Kohti Karhunkierrosta, viikko 23: Kuumaa treeniä kylmässä säässä

Huu, Karhunkierros lähestyy, enää kolme viikkoa jäljellä! Tällä viikolla treenimäärä on ollut kaikkein suurin ja myös monipuolisin. Tiedä sitten kuinka järkevää on harrastaa muuta kuin juoksua näin lähellä tavoitetta... Löysin kotikulmiltani kirsikkapuita, ihanaa! Tampereella on nähty tällä viikolla lumihiutaleita mutta maahan asti ne eivät ole jääneet. Kylmä on kuitenkin ollut.

Treenikertoja tälle viikolle tuli 8, joista puolet sisätiloissa. Aikaa meni selvästi enemmän kuin normiviikolla, yhteensä 9 tuntia 13 minuuttia (ja jos vähentää venyttelyjoogan niin silti jäljelle jää 8 tuntia 18 minuuttia). Kuten viime viikolla suunnittelin, aloitin maanantaina yhdistelmällä bodycombat + yinjooga. Lähdin combatista pois ennen loppuvenyttelyä, jotta kerkisin hetken aikaa istua ja tasata hengitystä ennen joogan alkua. Pitkät venytykset olivat taas kropalle hyväksi, täytyisi vaan kotonakin malttaa edes joskus tehdä yhtä pitkään, vaikka lukumääräisesti tekisi vähemmän venytyksiä.

Tiistaina juoksin niin sanotun bussinodottelulenkin. Olin töissä viiteen asti, ja bussi lähti kuudelta. Otin tähän viikon treeneistä lyhyet mäkivedot, eli alkuverkkaa 18 minuuttia, mäkivetoja 15 minuuttia ja muutaman minuutin loppuverkka. Haettuani tavarat töistä kävelin muutaman minuutin bussiasemalle. Keskityin mäessä mahdollisimman hyvään tekniikkaan ja etenemään lyhyellä mutta tehokkaalla askeleella. Tiistai oli vappuaatti mutta minkäänlaista vappujuhlintaa ei ollut ohjelmassa, osittain siksi koska äskettäin oli siskon synttärikekkerit, toisaalta siksi että olin kotona kaupan kautta vasta iltakahdeksalta.

Keskiviikko eli vappupäivä oli siis sekin treenipäivä. Alkuverkkaa 13 minuuttia, sitten 5 x kilsan vedot 2 minuutin kävelypalautuksella ja loppuun 7 minuuttia höntsää. Nyt sitten juoksin valtaosan vedoista Teiskontiellä kaupunkiin päin, niin sain ne alamäet mukaan. Siksi ehkä muutaman vedon alussa himmasin, etten vedä alamäkeä täysillä ja hyydy kesken. Aika hyvin onnistui taas se, että vetojen vauhti kiihtyi: 7,25 - 7,11 - 7,12 - 6,59 - 6,46. Toisaalta tämä laittaa taas miettimään juoksuharrastukseni mielekkyyttä. Että kun vuosi vuodelta nopeamman juoksun vauhti on tätä samaa, eikä puhettakaan että pystyisin tekemään pk-lenkkiä lähelläkään seiskan kilometrivauhtia. Saati että vedot menisivät joskus vaikkapa alle kuuden vauhtia. Nyt keskisyke oli vedoissa 157-159, maksimi 170. Ja on huomioitavaa, että käytän rannesykemittausta, jolloin syke ei nouse samalla hetkellä kun vaihdan kävelystä juoksuun. Ja lisäksi on muistettava se, että migreenin estolääkkeenä käyttämäni beetasalpaaja on laskenut sykkeitä 10 pykälällä. Eli ilman sitä sykelukemat olisivat melko hurjat kuitenkin juoksun mittakaavassa varsin vaatimattomalle vauhdille. 

Illalla kävin kavereiden kanssa Kaupinojan saunalla. Näsijärvi on sulanut kokonaan pääsiäisen ja vapun välissä. Veden lämpötila oli 6 astetta, kylmäähän se vielä oli mutta kuitenkin sellaista, että siinä pystyi tekemään muutamia uimiseksi laskettavia liikkeitä :)

Torstai oli liikunnasta vapaa päivä.

Perjantaina lähdin töistä aikaisemmin kuin yleensä. Suuntasin ensin Hämeenpuiston salille bodycombatiin ja sen jälkeen Hämeenkadulle balettiin. Combatissa oli tällä viikolla miksattu ohjelma, mutta koska perjantaina oli eri ohjaaja kuin maanantaina niin ohjelmakin oli eri. Aika paljon oli hyppyjä, jätin osan tekemättä ja nostin polvea ilman hyppäämistä. Baletissa oli sijainen ohjaamassa, tehtiin sarjat vaihteeksi tangolla. Helposti tuntuu käyvän niin, että alkaa nojata kohti tankoa tai pitää siitä liian lujaa kiinni. Pidän siis enemmän niistä tunneista, joissa sarjat tehdään keskilattialla ilman tankoa. 

Lauantaina oli pitkiksen vuoro. Mietin tosin pitkään, että lähdenkö lauantaina, jolloin on luvattu kylmää ja räntäsadetta, vai odotanko olisiko sunnuntaina lämpimämpää. Päädyin kuitenkin liikkelle lauantaina. Testasin lenkin aikaista tankkausta; puolen tunnin välein join vettä ja söin joko rusinoita tai kuivattuja taateleita tai kuivattuja taateleita ja pistaasipähkinöitä. Vettä oli mukana hiukan liian vähän, 7 desiä kului loppuun vaikkakin riitti viimeiseen asti. Kolmen tunnin kohdalla en pysähtynyt, koska siitä oli enää pari minuuttia kotiin. Lenkkeilin Kaupin metsäpoluilla sekä kilpaviitosella.  Johtuiko sitten lyhyistä evästauoista vai siitä että olin liikkeellä ilman hanskoja, mutta palelin välillä. Tankkaus sujui yllättävän hyvin, huomioiden että yleensä pitkiksillä mukanani on vain vähän vettä. Joskus taskussa on energiageeli, jonka kuitenkin yleensä vien avaamattomana takaisin kotiin. On ehkä syömisen ansiota, että vaikka olin lenkin jälkeen väsynyt ja jalat olivat jumissa illalla, en kuitenkaan ollut ihan kuollut. Ja tänään kroppa tuntuu hiukan tukkoiselta, mutta varsinaista kiristelyä on vain pohkeissa. 

"Harder than your usual effort", no niin oli :D Ensi viikolla on viimeinen pitkis ennen Karhunkierrosta, enköhän senkin parituntisen kuluta noilla poluilla ja ihanankamalalla kilpaviitosella. Kuten karttasyherö näyttää, varsin päämäärätöntä seikkailua on ollut :D Käytännössä lähden johonkin polulle ja katson mihin se menee, usein se päättyy pururadalle mistä on helpohko tunnistaa missä kohtaa kierrosta on menossa. Jos polku tuntuu jatkuvan pitkään, alan hiukan epäillä ja pyrin kääntymään kohti suuntaa jossa epäilen pururadan olevan. Ei pitäisi epäillä, koska Kauppiin on käytännössä mahdotonta eksyä tuntikausiksi. Yhdessä suunnassa vastassa on Näsijärvi, toisessa Petsamon asuinalue, kolmannessa Taysin rakennukset ja neljännessä matka tyssännee viimeistään Ruotulan golfkentälle. Lisäksi poluilla näkyi sekä koiranulkoiluttajia (rannassa) että maastopyöräilijöitä, eli siellä ei ole totaalisen yksin vaan voi olettaa kohtaavansa ihmisiä joilta voi tarkistaa sijaintinsa suhteensa johonkin paikkaan jonka tietää.

Ja tänään tein ex tempore kevyen treenin eli uiskentelin kilsan / 41 minuuttia maauimalassa. Pakkohan sinne oli mennä, kun avajaisviikonlopun kunniaksi sisään pääsi eurolla. Aurinko paistoi, sitten satoi vettä, sitten taas aurinko paistoi... Mutta altaassa ei ollut kylmä, vesi oli 26-asteista. Epätasaisesti tosin; matalassa päässä oli lämpimämpää ja syvässä päässä miltei viileää. Mikä ei haitannut lainkaan, sillä hikoilen myös uidessani joten oli kiva välillä päästä vähän viileämpään. Sain olla melkein koko ajan yksin tällä kuntouimareiden radalla, toisella oli muutama ihminen samoin kuin nopeiden uimareiden radalla sekä vapaalla aluella. Varsin hiljaista kuitenkin. Olin tosin tähdännyt uimalaan iltapäivällä kahdeksi, koska ajattelin että monilla on silloin ruoka-aika.

Ensi viikko on toiseksi viimeinen kunnon treeniviikko. Hui! Pitkis on 143-145 minuuttia, lisäksi listalla on vauhdikasta juoksua 29-30 minuuttia sekä hölkkä 39-40 minuuttia. Tällä viikolla kävin kolmella jumppatunnilla plus joogassa, ensi viikolla se puoli jäänee myös hiukan vähemmälle. Huomenna on pidettävä liikuntavapaa, koska paitsi eilinen pitkis myös tämän päivän uinti (pitkän pitkän tauon jälkeen) kiskovat kroppaa jumiin. Tiistaina varmaankin on lenkkipäivä. Keskiviikkona jään töiden jälkeen asukasiltaan, jossa aiheena ovat kirjaston palvelut, tilat ja aukioloajat. Toinen lenkki on siis torstaina tai perjantaina, ehkä torstaina koska perjantaina yritän ehtiä balettiin. Pitkis sitten viikonloppuna. 

Onnea kaikille jotka aloittivat numerolappukautensa Bodomilla tai jossain muualla! Ja onnea kaikille joilla koitokset ovat vasta alkamassa! Ja tsemppiä teille jotka jouduitte kaivamaan talvivermeet takaisin esiin ja lenkkeilemään hangessa! :)