloittivat numerolappukautensa Bodomilla tai jossain muualla! Ja onnea kaikille joilla koitokset ovat vasta alkamassa! Ja tsemppiä teille jotka jouduitte kaivamaan talvivermeet takaisin esiin ja lenkkeilemään hangessa! :) 

Kohti Karhunkierrosta, viikko 20: mihin ne päivät meni?

Bongaa aloituskuvasta leskenlehti! Ja huom, olen vielä rajannut kuvaa pienemmäksi! :D Kevään ensimmäisen kukkasen näin tänään, lopultakin, hartaan ojanpohjien tuijottelun jälkeen :) 

Tämä viikko meni varsin vauhdilla. Alkuviikosta kirjastossa oli superhulina, koska ennakkoäänestys oli vielä käynnissä. Olin aika poikki työpäivien jälkeen. Kun käy tuplamäärä ja ylikin ihmisiä tavalliseen päivään nähden, siinä saa olla tarkkana. Kuka tahansa on potentiaalinen asiakas, joten kaikkia tervehditään ja seurataan meneekö henkilö äänestyskopille vai tuleeko kirjaston tiskille. 

Treeniviikko alkoi tiistaina, pääsin taas ylös sängystä riittävän aikaisin ehtiäkseni aamusalille. Olin ajatellut tehdä puolituntisen lenkin juoksumatolla, mutta koska mattojen kimpussa oli mies työkalupakin kanssa vaihdoin lennosta pyöräilyyn. 33 minuuttia pyöräilyä ja päälle vartti vatsalihastreeniä. 

Keskiviikolle olimme suunnitelleet tunnin lenkin ystäväni kanssa, mutta koska hän oli ollut kipeänä niin kävimme kahvilla. Sen jälkeen en ollut ollenkaan juoksutuulella, mutta päätin kävellä bussipysäkiltä kotiin (55 minuuttia).

Torstaina oli intervallien vuoro, juoksin illalla töiden jälkeen rautatieasemalta kotiin. 10 minuuttia verryttelyä, jonka jälkeen 2 x 3 minuuttia, 2 x 2 minuuttia, 2 x 1 minuutti, 2 x 2 minuuttia ja 2 x 1 minuutti, väliin 2 minuuttia kävelyä. Vauhdit olivat kovin vaihtelevia, johtuen maastonmuodoista. Pari vetoa meni kokonaan reiluun ylämäkeen, pari puoliksi alamäkeen, valtaosa kuitenkin tasaisella. Joka tapauksessa vetojen vauhdit vaihtelivat välillä 5.59 - 6.49. Hauskaa sinänsä, nopein ei ollut mikään minuutin vedoista vaan kaksiminuuttinen. Tiedän miksi näin: keskellä vetoa jouduin pysähtymään liikennevaloihin varsin pitkäksi aikaa, joten valoista päästyäni kiristin vauhtia saadakseni sykettä taas ylös. 

Perjantaina olin piiiiiitkästä aikaa GoGolla baletissa, voi että oli taas ihanaa! Ja voi että kun tuntui reisissä ja pakaroissa lauantaina! :D Huomaan että puolierot alkavat taas erottua selvemmin; vasen jalka väsyy tukijalkana nopeammin, etenkin konttausasennossa. Kunhan ei vaan enteilisi seuraavaa bursiittia tai muuta vastaavaa. Lienee syytä käydä lähiaikoina urheiluhierojalla tai osteopaatilla tai jollakin. 

Lauantaina olin päivän ystäväni kanssa. Kävimme ensin sushilla ja sen jälkeen menimme Pirkkahalliin matkailu- eli viinimessuille. Olin saanut liput Oriveden kaupungilta kiitokseksi villasukkajuoksun järjestämisestä. Kiersimme toki kotimaan matkailun hallin sekä puutarhahallin ennen kuin menimme viinialueelle. Ja keräsin kassiin varsin paljon esitteitä. Ystäväni on pyöräillyt Saariston rengasreitin pariin kertaan, se voisi olla minunkin juttuni. Totesimme että myös Rannikkoreitti kiinnostaa kovasti. 

Viinimessuilla maistelimme kolme lasillista kuohuvaa, se oli aivan riittävästi. Saimme sellaisen seitinohuen hilpeän fiiliksen, mutta samalla olon että ei tarvitse ostaa lisää maistelulipukkeita. Tilanne olisi voinut olla toinen, jos maha ei olisi ollut sushia täynnä... Messujen jälkeen suuntasin lähimarkettiin ostamaan uutta läppäriä. Entinen palveli huimat 7 vuotta, toki viimeiset kuukaudet niin että sitä ei ole voinut liikuttaa. Kannesta on irronnut niin paljon muoviosia, että se ei pysy ylhäällä vaan täytyy pitää kirjapinoon tuettuna. Vähän aikaa sitten dvd-asema söi levyn, sain sen kaivettua ulos mutta sen jälkeen asema ei tunnistanut mitään levyjä. Olin miettinyt, että muuten ehkä olisi riittänyt ulkoinen dvd-asema, mutta koska kansi on rikki niin joka tapauksessa tarvitsen uuden koneen. Ei vaan enää kauheasti löydy sellaisia, joissa on dvd-asema. Ostin perus-HPn, eiköhän se riitä minun käyttötarpeisiini, Areenan katsomiseen, bloggaamiseen ja kirjastosta lainattujen tv-sarjojen tuijottamiseen. On muuten Criminal Mindsin 13. kausi odottamassa... Päivä meni ohi melkein huomaamatta.

Tänään nousin ylös kymmenen jälkeen, söin aamupalan, hengailin hetken ja lähdin lenkille. Katsoin että taas näyttää tuulevan sen verran, että oman mielihyväni takia on viisaampaa mennä sauvakävelemään kuin juoksemaan. Ohjelmassa oli 186-190 minuuttia, menin 182. Ensimmäisen tunnin aikana mietin, että tuliko puettua liikaa (ohut pitkähihainen paita + ohut takki). Toisen tunnin aikana suunta oli eri, siinä aloin palella. Kolmannen tunnin aikana aloin kaivata hanskoja, sormet kangistuivat. Paikka paikoin aurinko lämmitti, mutta tuuli oli kylmä. Lenkin jälkeen kävin suihkussa, tein ruuan, istuin hetken. Sitten kävelin Kaupinojan saunalle, kävimme ystäväni kanssa avannossa. Yksin en olisi lähtenyt, mutta kun kysyttiin seuraksi niin toki menin. Tiedän kyllä, että avanto tekee oikein hyvää sauvakävelyn väsyttämille kintuille. Mutta siinä meni tämäkin päivä että hups vaan.

Ensi viikko on juoksu- (tai siis aerobisen) treenin osalta helpompi. Viikon pitkis tekee "välilyhennyksen", ollen 158-163 minuuttia. On muuten ensimmäinen lyhennys koko ohjelmassa, aina ennen pitkis on pidentynyt muutaman minuutin viikko viikolta. Intervalleja ei ole, vaan mäkijuoksu 2 km. Tästä en vielä tiedä, miten tekisin. Varmastikin mäkivetoja, mutta millaisia? Ehkä matkaltaan pidempiä mutta lukumäärältään vähäisempiä kuin aiemmin. Lyhyitä lenkkejä ensi viikolla on yksi, 39-40 minuuttia. Sen verran tiedän, että maanantaina menen yinjoogaan. Kroppa kaipaa lisää piiiiiitkiä venytyksiä. Perjantai on pääsiäisvapaa, joten pitkiksen voisi vaihteeksi tehdä jonain muuna päivänä kuin sunnuntaina. Tiistain ja keskiviikon olen iltavuorossa, yritän jaksaa jompanakumpana herätä ajoissa ja mennä aamusalille, toinen on sitten lyhyen lenkin päivä. Katsotaan sitten viikon päästä, miten palikat asettuivat kohdilleen.

Viime aikoina silmiini on osunut aika paljon postauksia ja muita kirjoituksia fiilisliikkumisesta. Mietin, että jospa kokeilisi Karhunkierroksen jälkeen sellaista. Kesät olen yleensäkin mennyt ilman ohjelmaa, mutta osaisiko sitä jatkaa syksyllä? Hmm. 

Kohti Karhunkierrosta, viikko 5

Viides viikko oli nyt sitten kevyempi, ainakin tuntui siltä. Toki tuli viisi treenipäivää, mutta niissä oli paljon kevyttä ja aiempaa vaihtelevampaa tekemistä. 

Maanantaina pidin lepopäivän. Tiistaina tein pitkiä vetoja, alkuverkkaa 13 minuuttia, vedot 12, 10 ja 8 minuuttia, väliin 2 minuutin kävelypalautus. Vatsa kotona huomasin että muistin ajat väärin, vetojen piti olla 12, 8 ja 6 minuuttia. Aijai, nyt meni siis neljä minuuttia liikaa. Jos Karhunkierros menee keväällä huonosti, voin syyttää tätä väärin tehtyä treeniä :D Nyt kuitenkin sain vetoihin sitä rentoutta mikä viime viikolla jäi puuttumaan. 12-minuuttisessa keskisyke 152 vauhdilla 7.45, seuraava 154 / 7.41 ja viimeinen 154 / 7.39. Kenkävalinta oli kohtalainen, maastokengät piti lumella hyvin. Paikoin olisin kuitenkin kaivannut nastoja. Tämä on nyt se paha aika vuodesta, kun on pukeutumis- ja kenkäongelmia. Illalla lueskelin kirja-ja juoksublogeja, ja Lenkkareiden viemää- blogin kanssa on vaihdettu puolin ja toisin kommentteja äänikirjoista. Juoksuhaasteeseen siis kohta 25, "lue ja kommentoi juoksublogia". 

Keskiviikkona oli tällainen ohjelma:

Osittain sama ohjelma kuin viime viikon liikkuvuusvenyttelyssä, mutta tunti oli lyhyempi. Pääsimme aloittamaan n. klo 11.25. Ohjaaja ei puhunut mitään, alussa piti seurata enemmän milloin liike vaihtuu, mutta pian hän keksi taputtaa käsiään aina kun vaihdettiin työstettävää puolta tai liikettä. Helpotti, kun ei tarvinnut jännittää niskaa tai kaulaa ja kuikuilla koko ajan lavalle päin. Sai olla rauhassa, välillä silmät kiinni ja kuunnella joululauluja. Lopuksi kajautimme kuorolauluna Maa on niin kaunis. Tunnin jälkeen menimme ystäväni kanssa lounaspuurolle Laukontorille, siellä on Mama Bear Wellness jossa saa niin suolaisia kuin makeita puuroja. Ystäväni otti suolaisen, siinä oli kaurapuuron kanssa ainakin kananmunaa ja ilmakuivattua kinkkua. Oma puuroni näytti tältä:

Kaurapuuro, jossa päällä banaania, cashewpähkinöitä ja kanelia. Annokseen kuului myös kookoshiutaleita, mutta pyysin jättämään ne pois koska en tykkää kookoksesta. Annoskokoni oli "juuri sopiva", joka kylläkin oli kohtuu iso. 

Torstaina olin iltavuorossa, ja kerrankin pääsin (lue: jaksoin nousta sängystä riittävän aikaisin) lenkille ennen töihin menoa. 42-minuuttinen alkoi klo 8.33. Ja keksin: saan juoksuhaasteeseen kohdan 33, "lähde lenkille aamulla auringon noustessa", vaikkakin auringonnousun korvaa tässä tapauksessa se että katuvalot sammuivat :D 

Perjantai olikin taas balettipäivä. Syksyn viimeinen tunti keskityttiin tekemään perusliikkeitä tangolla, loppuun hyppyjä. Ei siis koreografiaa tällä kertaa, mutta hauskaa oli. Vaikka tunnilla tulee hiki, ei silti tunnu siltä että treenaisi. Sarjat ovat lyhyitä, jalkaa nostetaan eteen, sivulle, taakse, sivulle, koukistetaan ja ojennetaan nilkkaa. Koko ajan huomio säilyy lantion asennossa. 

Tänään ohjelmassa oli pitkis 120 minuuttia. Aamupäivällä katsoin ikkunasta ulos että ei hitto, sataa pientä terävää lunta ja taas tuulee, miten voi olla että AINA tuulee. Tein ratkaisun, että jätän ulkoliikunnan väliin ja teen kaksituntisen salilla aerobisilla laitteilla. 4 x 30 minuuttia siis. Aloitus juoksumatolla, mikä oli aikamoinen järkytys kun ei ole harrastanut mattojuoksua aiemmin. Hiki alkoi tippua välittömästi ja syke nousi korkealle. Olin laittanut mattoon kallistuksen 0,5 ja vauhdiksi 7,5 km/h. Kallistuksen annoin olla mutta vauhti oli laskettava muutamassa minuutissa, uusi asetus 7 km/h. Silti keskisykkeeksi tuli 156. En tiedä jännitinkö mattoa vai miksi syke nousi. Toisaalta, juoksun jälkeen soudin, ja mielestäni siinäkin syke oli hiukan korkeammalla kuin aiemmilla soutukerroilla. Soudun jälkeen pyöräilyä puoli tuntia, ja lopuksi cross-trainer. Kumma juttu, mutta 30 minuuttia kuluu paljon nopeammin soutulaitteella ja kuntopyörällä kuin juoksumatolla ja cross-trainerilla! :)

Ja kas, juoksuhaasteeseen saadaan myös kohta 26 "juokse juoksumatolla tai sisähallissa"! Treeniseurana oli äänikirja, kuinkas muuten. Salilla kyllä soi joululaulut mutta halusin silti kuunnella. Ensimmäinen kirja on nyt valmis, lisää varattuja on saapunut kuunneltavaksi, ja viikolla varailin vielä lisää.

Sunnuntain pidän liikunnasta vapaana, päivä täyttynee muutenkin. Käyn ruokakaupassa, ja matkustan vanhempieni luo. Lahjakassit olen toimittanut perille jo etukäteen, huomenna roudaan ruoka- ja vaatekassin. Ja kyllä, treenikamppeet tulevat mukaan, sekä ulko- että sisäliikuntaan soveltuvat. Tokihan sitä kolmen päivän reissuun tarvii varata kaikki mukaan... :) 

Leppoisaa joulunaikaa itse kullekin, ulkoillaan ja levätään hyvin, syömistä unohtamatta!  

Kohti Karhunkierrosta, viikot 2 ja 3

Niinhän siinä kävi, että viikolla 2 meni suunnitelmat osittain uusiksi. Keskiviikolle oli ajateltu kaverin kanssa jotain, no minullapa vaihtui työvuoro illaksi eli ei asiaa ryhmäliikuntaan. Ohjelmassa oli tuolle viikolle 3 lenkkiä, ne tein kaikki. 

Viikko alkoi maanantaina yinjoogalla, joka tällä kertaa keskittyi lonkan seutuun. Kovasti on kireyttä siellä sekä selässä. 

Tiistaina vuorossa olivat talven ensimmäiset intervallit. Ohjelma sanoo alkuverkkaa 13 minuuttia, liikkuvuutta 5 minuuttia, koordinaatioita 1 x 80 metriä, vedot 8 x 3 minuuttia, loppuverkkaa 13 minuuttia. Vetojen välisiä palautuksia se ei kerro. Tein niin, että alkuverkan jälkeen vedot 1,5 minuutin kävelypalautuksella, ja koordinaatiot (polvennostojuoksua paikalla, josta kiihdytys reippaaseen menoon) loppuun. Vedothan olivat perinteisesti karmeita. Kolme ensimmäistä oli vielä ok, mutta neljäs osui jyrkähköön ylämäkeen ja viides loivaan ylämäkeen. Kuudes oli alamäkeä, mutta siinä jouduin vähän himmailemaan että syke ei karannut totaalisesti. Kahdessa viimeisessä olin jo varsin väsynyt. Nousujohteisuus onnistui pääosin, joskin lopussa vauhti hidastui Puolitoista minuuttia oli ehkä liian lyhyt aika palautukseen, sillä keskisyke oli palautustenkin aikana 145 - 155, paitsi viimeisen vedon jälkeen ennen loppuverkkaa huimat 163!. Järjestyksessä ensimmäisestä viimeiseen (vauhti / syke) vedot näyttävät tältä: 

7.55 / 154 

7.17 / 153

7.08 / 154

6.54 / 159

6.58 / 162

6.37 / 160  

7.00 / 167

6.40 / 164

Torstaina tein aamulla kotitreenin, mistä kirjoitin jo aiemmin. Todettakoon, että olkapää kipuilee edelleen vähän, ja etenkin alaspäin painaminen sattuu hartiaan. Samoin käsivarren nostaminen ylös etukautta tuntuu. Olen miettinyt, että taitaa olla aika varata aika hierojalle. Torstaina illalla lenkkeilin Orivedellä 40 minuuttia, tämä oli taas klassinen töiden jälkeen tehtävä ajantappamislenkki. 

Perjantaina oli vapaapäivä, tein viikon pitkiksen siinä. Kaupissa oli latu, joten en päässyt suunnittelemaani maastoon kilpaviitoselle ja kilpakolmoselle. Yritin kyllä mennä polkua pitkin, mutta se loppui ennen kuin pääsin pururadalle. En halunnut kävellä ladun reunassa joten tyydyin kuntokolmosen ja vesitornin lenkin kiertämiseen. Ihan riittävästi mäkiä oli sielläkin...1 h 41 minuuttia samaa tyyliä kuin viimeksi Pyynikillä, 5 minuuttia juoksua ja 2 kävelyä. Keskisykkeeksi tuli silti 142.

Viikonlopun vietin laatuaikaa miehen kanssa ja nautin siitä, kun kerrankin ruoka tuli valmiina pöytään :D 

Tälle viikolle eli viikolle 3 ohjelmassa oli 4 lenkkiä. Niistä tein juosten vain yhden eli intervallit. Pitkiksen tein sauvakävellen ja kaksi lyhyttä lenkkiä korvasin TRIPillä. 

Maanantaina oli testissä uusi TRIP-ohjelma, numero 15 Egyptin maisemissa. Tai siis alku ja loppu Egyptiä, välissä ei niinkään ollut Egypti-fiilistä lukuunottamatta keltaista väriä ja kolmiomuotoja. Varsin ylämäkipainotteinen ohjelma, eli minun makuuni. Sykemittari sanoi että eniten kulutettuja kaloreita tässä lajissa, siltä tuntuikin. 

Itsenäisyyspäivänä torstaina juoksin intervallit 5 x 5 minuuttia, tuosta kirjoitinkin jo aiemmin. Todettakoon vielä, että tässä nousujohteisuus toteutui hyvin (vauhti / keskisyke):

7.42 / 156

7.25 / 160

7.14 / 163

7.01 / 160

7.01 / 155

Perjantaina kävin kuntosalin balettitunnilla, toteamassa että tykkään lajista ihan hirmuisen paljon mutta hävettää olla niin kankea. Jalka ei nouse edes vaakatasoon, ei sivulle eikä eteen. Tai nousisi se vaikka kuinka korkealle, mutta ei niin että lantio pysyy paikallaan. Koitan muistuttaa itselleni, että nimenomaan lantion asento ja keskivartalon hallinta on se juttu, se mihin pitää keskittyä, ei siihen kuinka korkealla tai matalalla jalka on. 

Eilen lauantaina oli tähän mennessä kettumaisin sää harrastaa ulkoliikuntaa. Tiellä sentin paksuinen loskakerros, ja ensimmäisen tunnin ajan vastatuuli höystettynä räntäsateella. Pieniä teräviä hiutaleita, jotka sattuivat naamaan osuessaan. Tiet vetisiä, ja autot roiskuttivat vettä päälle. Tunnin jälkeen käännös kotiin päin, jolloin tuuli onneksi vaihtui myötäiseksi. Mutta tuntuipahan 1 h 48 minuuttia pitkältä ajalta!

Tänään sitten kävin viikon toisen TRIPin kaverin kanssa, sama ohjelma kuin maanantaina. Piti mennä avantoon sen jälkeen mutta katsottiin että parkkipaikka on niin täynnä että yritetään joku toinen ilta uudelleen. Olisi kuitenkin kiva, että uinnin jälkeen mahtuisi saunaan lämmittelemään. Juoksuohjelma sanoi toisen lenkin yhteyteen voimaharjoittelua 15 minuuttia, sitä en nyt erikseen tehnyt, korvatkoon balettitunti sen. Kroppa tuntui varsin väsyneeltä tänään, ja alaselkä muistuttaa että edellisestä sauvakävelystä on vierähtänyt tovi. 

Ensi viikko on ehkä se, jota ohjelmassa voisi kutsua kevyeksi. Pitkä lenkki pitenee taas muutamalla minuutilla, nyt se on 113-114 minuuttia eli 1 h 53/54 min. Lisäksi on kaksi intervallitreeniä. Toisessa lyhyitä vetoja 10 x 150 metriä, nämä ajattelin tehdä mäkivetoina. Toisessa on pitkiä vetoja, 2 x 10 minuuttia ja 1 x 5 minuuttia. Lisäksi (lyhyiden vetojen kanssa) voimaharjoittelua 10 - 20 minuuttia. Tätä mietin, että voisin kyllä mennä jonain päivänä salille tekemään ihan kunnon salitreenin. Edellisistä maastavedoista ja pystysouduista on jo aikaa, on ikävä! 

Kohti Karhunkierrosta, viikko 1

Tästä se alkoi, tie kohti Karhunkierrosta. Juuri sopivasti tervehdyin flunssasta ja pääsin aloittamaan suunnitelman mukaan. Sinänsä Karhunkierroksen kilometrimäärä 34 ei pelota, enemmän pelottaa maastonmuoto. Tässä kerran pohdiskelin, että miten se eroaa suunnilleen samanpituisesta Pirkan hölkästä, kuulemma nousua on kolme kertaa enemmän. Hui!

Tiistaina ohjelmassa oli 27 minuuttia hölkkää sekä kymmenisen minuuttia venyttelyä. Tulin työkaverin kyydissä iltavuorosta Tampereelle, jäin kyydistä huoltoasemalla ja lähdin hölköttelemään kotia kohti. 27 minuuttia myöhemmin olin viimeisissä liikennevaloissa, siitä kävelin kotiin. Meno oli tuskaisan takkuista. Muistelin, että niin se on ollut ennenkin syksyn tai siis talven ensimmäisellä lenkillä. Lokakuun alun jälkeen en ollut juossut ollenkaan, lisäksi alla oli melkein kolme viikkoa kestänyt flunssa. Illalla tein lyhyen venyttelyn. 

Torstaista tuli kahden treenin päivä. Juoksua oli ohjelman mukaisesti 39 minuuttia sisältäen koordinaatioita 3 x 80 metriä. Alkuverryttelynä tein kotona liikkuvuusosuuden, lonkkien avauksia ja jalkojen heilutuksia. Raskasta oli meno tälläkin kertaa, keskivauhti lähellä yhdeksää minuuttia per kilometri. Kotona pikainen vaatteiden vaihto ja kaverin kanssa salille bodycombatiin. Siinä on sitten laji josta tykkään tosi paljon! Tässä ohjelmassa oli paljon nyrkkeilyiskuja, käsivarret oli ihan väsyneet jo tunnin puolivälissä. Vaikka joissain kohdissa pitää liikuttaa samaan aikaan käsiä ja jalkoja eri suuntiin, on koreografiaa riittävän helppo seurata. Illalla vähän tiistaita pidempi venyttely.

Perjantaina pääsin pitkästä aikaa balettiin. Olen ollut aika paljon töissä viiden vuorossa, enkä ole ehtinyt viittä vaille viisi lähtevään bussiin (joka lähtee yleensä viittä yli). Koreografia on pysynyt samana, joten valtaosa liikkeistä oli muistissa. Tämäkin on laji, josta tykkään tosi paljon. Etenkin kun ohjaaja muistaa korostaa jatkuvasti keskivartalon aktiivista hallintaa ja lantion asentoa. 

Viikon pitkis oli 94,5 minuuttia polkujuoksua Pyynikillä. Olisin halunnut mennä 95 minuuttia, mutta osuin bussipysäkille juuri kun bussi oli tulossa siihen, enkä halunnut puolen minuutin takia joutua odottamaan seuraavaa joka tulisi 20 minuutin päästä. Alkoi olla jo nälkä, lisäksi jalat olivat sitä mieltä että riittää. Pyynikki on täynnä polkuja, niin leveitä kuin kapeita. Valtaosa mutkittelee. Toisaalta, metsäinen alue on varsin pieni, joten jos polut olisivat suoria niin voisi olla vaikea saada kulumaan pitkiksen verran aikaa. Nyt lähdin tunnin jälkeen kohti Tahmelaa, viime viikolla näkemääni houkuttelevaa polkua pitkin. No, ei aikaakaan kun polku päättyi kerrostaloalueeseen. Ei muuta kuin yllä oleva mäki ylös ja takaisin Pyynikkiä kohti. Paitsi että palasin toista reunaa takaisin ja juoksin tämän mäen ylös toiseenkin kertaan :) 

Juoksuhaasteeseen ruksitan kohdan 11, "juokse paikkaan, jossa et ole ennen käynyt". Pyynikillä olen lenkkeillyt, mutta vain leveillä baanoilla, en poluilla. Tahmelan polut olivat kokonaan uusi juttu. Hetken jo mietin, että löydänkö takaisin Varalan pysäkille vai yritänkö suunnistaa näkötornille. Löysin Varalaan, tietysti bussipysäkille oli vielä noustava kauhea ylämäki. Se pätkä olisi ollut asfalttia mutta menin tien vieressä pientareella säästääkseni uusia maastokenkiä niiden neitsylenkillä.

Välillä olin vähän hukassa ja muutaman kerran jännitti. Aluksi lähdin liikkeelle - ylämäkeen tietysti - kohti näkötornia. Kiertelin sen ympärillä polkuja ristiin rastiin. Sitten juoksin näkötornin mäen alas, ja kas, polku loppui. Muutama metri kävelytietä, sitten lähdin nousemaan rinnettä ylös takaisin kohti näkötornia. Keskeltä rinnettä löytyi polku, jota lähdin etenemään. Hetki hyvää baanaa suoraan eteenpäin, sitten pieni koukkaus alemmas ja seuraavalle polulle. Jossa kävi pian niin, kuten tuossa ylemmässä kuvassa näkyy. Polku muuttui kapeaksi ja hankalasti nähtäväksi. Huomasin että sykkeet nousivat ihan sen takia, kun jännitti tipahdanko polulta :D Isoa kivikkoa pitkin nousin rinteen päälle, siellä meninkin sitten pyllylleni. Ensin päästi ärräpään, sitten tarkistin näkikö kukaan (ei, ketään ei ollut näkyvillä), sitten tuumasin sattuiko (ei). Ilmeisesti liukastuin, ja vieläpä niin että olin enemmän vasemmalla kankulla, sitten olikin kiire tarrata ohueen koivunrunkoon kun iski pelko että lähden vierimään rinnettä alas. Kivikosta kun pääsin vielä vähän ylemmäs niin osuin kahden kyltin luo, toisessa luki "näköalapaikka" ja toisessa "vaarallinen rinne". No just, hirveästi se kyltti auttaa siinä vaiheessa kun olen kontannut rinteen ylös :D Totesin että parempi pysyä hetken aikaa rinteen päällä olevilla poluilla ja suunnata sitten Tahmelaan.

Tänään oli kiva lenkki. Etenin niin, että juoksin 5 minuuttia ja kävelin 2. Järkeilin, että tällä taktiikalla keskisyke pysyy riittävän alhaalla mäkisissä maastoissa. Keskisykkeeksi tuli 141, maksimi oli 167. 

Ensi viikon ohjelma on osittain varma, osittain se elää vielä. Huomenna menemme kaverin kanssa yinjoogaan, uskon että tämänpäiväinen polkuseikkailu tuntuu huomenna kintereissä joten pitkille venytyksille on tilaus. Tiistaina ohjelmassa on hölkkää 39-40 minuuttia, olen iltavuorossa joten tämä hoitunee perinteisellä juoksulla juna-asemalta kotiin. Keskiviikkona teemme kaverin kanssa jotain, vielä ei tiedetä mitä. Saatamme käydä kokeilemassa lavista, joka on molemmille ihan uusi juttu. Torstaina on vuorossa ohjelman ensimmäiset intervallit 8 x 3 minuuttia. Perjantaina on vapaapäivä töistä, mietin että voisin siirtää pitkiksen sunnuntailta siihen. 100-101 minuuttia, joko samanlaisella juoksu-kävelyllä kuin tänään tai sauvakävellen. Perjantai-iltana menen Orivedelle työpaikan pikkujouluihin. Siellä ei onneksi mene tolkuttoman pitkään, koska viimeinen bussi Tampereelle lähtee klo 21.25. Enkä aio jäädä yökylään tuttujen luo, sillä lauantaina matkaan lentokentälle hakemaan sulhoa joka tulee viikon lomalle Suomeen. Jee, ruokahuolto on taas kunnossa, mies tykkää kokata niin mun ei tarvi kuin istua sohvalla ja odottaa että lautanen ojennetaan käteen :D 

Juoksua ja balettia

Syksy on saapunut melkeinpä yhdessä rysäyksessä. Sateinen viikko, tällä viikolla on täytynyt käyttää pitkiä housuja! Kotona kuljen vielä paljain jaloin, se on jonkinlainen perinne että laitan sukat jalkaan lokakuussa :D Öisin on vielä ovi auki, en ole vielä palellut peiton alla. Tosin muutamana yönä on satanut niin lujaa, että on tarvinnut laittaa ovi kiinni, ihan vaan siksi ettei sataisi sisälle. Varsinaista parveketta ei ole vaan ranskalainen malli, ehkä 10 senttiä leveä. Yhtenä aamuna sade alkoi kun jäin bussista pois, viiden minuutin kävelymatkalla töihin kastuin niin pahasti että vaatteet eivät olleet kuivat vielä töistä lähtiessä. Kuljin sitten päivän erittäin tyylikkäänä pitkissä juoksutrikoissa ja villatakissa :D Trikoot oli mukana vähän sattumalta, olin päättänyt juosta rautatieasemalta kotiin. Tulipa siinä mieleen että ai niin, syksyllä saattaa sataa vaikka kesä oli kuiva, voisi olla järkevää viedä töihin joku siisti vaatekerta että olisi jotain vaihtovaatetta.

Tiistaille olin suunnitellut juoksulenkkiä asemalta kotiin, mutta sateen ja tuulen takia jätin sen väliin. Torstaina oli tuulista mutta sillä hetkellä ei tullut vettä. Jumppaviikkojen jälkeen lähdin herättelemään kroppaa juoksuun kiihtyvävauhtisella lenkillä. Ensin 10 minuuttia höntsää (8.38 / 129), sitten 10 minuuttia vähän reippaammin (8.12 / 149), seuraava 10 minuuttia vielä vauhdikkaammin (7.35 / 159, sisältäen yhden isohkon ylämäen), loppumatka kotiin eli 6 min 14 sek vähän liian kovaa eli siinä ja siinä olisinko jaksanut vielä neljä minuuttia lisää (7.08 / 164). Mulla tuntuu olevan aina sama ongelma näissä kiihtyvävauhtisissa, tuntemus on että kiristän hiukan ja sitten se onkin aina 30-40 sekuntia per kilsa kovempaa, ja sitten viimeisen kanssa on se fiilis että olispa liikennevalot joihin pysähtyä. Että miten saisi kiristettyä vauhtia vaikka 15 sekuntia, sitten voisi joskus mennä näitä kymmenminuuttisia enemmän kuin 3,5-4 kappaletta. 

Perjantaina olin GoGon balettitunnilla. En ole koskaan harrastanut balettia, mutta katsonut esityksiä ja kirjoittanut tarinan jossa sillä on osa. Ja kerran oli kirjastosta lainassa baletti-dvd jonka mukana treenasin. Liikkeet olivat siis jossain määrin tuttuja jo ennestään. Olisin halunnut mennä tunnille jo aikaisemmin, mutta viime talvena se oli tiistaisin ja niin, että alkoi 15 minuuttia ennen astangajoogan päättymistä. Nyt ne ovat onneksi eri päivinä. Mietin, että josko pääsisin joka viikko jommallekummalle tunnille. Niissä tulee niin lihaskuntoharjoittelua kuin tasapainon kehittämistä, sen verran ollaan yhden jalan varassa. Baletissa on lisäksi hyppyjä mukana. Ainakaan ensimmäisellä tunnilla ei tehty liian vaikeita koreografioita, joten pysyin mukana yllättävän hyvin. Opettaja näytti jokaisen sarjan, sitten tehtiin yhdessä, sitten ilman opettajaa. Tämän jälkeen opettaja rohkaisi kysymään jos liikkeissä oli jotain epäselvää. Tarvittaessa näytti uudelleen, kokeiltiin ilman musiikkia hitaalla temmolla, ja sitten tehtiin sarja uudestaan. Tykkäsin tunnista tosi paljon! Olen kankea kuin mikä eikä jalka nouse korkealle mutta mitä väliä. Tärkeintä että ryhti pysyy hyvänä ja saan keskivartaloon hallintaa.

Tänään olisin halunnut mennä polkujuoksemaan mutta olinkin laiskimus ja jätin sateen takia väliin. Huomenna on luvattu poutaisempaa, joten silloin uusi yritys. Nyt kun on hirveästi flunssaa liikkeellä niin en halua ehdoin tahdoin kastumaan. Pyhitän tämän päivän blogitekstien kirjoittamiselle, yksi teatteriarvostelu on jo valmis mutta kolme kirjaa odottaa vuoroaan... Ja illalla täytyy muistaa katsoa, kun miesten lentopallomaajoukkue taistelee MM-kisoissa!

Matalaa tehoa ja koti-balettia

Tämä treeniviikko on ollut edellisiin verrattuna hyvin erilainen ja siksi ehkä myös tavanomaista hauskempi. Tiistaiaamuna en jaksanut nousta tekemään lihaskuntoa kotona, joten siirsin sen keskiviikkoon iltavuoron jälkeen. Tein jotain täysin uutta: lainasin kirjastosta baletti-dvd:n ja tein 55-minuuttisen ohjelman. Se oli varsin hauskaa ja yllättävän raskasta. Lyhyen alkulämmittelyn jälkeen oli 20-minuuttinen setti, jossa oli paljon kyykkyjä, varpaillenousuja ja tasapainoilua yhdellä jalalla. Sitä seurasi cardio-osuus, jossa oli lisää kyykkyjä, hyppyjä ja kyykkyhyppyjä. Hiki tuli! Syke oli korkeimmillaan 150. Loppuun muutama vatsaliike ja venyttely.

Koska viikonlopuksi oli muuta ohjelmaa, tein pitkiksen torstaina. Tai ei siitä varsinaista pitkistä tullut, meno oli sen verran väsynyttä että suunnittelemani kahden tunnin sijaan saldoksi tuli 1 h 27 min. Väsymyksestä huolimatta data on ihan ok seurattavaa; keskisyke 152 keskivauhdilla 7.53. Ensimmäinen kilometri kesti 8.20 (ylämäkeen ja vastatuuleen) mutta kaikki muut menivät alle kasin.

Viikonloppuna oltiin taas naisporukalla mökillä Oriveden Eräpyhässä. Viisi naista oli mukana, mutta treenit vedettiin hyvin eri kombinaatiolla. Mökin emännän kanssa lähdimme paikalle lauantaina puoliltapäivin. Koska muut olivat tulossa myöhemmin, lähdimme sauvakävelemään kahdestaan. Kävelimme 1 h 10 min, ja perään teimme mökin pihalla 20 minuuttia lihaskuntoa. Setti oli tabata, eli 20 sekunnin työosuutta seurasi 10 sekunnin tauko, yhteensä 8 kertaa per kierros, yhteensä kaksi kierrosta. Ensimmäisellä kierroksella oli vatsaliike, jossa käsissä oli kahvakuula, minulla 6 kg. Selinmakuulla kädet ojentuvat pään yli samalla kun jalat suoristuvat. Toisena liikkeenä oli syväkyykky, jonka tein 12 kilon kahvakuulalla. Näitä siis 4 sarjaa molempia. Toisella kierroksella aloitimme punnerruksella portaita vasten. Portaiden korkeus vastasi ehkä kahden steppilaudan korkeutta. Toinen liike oli sellainen, että kämmenet olivat portaita vasten, ja jalkoja nostettiin vuorotellen suorana yläs. Alkuasento oli kuin väärinpäin käännetty v-kirjain. Näitä siis 4 sarjaa kumpaakin. 

Alkuillasta teimme 40-minuuttisen kahvakuula-tabatan. Edelleen työosuus 20 sekuntia, tauko 10 sekuntia, tauon aikana siirtyminen pisteeltä toiselle. Pisteitä oli 6: kyykky 16 kg:n kahvakuulalla, 6 kg:n kuulan pyöritys pään ympäri, maastaveto 20 kg:n kuulalla, etuheilautus 12 kg:n kuulalla, vapaavalintainen vatsa/selkäliike oman kehon painolla ja askelkyykkykävely 8 kg:n kuulan kanssa. Yhdellä kierroksella oli 8 liikettä, eli joka pisteellä pysähdys kerran ja parissa toisen kerran. 

Aloitimme tietysti lämmittelyllä, teimme viitisen minuuttia erilaisia liikkeitä kevyimmillä kuulilla. Työosuus oli puolisen tuntia. Musiikin mukaan tehty viiden kierroksen tabata-setti kesti 5 x 4 min 20 sek. Jokaisen kierroksen jälkeen pidimme pidemmän tauon, suunnilleen minuutin-puolitoista. Loppuun vielä jäähdyttely. Tässä treenissä meitä oli kolme. Yhdellä porukasta oli jalka kipeä ja toinen tuli nelituntiselta spinning-maratonilta, joten he olivat saunanlämmitysjoukko :)

Viikonloppu huipentui pitkään sauvakävelylenkkiin. Matkaa kertyi 11.94 km johon käytimme 2 h 5 min. Kävimme Eräpyhän Nunnankirkon laavulla. Matka sinne oli pääosin soratietä, lopussa oli muutama sata metriä polkua. Kiva että metsänkin puolella oli jo sulaa ja kuivaa. Ihanaa oli olla tällaisella pitkällä lenkillä; kun on seuraa niin aika menee nopeasti. Yksin saattaa tuntua jo tunnin jälkeen, että voi kun kello menisi nopeasti ja aika tulisi täyteen. Porukalla ajan kulua ei huomaa, kun on paljon juteltavaa. 

Viikko oli siis melkoisen hyvä. Liikuntasaldo oli 7,5 tuntia, josta 4,5 tuntia oli pk-tason sauvakävelyä ja juoksua. Lihaskuntotreenit olivat erilaisia kuin mihin keho on tottunut, se oli virkistävää. Nyt kyllä keho on melko lailla jumissa, joten huomisesta tulee lepopäivä. Tänään täytyy venytellä ja huomenna voisi olla rullailun vuoro. Olen myös kaivanut esiin piikkimattoni, yhtenä iltana jo makoilin sen päällä ja tänään jatkan.