Syksy on saapunut melkeinpä yhdessä rysäyksessä. Sateinen viikko, tällä viikolla on täytynyt käyttää pitkiä housuja! Kotona kuljen vielä paljain jaloin, se on jonkinlainen perinne että laitan sukat jalkaan lokakuussa :D Öisin on vielä ovi auki, en ole vielä palellut peiton alla. Tosin muutamana yönä on satanut niin lujaa, että on tarvinnut laittaa ovi kiinni, ihan vaan siksi ettei sataisi sisälle. Varsinaista parveketta ei ole vaan ranskalainen malli, ehkä 10 senttiä leveä. Yhtenä aamuna sade alkoi kun jäin bussista pois, viiden minuutin kävelymatkalla töihin kastuin niin pahasti että vaatteet eivät olleet kuivat vielä töistä lähtiessä. Kuljin sitten päivän erittäin tyylikkäänä pitkissä juoksutrikoissa ja villatakissa :D Trikoot oli mukana vähän sattumalta, olin päättänyt juosta rautatieasemalta kotiin. Tulipa siinä mieleen että ai niin, syksyllä saattaa sataa vaikka kesä oli kuiva, voisi olla järkevää viedä töihin joku siisti vaatekerta että olisi jotain vaihtovaatetta.
Tiistaille olin suunnitellut juoksulenkkiä asemalta kotiin, mutta sateen ja tuulen takia jätin sen väliin. Torstaina oli tuulista mutta sillä hetkellä ei tullut vettä. Jumppaviikkojen jälkeen lähdin herättelemään kroppaa juoksuun kiihtyvävauhtisella lenkillä. Ensin 10 minuuttia höntsää (8.38 / 129), sitten 10 minuuttia vähän reippaammin (8.12 / 149), seuraava 10 minuuttia vielä vauhdikkaammin (7.35 / 159, sisältäen yhden isohkon ylämäen), loppumatka kotiin eli 6 min 14 sek vähän liian kovaa eli siinä ja siinä olisinko jaksanut vielä neljä minuuttia lisää (7.08 / 164). Mulla tuntuu olevan aina sama ongelma näissä kiihtyvävauhtisissa, tuntemus on että kiristän hiukan ja sitten se onkin aina 30-40 sekuntia per kilsa kovempaa, ja sitten viimeisen kanssa on se fiilis että olispa liikennevalot joihin pysähtyä. Että miten saisi kiristettyä vauhtia vaikka 15 sekuntia, sitten voisi joskus mennä näitä kymmenminuuttisia enemmän kuin 3,5-4 kappaletta.
Perjantaina olin GoGon balettitunnilla. En ole koskaan harrastanut balettia, mutta katsonut esityksiä ja kirjoittanut tarinan jossa sillä on osa. Ja kerran oli kirjastosta lainassa baletti-dvd jonka mukana treenasin. Liikkeet olivat siis jossain määrin tuttuja jo ennestään. Olisin halunnut mennä tunnille jo aikaisemmin, mutta viime talvena se oli tiistaisin ja niin, että alkoi 15 minuuttia ennen astangajoogan päättymistä. Nyt ne ovat onneksi eri päivinä. Mietin, että josko pääsisin joka viikko jommallekummalle tunnille. Niissä tulee niin lihaskuntoharjoittelua kuin tasapainon kehittämistä, sen verran ollaan yhden jalan varassa. Baletissa on lisäksi hyppyjä mukana. Ainakaan ensimmäisellä tunnilla ei tehty liian vaikeita koreografioita, joten pysyin mukana yllättävän hyvin. Opettaja näytti jokaisen sarjan, sitten tehtiin yhdessä, sitten ilman opettajaa. Tämän jälkeen opettaja rohkaisi kysymään jos liikkeissä oli jotain epäselvää. Tarvittaessa näytti uudelleen, kokeiltiin ilman musiikkia hitaalla temmolla, ja sitten tehtiin sarja uudestaan. Tykkäsin tunnista tosi paljon! Olen kankea kuin mikä eikä jalka nouse korkealle mutta mitä väliä. Tärkeintä että ryhti pysyy hyvänä ja saan keskivartaloon hallintaa.
Tänään olisin halunnut mennä polkujuoksemaan mutta olinkin laiskimus ja jätin sateen takia väliin. Huomenna on luvattu poutaisempaa, joten silloin uusi yritys. Nyt kun on hirveästi flunssaa liikkeellä niin en halua ehdoin tahdoin kastumaan. Pyhitän tämän päivän blogitekstien kirjoittamiselle, yksi teatteriarvostelu on jo valmis mutta kolme kirjaa odottaa vuoroaan... Ja illalla täytyy muistaa katsoa, kun miesten lentopallomaajoukkue taistelee MM-kisoissa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti