Multisporttia, matkailua ja migreeniä

 

Vihdoin tuli teepannukorviksille käyttöä, kun Lontoossa kävin :D 

Viime viikolla ehdin tehdä neljä treeniä ennen reissua:

Maanantaina teki mieli juosta, joten tuumasta toimeen. Jäin bussista pois Taysin pysäkillä, ja juoksin Petsamon ja Ranta-Tampellan kautta kotiin. 4 km / 37 min / 152. Keskivauhti 9.15. Keskisykkeestä huomasi, että edellisestä juoksulenkistä oli muutama kuukausi. Onpa mukana yksi spurtti, että pääsin kävelijästä ohi ja riittävän pitkälle eteen että voin hiljentää tahtia ilman pelkoa tulla kävelijän ohittamaksi. Mutta hei, päivänvaloa riitti juuri ja juuri koko lenkin ajaksi! :)

Tiistaina kävin salilla tekemässä 55 minuuttia lihaskuntoa. Alkulämmittelyksi 10 minuuttia soutua, sitten:

- 20 kg tangolla maastaveto ylhäältä alas, soutu, pystysoutu ja penkkipunnerrus, sarjat 3 x 10 

. 12,5 kg tangolla hauiskääntö, ojentajat penkillä selinmakuulla, pystypunnerrus, sarjat 3 x 10 paitsi pystypunnerrus 3 x 15 kun olikin siihen liikkeeseen turhan kevyt paino kymmeneen toistoon

- vatsat: istumaannousu jalat suorina sekä selinmakuulla näpäytys + jalkojen ojennus, sarjat 3 x 15

Keskiviikkona kävin aamupäivällä uimassa ennen iltavuoroon menoa, 1 km / 40 min / 128. Taisi olla eilinen yläkropan treeni ja tämän päivän uinti liikaa, migreeni iski iltapäivällä. Ja toinen kohtaus vielä illalla. 

Torstaina iski seuraava migreenikohtaus iltapäivällä, nyt lääkkeet tuntuivat tehoavan nopeammin kuin keksiviikkona iltapäivällä. Nukuin bussissa päikkärit, ja kun olo oli ihan hyvä niin kävin salilla pyöräilemässä hissukseen. 70 minuuttia / 25 km /108. GoGo Parkin salille on vaihdettu laitteet, ensikäynnillä en vielä päässyt sinuiksi pyörän kanssa. En huomannut katsoa saisiko ohjaustankoa säädettyä. Tuntuu että se on niin korkealla että on hartiat korvissa väkisin. Isompi hankaluus on siinä, että käsivarret on pakko pitää suorina; jos pitää kiinni sarvien päästä missä sykesensori on, tanko on molemmin puolin niin lyhyt ettei siihen saa käsivarsia lepäämään. Ainakin ensituntumalla ajoasento ei ole niin hyvä kuin haluaisin. 

Viikonlopuksi lähdimme ystäväni kanssa Lontooseen, siitä muutama sana ja kuva lopuksi. 

Tälle viikolle sain myös neljä treenipäivää, mutta myös pari migreenikohtausta. 

Lontoossa emme lenkkeilleet, joten tiistaina juoksin illalla töistä kotiin, 32 minuuttia / 3,5 km / 146. Keskivauhti 9.08. 

Keskiviikkona kävin uimassa ennen iltavuoroa, perinteinen 1 km / 41 minuuttia / 119.

Torstaina kävin aamulla Hatanpään sairaalassa poliklinikkakäynnillä, sieltä menin töihin ja työpäivän päälle oli elämänlaatulautakunnan kokous. Aloitimme klo 15, ja homma oli ihan kesken kun lähdin klo 20.15 ehtiäkseni illan viimeiseen junaan Tampereelle. Tulihan taas 13-tuntinen päivä.  

Perjantaina pyöräilin salilla 70 minuuttia / 22,3 km / 111. 

Eilisen vaivana oli taas kaksi migreenikohtausta, ensimmäinen iltapäivällä ja toinen illalla. Kohtauksia on nyt ollut ainakin 7 sen jälkeen kun estolääke lopetettiin noin kuukausi sitten. Seurailen tilannetta vielä vähän aikaa, mutta jos se jatkuu tällaisena niin sitten menen taas juttelemaan työterveyslääkärille. 

Tänään kävin pyöräilemässä salilla 80 minuuttia / 25,9 km / 119. Salilla ja pyörällä on eroa, Cityn pyörällä syke on matalampi ja matka lyhyempi kun taas Parkin wattipyörällä syke on korkeampi ja matka pidempi. 

Sitten lyhyt katsaus Lontooseen: 

Miinukset:

- Ryanair ja Tampere-Pirkkalan lentokenttä. Ihan äkkiä emme lennä toiste Ryanairilla Pirkkalasta. Lento tuli myöhässä Pirkkalaan, sitten osa lähtevistä matkustajista pakkautui portin jälkeiseen pieneen odotustilaan kun ovet eivät auennetkaan. Ulkona oli saapuvien matkustajien passijono, se kyllä katkaistiin jossain vaiheessa siksi aikaa että lähtevät matkustajat siirtyivät koneeseen, mutta kone ei turvallisuussyistä saanut liikkua ennen kuin kaikki passijonon kymmenet ihmiset olivat sisällä terminaalissa. Lähdimme liikkeelle 1,5 tuntia myöhässä. Sama palatessa, Stanstedin kentällä ihmiset laitettiin portin läpi, sitten näkötimme puoli tuntia käytävässä ilman tietoa, milloin päästään koneeseen. Se ei vissiin ollut tullut vielä silloin, kun boarding oli käynnissä. Pirkkalaan laskeuduimme 35 minuuttia myöhässä. Sitten odotimme passijonossa, sanoin että puolituntinen jonotus ulkona olisi varsin vittumaista, jos olisi 25 astetta pakkasta tai lumimyräkkä. Palelimme kevytuntuvatakeissa ja pipoissa jo nyt, vaikka oli nelisen astetta lämmintä. Pääsimme parkkialueelle noin tunti laskeutumisen jälkeen, hakemaan tullut ystävän mies sanoi että bussi oli lähtenyt vähän aikaa sitten. Se siitä Nyssen lupauksesta, että jokaiselle lähtevälle ja saapuvalle lennolle on yhteys. Periaatteessa onkin, mutta kyllä sitten pitäisi odottaa niin kauan että kaikki ehtivät kyytiin, etenkin kun se on Aamulehdessäkin uutisoitu että passijonossa kestää todella kauan. 

- Golden Toursin hop on / hop off -bussi. Ostimme 48 tunnin lipun, mikä kyllä kannatti. Mutta lauantaina putosimme kartalta punaisella linjalla, seurasimme kartasta reittiä ja totesimme että siinä ei näy sitä katua, missä sillä hetkellä olemme. Tajusin katsoa oikean sijasta vasemmalle ja huomasin, että jossain kohtaa bussi on jättänyt suurimman osan lenkistä tekemättä ja alkanut ajaa reittiä väärään suuntaan. Emme siis olleetkaan enää menossa Towerin suuntaan. Hyppäsimme pois seuraavalla sellaisella pysäkillä, mistä pääsimme vaihtamaan siniselle linjalle, joka oli varmasti menossa Towerille. Sunnuntaina sinisen linjan pysäkillä firman kaveri käski meitä menemään kellotornia kohti seuraavalle pysäkille. Seuraavalla pysäkillä oli toisen linjan bussi, sieltä henkilö sanoi että jos siihen jäämme niin bussia ei tule. Palasimme takaisin, ja kysyimme emmekö voi odottaa sillä pysäkillä, tyyppi sanoi että voimme. Kun menimme bussin kyytiin, hän sanoi että yläkertaan ei saa mennä, sillä pian vaihtuu joko bussi tai kuljettaja. Kohta saimme kuitenkin luvan mennä ylös, sanoin ystävälleni että ei siinä kyllä vaihtunut sen enempää bussi kuin kuljettaja. Vaihdoimme oranssille linjalle, jossa yhtäkkiä eräällä pysäkillä kuljettaja tuli sanomaan että meidän on vaihdettava edessä olevaan bussiin ja jatkettava sillä matkaa. Tuumasin jo, että mihin ikinä kaupunkiin menemme, niin tuon firman busseihin emme enää mene. 

- Meidän hotellimme taksinhankinta. Olimme pyytäneet tilaamaan taksin maanantaiaamuksi klo 4.45, sunnuntaina meille soitettiin klo 21 että ei onnistunut, ei ole taksia vapaana. Mietimme, oliko henkilökunta unohtanut tilata taksin, pyysimme sitä kuitenkin jo aamulla mennessämme aamupalalle. Kummastelimme myös sitä, että Lontoon kokoisessa kaupungissako ei ole maanantaiaamuna viideltä takseja vapaana. Vastaanottovirkailija oli sanonut aamulla, että metrolla pääsee kohteeseemme Liverpool Streetin asemalle. Aamulla lähdimme klo 4.30 ja kas, hotellin eteen kaartoi taksi hakemaan kahta muuta matkustajaa. No, me kävelimme 5 minuutin matkan Paddingtonin asemalle vain huomataksemme, että metro on vielä kiinni. Aseman vartijat sanoivat sen aukeavan noin varttia vaille, ja että junat alkaisivat kulkea viideltä. Kävelimme kuitenkin aseman toiselle puolelle ja otimme sieltä taksin; halusimme ehtiä Liverpool Streetin asemalle niin, että ennätämme klo 6.40 lähtevään lentokenttäjunaan. 

Somerset House

Plussat:

- Kaikki muu liikenne. Stanstedin kentältä saimme ostettua meno-paluulipun lentokenttäjunaan. Metroon ostimme päiväliput. Metrokartta on selkeä ja asemilla oli helppo löytää oikea linjan suunta. Metrot ja junat olivat ajoissa. 

- Kaupunki itsessään. Sää oli pääosin harmaa, mutta se ei haitannut. Lontoon keskusta on täynnä kauniita taloja. Metrolla menimme sunnuntaina Camdeniin markkinoille, tykkäsin kun siellä sai katsella rauhassa eikä ollut aggressiivisia myyjiä tyrkyttämässä tavaraa. 

- Ruoka ja juoma. Ystäväni muisti Lontoon kalliina, mutta totesi nyt että Suomessa on hinnat nousseet niin että ravintolaruoka on samanhintaista kuin täällä. Hotellissa sai valita englantilaisen tai mannermaisen aamiaisen, kummallakin pärjäsi pitkään. Eräässä kahvilassa ei korttilaite toiminut, kun menin kokeilemaan uudelleen välipalan syömisen jälkeen niin sitten laite toimi. Sain kuitenkin teen ilmaiseksi, sen takia kun jouduin näkemään vaivaa ja tulemaan tiskille uudelleen. Olutvalikoima oli kohtalainen, ja puolikas pintti on hyvä määrä kokeilla uutta. Lentokentällä oli monta aamupalapaikkaa, ja ruoka oli hyvää. 

Kaikkinensa reissu oli varsin onnistunut. Vaikka kuljimme paljon bussilla ja metrolla, ehdimme lauantaina ja sunnuntaina kävellä n. 16 000 askelta per päivä. Kävimme Towerissa katsomassa kruununjalokivet, Tower Bridgellä, Buckinghamin ja Kensingtonin palatsien luona, Hyde Parkissa, Camdenissa, Piccadillylla pariinkin kertaan. Lisäksi lauantai-iltana olimme Novello Theatressa katsomassa Mamma Mia -musikaalin, oli todella hyvä! Puhuimme jo että menemme heinäkuussa Helsinkiin, kun tämä Lontoon porukka tulee esittämään Mamma Mian Kaivopuistoon. Muuta en reissulla ostanut kotiintuomisiksi kuin Fortnum & Masonin teetä, niitä olenkin jo ehtinyt maistella. Saakohan niitä Suomesta jostain? Loppuun vielä muutama reissukuva. 

Westminster Abbey

Buckinghamin palatsi

Marble Arch

Caffé Concertossa oli hyvää ruokaa

Tower Bridge

Piccadilly 

Mitäänsanomaton perusviikko, jonka päätteeksi sain iloisia uutisia

 

Eilen oli ihana aurinkoinen päivä, piti pysähtyä kuvaamaan ja tutkimaan tarkemmin, kun en ollut varma näenkö jäätä vai pajunkissoja :D Pajunkissoiksi sanoisin, vaikken vieläkään ole ihan satavarma.

Liikunnallisesti tällä viikolla ei tapahtunut mitään tavallista ihmeellisempää. Perustekemistä viitenä päivänä, siinäpä se. Maanantaina kroppa oli vielä jumissa lauantain salitreenistä, kävin polkemassa kuntopyörää 70 minuuttia, keskisyke 114. 

Tiistai oli viimeinen lomapäivä. Aurinko yritti pilkahtaa päivällä, kun kävelin Kalevaan kauppaan (52 minuuttia / 5,2 km / 136). Sitten tietysti alkoi kunnon paiste kun olin tullut kotiin. Nastalenkkarit olivat tällä retkellä tarpeelliset. 

Keskiviikon olin etätöissä, koska kokouksia riitti klo 8.30 - 13.15. Kokousten välisellä tauolla perkasin sähköpostia, ja lounaan söin vasta puoli kahden maissa. Kevyehkö lounas oli munakas, joten kävin pian sen jälkeen salilla. Jatkoin sitten työpäivää vielä vähän aikaa, kun piti saada muutama juttu valmiiksi keskiviikkoaamuksi. Salilla kokeilin uusia Mizunoja, jotka ostin samalla kertaa kuin nastalenkkarit ja toiset lenkkarit. Myös Mizunoista olen ajatellut juoksukenkiä kevään kuiville teille. Hyvältä tuntuivat jalkaan, nauhat vaan ovat liian pitkät mutta se nyt on pieni ongelma.

Väristä voi ehkä päätellä, että nämäkin ovat miesten osastolta. Jälleen kerran sisämitta 27 cm vaati numeroa 42,5. Minkäs teet. 52-minuuttinen salitreeni sisälsi:

- alkulämmittelyksi soutua 10 minuuttia

- ylätalja eteen 45 kg painolla, 3 x 10 toistoa

- jalkaprässi 101 kg, 3 x 10 toistoa

- ojentajat pakkalaitteessa 50 kg, 3 x 10 toistoa

- pakaraprässi 55 kg, 3 x 10 toistoa 

- istumaannousu jumppapallolla, 3 x 25 toistoa

- vaakapunnerrus pakkalaitteessa 40 kg, 2 x 10 ja 1 x 8 toistoa

- reiden ojennus pakkalaitteessa 50 kg, 2 x 10 ja 1 x 8 toistoa

Kahdeksan toiston viimeiset sarjat ihan vaan siksi, etten jaksanut tehdä kymmentä. Jo aiemmissa piti pitää ylimääräinen hengitystauko ennen viimeisiä toistoja. 

Torstai ei ollut niin paha päivä kuin piti. Aamuksi oli lomani aikana tullut kokous, mutta en saanut vaihdettua iltavuoroa pois. Lisäksi en pystynyt tekemään keskiviikkona kaikkea tarvittavaa valmiiksi, niin jouduin lähtemään toimistolle seitsemän bussilla. Työpäivä uhkasi kestää klo 7.45 - 19. Onneksi toinen iltavuorolainen "uhrautui" olemaan illan kaksi viimeistä aukiolotuntia yksin, joten pääsinkin lähtemään töistä klo 17 ja olin kotona n. 18.30. Vaikka en ollutkaan pois kotoa odotettua neljäätoista tuntia (vaan "vain" 12), en silti harrastanut liikuntaa. Yö oli ollut huono, kroppa taisi stressata raskasta päivää. 

Perjantaina olin viiden vuorossa, kävelin illalla junalta kotiin. Kerrankin Ranta-Tampellassa oli vuoroin tyyntä, vuoroin hienoinen myötätuuli. Muistaakseni toista kertaa ikinä näiden 3,5 vuoden aikana mitä siellä olen kävellyt :D Tällä kertaa 50 minuuttia / 5 km / 133. Lähellä kotia liikennevaloissa mittarissa oli "vasta" 4,6 km joten kävelin vielä korttelin ympäri. Samalla vähän manaillen kun en pääse metrien ja sekuntien keräämisestä / tasaamisesta eroon. 

Eilen lauantaina olin töissä, ja koska työpäivän jälkeen junan lähtöön on noin tunti aikaa niin se on looginen hetki käydä lenkillä. Kävelin Onninpolun, radanvarren ja Laitamon kautta asemalle, missä huomasin että taajamajuna on 5 minuuttia myöhässä. En halunnut nököttää kymmentä minuuttia paikallani, joten päätin jatkaa lenkkiä vielä pienen ympyrän ajan. Sinänsä ei ollut stressiä, sillä 6 minuuttia taajamajunan jälkeen lähtisi Pendolino, joten riittäisi kun ehtisin siihen. Tulikin ihan mukava lenkki, 1 h 2 min / 6,25 km / 137. Vähän liikaa oli vaatetta päällä; aamulla oli kylmä ja sääennusteen mukaan iltapäiväksi ei tulisi paljon lämpimämpää mutta tuli. Otin pipon ja hanskat kokonaan pois, mutta liian paksulle takille en mahtanut mitään. 

Tälle viikolle liikuntaa kertyi noin 4 tuntia ja 45 minuuttia. Ehkä hiukan vähemmän kuin haluaisin, mutta toisella viikolla sitten taas enemmän. Ja ulkoilu kiinnostaa sitten taas kummasti enemmän, kun päivänvalo lisääntyy. 

Ja viikon lopuksi sain siis iloisia uutisia: olen tullut valituksi kaksivuotiselle kaudelle Topelius- ja Arvid Lydecken -raatiin, eli pääsen valitsemaan parhaita kotimaisia lasten- ja nuortenkirjoja :) Kivaa ja jännää! Tiedän että mikään helppo nakki ei ole kyseessä, sen verran paljon ja laadukasta kirjallisuutta meillä julkaistaan. Mutta kun kysyttiin olisiko minulla kiinnostusta lähteä mukaan niin totesin että kiinnostusta on. Sitä en tiedä kuinka monelta muulta kuin meiltä kolmelta raadiin valitulta kysyttiin. Tiedän siis mitä luen seuraavat kaksi vuotta :D 

Ensi viikolle olen tehnyt alustavaa suunnitelmaa. Huomenna ajattelin kokeilla juoksua; jäädä pois Taysin pysäkillä ja mennä Petsamon kautta Kalevaan, käydä siellä kaupassa ja mennä ratikalla kotiin. Tiistaina voisi olla salitreenin vuoro, ja keskiviikkona kenties uimahalli ennen iltavuoroon menoa. Torstaina sitten lenkki tai sisäpyöräily. 

Perjantaina lähdemme ystäväni kanssa viikonloppureissulle Lontooseen, palaamme takaisin seuraavana maanantaina. Tämä on hartaasti odotettu matka, sillä alkuperäiset lentoliput oli hankittu elokuulle 2020. Nyt sitten mennään, hurjat 2,5 vuotta aikataulusta jäljessä. Vähän on kyllä pelko persiissä niin sanotusti, että tuleeko joku lentoalan lakko tai jotain muuta, että ei päästäkään lähtemään... Reissun aikana tuskin tulee harrastettua sen kummempaa liikuntaa kuin kaupungilla kävelyä. 

Kuulumisiin! 

 

Viiden lajin viikko

 

Loma ja kotona pysytteleminen on tehnyt hyvää. Monena päivänä olen ollut väsynyt, mutta yöt ovat menneet varsin hyvin eikä iltaisin ole enää tullut sykkeen kiihtymistä. Olenkin nyt uskaltanut treenata vähän isommilla sykkeillä. 

Maanantaina tempaisin uudet nastalenkkarit jalkaan ja ai että kun tuntuivat hyvältä! Ensimmäisen lenkin perusteella nappiostos. Jäin bussista Taysin pysäkillä, kävelin 47 minuuttia / 4,77 km / 130 Petsamon ja Ranta-Tampellan kautta kirjasto Metsolle. Siellä meillä oli tamperelaisten kirjabloggaajien kuukausitapaaminen. Juttua riitti liki pari tuntia, paljon oltiin luettu ja käyty teatterissa, mutta keskusteltiin myös esimerkiksi yläkoulun ja lukion äidinkielen tunneista sekä kirjastojen aineistovalinnasta. 

Keskiviikkona olin GoGolla, ensin soutua 30 minuuttia ja perään kuntopyörää 70 minuuttia. Ihmettelen, kuinka joku jaksaa soutaa tunnin tai kaksi ja enemmänkin. Minulle puoli tuntia on jo puuduttavaa; pienellä näytöllä ei ole muuta seurattavaa kuin matkan kasvaminen ja ajan väheneminen. Äänikirjakaan ei jaksa viihdyttää. Hyvää soutu tekee yläkropalle, mutta miten kummassa jaksaisin joskus soutaa vaikka puolitoista tuntia? Soudussa keskisyke oli 128 / maksimi 140, vastus kohdassa 4 (vaihtoehto 1-10). Pyöräilyn keskisyke 122 / maksimi 132, vastus tasolla 8 (vaihtoehdot 0, 4, 8 ja 12; aiemmat tämän vuoden pyöräilyt olen tehnyt vastuksella 4). 

Torstaina oli pilates-fiilis, kaivoin kotona GoGon Treenikirjastosta 45-minuuttisen treenin. Aamukankeutta oli havaittavissa, mutta mukavasti keho vetreytyi. 

Perjantaina näkyi lopulta se ennustettu auringonpaiste, pari päivää myöhässä siitä mitä ennuste viime viikolla kertoi. Lähdin pitkästä aikaa kävelylle Hatanpään Arboretumiin, 1 h 20 min / 8,06 km / 135. Osa Arboretumin hiekkateistä oli jäisiä mutta reittivalinnoilla oli mahdollista mennä koko matka sulalla maalla. Olinkin liikkeellä ilman nastoja, arvasin että on riittävän sulaa. 

Eiliset suunnitelmat menivät uusiksi, ensinnäkin nukuimme puolison kanssa tosi pitkään ja toisaalta ennustetun auringonpaisteen tilalla oli lumisade. Lähdin viiden maissa salille, alkuun 10 minuuttia soutua lämmittelyksi ja sitten 48 minuuttia lihaskuntotreeniä. Yllättävän paljon oli väkeä, jotenkin kuvittelin että porukka olisi käynyt treenaamassa jo aiemmin. Vähän sai kurkistella milloin mikäkin laite tai vapaapainotilan kohta on vapaana. Liikkeinä laitteissa reiden ojennus, jalkaprässi, ylätalja ja rintaprässi, 20 kilon vapaapainolla pystysoutu ja maastaveto ylhäältä alas, 20 kilon tangolla soutu, jumppapallolla kyykky ja suorat vatsalihakset. Loppuun vielä portaalle nousu. Sarjat 3 x 10 toistoa, paitsi vatsoissa 3 x 25 ja portaalle nousuissa 2 x 25. 

Tänään tuntuu että eilinen salitreeni oli pitkän tauon jälkeen... Varsinaista lihaskipua ei ole, jäykkyyttä vain. Sellaista että en saa nostettua käsiä ylös, alaselkä juilii, en meinaa päästä sohvalta ylös :D Täytyy taas aktivoitua salin puolella muutenkin kuin kuntopyörän kanssa. Liikuntaa en tänään harrastanut, mutta puolison kanssa kuljeskeltiin kaupungilla kun käytiin syömässä, kahvilla ja ruokakaupassa. Sen verran iso kierros tehtiin että 40 % päivän aktiivisuudesta tuli siinä täyteen.

Yhteensä liikuntaa oli tällä viikolla n 5,5 tuntia. 

Ensi viikolla olen lomalla vielä maanantain ja tiistain, sitten puolestaan lauantaina olen töissä. Huomenna ajattelin käydä salilla ainakin polkemassa kuntopyörää, ehkä myös soutamassa. Tiistaina voisi olla salitreenin vuoro. Keskiviikon olen etätöissä, se voisi olla lenkkipäivä tai sitten sisäliikuntapäivä, sääennusteesta riippuen. Jos saan vaihdettua torstain aamuvuoroksi (aamulle tulleen kokouksen takia), voisin lenkkeillä työpäivän jälkeen. Ja lauantaina lenkki töiden jälkeen, junan lähtöä odotellessa. 

Siinä raameja ensi viikolle, saapa nähdä millainen toteutus on. Mielessä kyllä kummittelee ajatus uudesta treeniohjelmasta, täytyy alkaa etsiskellä. Haluan sellaisen, jossa myös lihaskunto ja kehonhuolto on otettu huomioon, eikä jokainen treeni ole juoksua tai muuta aerobista. 

Nyt muuten huomaa päivien pitenemisen, aamuvuorosta ehtii kotiin päivänvalolla ja pimeys laskeutuu "vasta"viiden maissa. Ei mene enää kauaa kun iltavuorostakin (päättyy klo 19) lähdetään kotiin valoisalla :) 

Kevyesti takaisin treeneihin

 

Puolentoista viikon totaalinen treenitauko teki hyvää, samoin se että kävin lääkärin pakeilla. Verikokeet ja sydänfilmi olivat ok, joten kyse oli varmastikin henkisestä uupumisesta. Viime vuosi oli monin tavoin raskas: oli alkuvuoden koronarajoitukset, keväällä rekrytointiprosessi jossa tulin valituksi kirjastonjohtajaksi, kesällä kirjaston 150-vuotissynttäreiden suunnittelua ja kirjastonhoitajan rekrytointiprosessi, syksyllä omatoimikirjaston asennus ja käyttöönotto, lisäksi pitkin vuotta eri kirjastoaineistojen kilpailutuksia. Oli paljon asioita, joita kohtasin ensimmäistä kertaa, ja vaikka kirjastojuttuja tehdään yhdessä muiden Pirkanmaan kirjastojen kanssa, oli sielläkin niin että Tampereella henkilöstövaihdosten takia kilpailutus- ja muuta osaamista oli poistunut, joten opettelimme asioita yhdessä. Vuodenvaihdetta kohti asiat alkoivat olla selvillä, ja sähköposti- sekä Teams-viestittely väheni selvästi. 

Pian lääkärikäynnin jälkeen aloin nukkua paremmin, syke on nyt ollut lähes joka yö alle 70 ja kuukauden keskiarvo on laskenut. Kello on myös näyttänyt lähes joka aamu vihreää palautumista, usein jopa hyvää tai erittäin hyvää. Erittäin huonoa ei ole ollut kuin maksimissaan yhden kerran. Palasinkin treenien pariin innolla, mutta kuitenkin tiedostaen tarpeen rauhalliselle tekemiselle. 

Vuoden ensimmäinen treeni viime viikon maanantaina 9.1. oli tunnin sisäpyöräily. Aloin nyt kirjata ylös matkaa, jotta saan myös nämä pyöräilykilometrit mukaan vuosikilsoihin. Mikä pettymys kun katsoin näyttöä treenin jälkeen: 18,99 km. Miten saatoin olla noin huolimaton, olisi pitänyt jatkaa muutama sekunti että olisi tullut 19 tai 19,01! :D Keskisyke oli 108 ja maksimi 114, ero on suuri siihen kun samalla vastuksella 28.12 keskisyke oli 115 ja maksimi 130. 

Viime viikon keskiviikkona pyöräilin myös, 65 minuuttia / 20,30 km. Keskisyke 107, maksimi 116.

Torstaiaamuna 12.1 kävin aamulla Orivedellä uimahallissa ennen töihin menoa, uin kilometrin / 44,5 minuuttia / 119. Perinteisesti kävin uinnin jälkeen kylmäaltaassa, sitten terapia-altaan poreissa, uudelleen kylmäaltaassa ja vielä saunassa. Olisin halunnut tehdä vesijumpan, mutta osun aina menemään terapia-altaaseen niin että virtuaalinäytöllä on jo jumppa menossa jonkun muun aloittamana. En ole halunnut hypätä mukaan kesken kaiken. 

13. päivä oli perjantai, silloin tein viikon ainoan kovasykkeisen treenin eli 40-minuuttisen The Tripin. Keskisyke oli 153 ja maksimi 174. Jälkihiki oli taas pitkän aikaa, kuten aina. 

Viime viikonloppuna en liikkunut, meillä oli lauantaina ystäväpariskunnan muuttobileet eli kekkerit porukalle jotka auttoivat heitä muutossa lokakuussa. Olen lillunut paljussa lauantai-iltana ja sunnuntaiaamuna, pari tuntia molemmilla kerroilla. Ihanaa! Varsinkin sunnuntaiaamun räntäsateessa. 

Tämän viikon maanantaina kävelin pitkästä aikaa, iltavuorosta tulin junalta Ranta-Tampellan kautta kotiin. 49 minuuttia / 4,78 km / 130. Oli liukasta ja kuten Ranta-Tampellassa aina, vastatuuli. Lumisadekin yllätti matkalla.

Tiistaina pyöräilin salilla, 70 minuuttia / 22,2 km / 108. Kävin taannoin ostamassa XXL:stä Sarvan nastalenkkarit, löysin samalla tarjouksesta kahdet muut lenkkarit. Nastoja aion käyttää talven aikana, mutta toiset vien ulos vasta sitten kun tiet ovat sulat ja kuivat. Ensimmäisen parin noista toisista testasin pyörän kanssa, hyvältä tuntuvat jalkaan. On vaan sellainen malli, että sisämitta 27 cm tarkoittaa jo numeroa 42,5...

Keskiviikkona seikkailin kävelylenkillä, 1 h 16 min / 7,23 km / 130. Olimme kasvatus- ja opetuspalveluiden johtoryhmän voimalla kehittämispäivässä Nokialla. Olin kirjoittanut itselleni kadunnimet ylös, mitä seuraan kun lenkkeilen kotiin. En tietenkään ollut tajunnut, että se mihin menemme aamulla ei ole sama paikka mistä lähdemme iltapäivällä kotiin... Totesin että Harjuniitty on itselleni täysin tuntematon alue, eikä puhelimeni 70 %:sesti täynnä oleva akku riitä pitämään karttasovellusta auki pakkaskelillä. Päätin, että menen turvallisesti bussilla Tampereen Tesomalle ja kävelen sieltä kotiin. Tesomakaan ei ole kovin tuttu paikka, mutta tienviitta Mediapolikseen opasti kadulle, josta tiesin että se päättyy sellaiselle kadulle, jota pitkin olen kävellyt monta kertaa. Eksymisen riskiä ei siis ollut. 

Kävelyteillä oli paljon loskaa, eteneminen oli hidasta. Paikoin olin myös epävarma, että olenko oikeasti jalkakäytävällä, niin kapea oli tila, vaikka siinä jalanjälkiä menikin. 

Torstaina menin salille pyöräilemään ja katsomaan ampumahiihtoa Yle Areenasta. Ihan koko ajaksi ei kisaa riittänyt, lopun kuuntelin äänikirjaa. 80 minuuttia / 25,2 km / 118. 

Perjantaina en ehtinyt liikkua. Lähdin kotoa klo 6.30 töihin, työpäivän jälkeen kävin moikkaamassa kaveria ja katsomassa perheensä uutta asuntoa. Takaisin Tampereella olin klo 18. Kävimme puolisoni kanssa syömässä, sen jälkeen haimme kaupasta tarvikkeita ja leivoimme kakun. Puoliso halusi tehdä tädilleen kakun syntymäpäivälahjaksi, sen kanssa olimme valmiit klo 22. 

Lauantaina juhlittiin syntymäpäiviä, kotoa poistuimme klo 12 ja takaisin olimme klo 21.15. Päivän aikana kävimme puolisoni serkun kanssa rauhallisella kävelylenkillä, 42,5 minuuttia / 3,15 km / 113. Illalla sain migreenin, otin lääkkeet heti kun pääsimme kotiin. 

Tänä aamuna nukutti kymmeneen saakka. Olin ajatellut levätä koko päivän, mutta kun aikani oli katsonut hiihtoa ja ampumahiihtoa niin teki mieli spinningiin. Aloin varata paikkaa The Tripiin nelisen tuntia ennen sen alkua, onneksi oli vielä pari paikkaa vapaana ja mahduin mukaan. Ohjelma oli 31 Velocity, jonka olen polkenut jo ehkä kolme kertaa aiemmin läpi. Edelleen se on kiva, sisältäen paljon ylämäkeä ja vähemmän nopeaa alamäkipolkemista. Keskisyke 156, maksimi 171.

Palautumisongelmien takia mietin, että koska minulla on vielä viikko lomaa pitämättä niin koitan ottaa sen tähän alkuvuoteen. Katsoin kalenteria ja totesin että ei, en pysty olemaan koko viikkoa pois ennen kuin maaliskuun puolivälissä. On uutta opiskelijaa, vuosikertomus lautakunnassa, esihenkilövalmennus ynnä muuta pakollista. Onneksi kollegani keksi kysyä, voisinko aloittaa loman keskeltä viikkoa. Ja kas! Sehän onnistuu ensi viikolla niin, että olen töissä maanantain ja tiistain, lomalla loppuviikon, lomalla seuraavalla viikolla maanantain ja tiistain ja sitten töissä keskiviikosta perjantaihin. 

Huomenna ajattelin jäädä bussista pois Taysin kohdalla ja kävellä Petsamon ja Ranta-Tampellan kautta pääkirjasto Metsolle, jossa tapaamme tamperelaisten kirjabloggaajien kanssa. Tiistain olen iltavuorossa, se lienee liikunnasta vapaa. Mutta koska ensi viikolle on ennustettu auringonpaistetta, käynen lomapäivinä kävelemässä ja ehkä juoksemassakin. Siitä sitten raporttia myöhemmin. 

Mukavaa talven jatkoa! Nyt jo huomaa päivien pitenemisen, ihanaa kun vihdoin pitäisi näkyä aurinkokin eikä pelkkä sadetta :) 

Vuosi alkoi vapaaehtoisella pakkolevolla

 

Joulun alla kirjoitin, kuinka lopetin salitreenin lyhyeen kun syke ei laskenut sarjapalautusten aikana. Joulupäivänä kävin äitini kanssa rauhallisella kävelylenkillä, keskisyke oli 140. Välipäivinä uin uimahallissa kilometrin, syke oli 130. Vertasin keskisykkeitä eri lajeissa marraskuun puolivälistä jouluun, ja kaava oli kyllä harvinaisen selkeä:

kävely: 122 - 134 - 140

uinti: 112 - 118 - 130

kuntosali: 104 - 115 - 130

Lisäksi kello näytti huonoa tai erittäin huonoa palautumista pitkään, yöllä keskisyke oli jatkuvasti yli 70, enimmillään 79. Sain myös iltaisin outoja sydämentykytyksiä, viimeisin oli toissailtana. Olin maannut sängyssä hyvän aikaa, puoli tuntia tai ylikin, lukemassa kirjaa. Yhtäkkiä havahduin että sydän pompottaa. Muutaman kerran olen tarkistanut sykkeen, on ollut yli 80, enimmillään 91. 

Kävin viime viikolla lääkärissä, kysyin että oireilenko nyt leposykkeillä kun migreeniin on estolääke. Kävin varmuuden vuoksi verikokeissa ja sydänfilmissä, ne ovat ilmeisesti ihan ok. Lääkäri soittaa keskiviikkona tuloksista, mutta Omakannasta kun katsoin niin viitearvoissa ovat. Hemoglobiini oli 120, harmi ettei ollut vanhempia tuloksia, mutta olen varma että se on ollut aiemmin hyvinkin 135 tasolla. Googlasin eri arvoja, näytti siltä että kaikki punasoluihin liittyvä oli nippa nappa viitearvojen sisällä, valkosolut ylärajalla. En tiedä, onko kehossa ollut joku tulehdus, tai onko tarvetta rautakuurille. Ferritiini oli 58 eli se oli tiukasti viitearvojen keskitasoa. Mutta keskiviikkona olen viisaampi. 

Olen yhä seurannut palautumista, tällä viikolla on oltu jo vihreällä. Kolmena edellisenä yönä keskisyke on ollut alle 70, viime yönä niinkin hyvä kuin 62. 

Tällä viikolla en harrastanut yhtään liikuntaa. Kysyin siitä työterveyslääkäriltä, hän sanoi että on ok harrastaa liikuntaa kunhan se ei tunnu velvollisuudelta. Päätin kuitenkin jättää kaiken treenin väliin ja levätä todenteolla. Nyt on painontunne rinnassa helpottanut, ja aionkin ensi viikolla palata kevyen liikunnan pariin. Käytännössä se tarkoittaa pitkälti kuntopyörää, koska siinä pystyy helposti vaikuttamaan sykkeeseen. Kävelyäkin ehkä, mikäli ei ole paljoa pakkasta tai tuulinen sää. 

Mukavaa vuodenalkua, toivottavasti olette pysyneet terveinä ja nauttineet talvikeleistä :) 

Seitsemän lajin voimalla kohti joulua

 

Terveisiä Tampereelta, täällä ledivalo"lakanat" ovat saaneet joulun ajaksi kivoja teemaan sopivia kuvioita. Harmillisesti valoverhoista turhan moni on jatkuvasti rikki, jolloin osa kuviosta puuttuu tai välissä on muutama pystyrivi punaisena/sinisenä/vihreänä välkkyvää. 

Edellisestä postauksesta on hujahtanut puolitoista viikkoa, ja kun katsoin Polar Flowsta päiväkirjaa niin huomasin että olen tehnyt seitsemän eri lajin treeniä, joista kolme treenikertaa on toistunut samanlaisena. 

Viime viikon maanantaina pyöräilin salilla 70 minuuttia. Ulkoliikuntaa olen vältellyt yhä; on paljon lunta ja välillä tosi liukasta. Viime vuonna huomasin että nastalenkkarini ovat huonot, en uskalla luottaa niiden pitoon. Tänä talvena on syytä hommata uudet. 

Viime tiistaina kävin Orivedellä uimahallissa ennen iltavuoroon menoa, uin kilometrin / 43,5 minuuttia. Päälle piipahdus kylmäaltaassa, poreet terapia-altaassa ja sauna. 

Viikko sitten torstaina tein pitkästä aikaa kävelylenkin. Olin miettinyt aamusalia ennen töihin menoa, mutta koska en jaksanut nousta aamulla niin siirsin liikkumisen iltaan. Kävelin töistä kotiin muutaman mutkan kautta, 4 km / 40.5 minuuttia / 134. 

Perjantaina kroppa tuntui jumiselta, joten tein GoGon Treenikirjastosta 45-minuuttisen yogalatesin. 

Viime viikonloppuna sekä lauantaina että sunnuntaina kävin salilla pyöräilemässä, lauantaina 65 ja sunnuntaina 75 minuuttia. Samalla katselin ampumahiihtokisoja telkkarista, ja kun niitä ei riittänyt koko ajaksi niin lopun kuuntelin äänikirjaa. 

Tämän viikon maanantaina pääsin parin vuoden tauon jälkeen osallistumaan GoGon kivaan jouluperinteeseen eli konserttivenyttelyyn. Aiemmin se on ollut Cityssä, nyt Parkissa. Alkuperäinen esiintyjä oli sairastunut mutta korvaaja oli löytynyt. Mies ja kitara -tyylillä kuulimme sekä joululauluja että esiintyjän muutaman oman sävellyksen. Tunnin ohjaaja näytti lavalta liikkeet, mutta oli sanonut jo aluksi että niitä ei tarvitse tehdä ohjattuna vaan saa halutessaan tehdä omia venytyksiään. Itse tein pääosin ohjauksen mukaan, mutta lopussa niska-hartiaseudun venytysten tilalla venytin lonkankoukistajia. Oikein mukava 57-minuuttinen!

Tiistaina kävin hikoilemassa The Tripissä, ohjelma oli 31 jonka olen kerran aiemmin polkenut läpi. Ihanan paljon ylämäkeä ja ihanan hitaalla tahdilla että voi käyttää oikeasti isoa vastusta. Keskisyke tässä 43-minuuttisessa oli 151 ja maksimi 174. Tuumin, että ei tarvitse olla huolissaan 130-tason kävelysykkeistä, näyttää olevan varaa. Tripissä ei kuitenkaan ollut tunne, että olisin ollut äärirajoilla. 

Yleensä en tee kahta kovatehoista harjoitusta peräkkäisinä päivinä, mutta nyt tapahtui poikkeus. Halusin ehdottomasti mennä keskiviikkona Parkin teemaspinningiin, aiheena Ines-muorin maaginen joulu. Tykkään Ineksen spinningeistä, hän harrastaa raskaampaa musiikkia. Nyt poljimme kaikki biisit kahteen kertaan, paitsi Jingle Bellsin kolmesti. Toinen variaatio oli ylämäkeä ja toinen alamäkeä. White Christmasista löytyi ripaus örinäheviä, Santa Claus Is Coming To Townia en ensin edes tunnistanut joululauluksi ennen kuin taustalta alkoi kuulua kulkusten kilinää. Ihanan kamalia versioita! :D Kolmevarttinen sujui oikein rattoisasti. Keskisyke nyt 144, maksimi 167. 

Tänään olin töistä työajantasausvapaalla, että saisin plussatunteja vähemmäksi. Kävin päivällä salilla, mutta jätin voimaharjoittelun 42-minuuttiseksi. Keskisyke oli 130 ja maksimi 154, ne ovat varsin paljon korkeammat kuin salisykkeet yleensä. Enkä ole pelkästään kellon varassa, vaan tunsin että sykkeet ovat oikeasti korkealla. Painot, liikkeet ja toistomäärät palautusaikoineen olivat kuitenkin entistä tasoa. Huomasin että liikkeissä syke oli järjestäen 140-150, eikä se laskenut palautuksen aikana ollenkaan alle 120:n. En tiedä vaikuttiko eilisillan migreeni vielä, vaikka lääkkeiden otosta oli 15 tuntia. Vai onko yöt olleet oikeasti niin huonoja kuin mitä kello näyttää. Tai ehkä olen tulossa kipeäksi; meillä on töissä kaikki muut paitsi minä olleet kipeinä viimeisen kolmen viikon aikana, osa on jo toisella kierroksella. En yhtään ihmettelisi, vaikka flunssa tai korona vaanisi omankin olkapääni takana. 

Oikein ihanaa joulunaikaa kaikille! Nauttikaa lomasta, keillä sellainen on. Itse palaan töihin heti tiistaina, jos olen terveenä. 

Lisää sisäliikuntaa ja kehonkoostumusmittaus

 

Hopsan, taas on kaksi viikkoa sujahtanut ohi melkein huomaamatta! Olen pysytellyt tiiviisti sisätiloissa liikuntaharrastuksissa, mutta mukaan on mahtunut myös muuta elämää. 

Viime viikolla kävin tiistaina Tripissä, oli uusi ohjelma numeroltaan 31. Tykkäsin siitä tosi paljon, siinä on runsaasti ylämäkeä ja vieläpä hitaalla tempolla poljettuna. Ihan parasta! 

Torstaina kävin Orivedellä liikuntahallin kuntosalilla, treeni kesti 52 minuuttia. Alkuun 10 minuuttia soutua, sitten maastaveto ylhäältä alas + pystysoutu tangolla, ylätalja, reiden ojennus, penkille nousu. Totesin että iltapäivä klo 15 ei ainakaan tuona päivänä ollut paras ajankohta, alussa olin hetken yksin mutta lähellä neljää väkeä oli sen verran että joutui katselemaan mikä laite on vapaana. Sali on kuitenkin varsin pieni. Jatkossa käyn ehkä aamulla / aamupäivällä ennen iltavuoroon menoa. 

Perjantaina kävin GoGolla pyöräilemässä tunnin verran.

Tällä viikolla minulla oli maanantaina vapaapäivä, tiistai oli itsenäisyyspäivä ja loppuviikon olin vuosilomalla. 

Maanantaina kävin GoGolla pyöräilemässä 70 minuuttia. 

Keskiviikkona olin salilla tekemässä lihaskuntotreenin, alkuun soutua 10 minuuttia ja sitten koko kehon treeni. Käytin niin pakkalaitteita, levypainoa kuin jumppapalloa. Pallolla vatsat 4 x 25, levypainolla maastaveto ylhäältä alas 3 x 15 (paino 20 kg) ja pystysoutu 3 x 15 (paino 15 kg). Matolla jalkatreeni niin että polviseisonnasta taivutus taakse niin että jalat pysyvät suorana, näitä 3 x 15. Pakkalaitteissa jalkaprässi 93 kg 3 x 15, rintaprässi 30 kg 3 x 15, ojentajat 40 kg 3 x 15. 

Salitreeni sai lihakset sen verran jumiin, että torstaina kävin 55-minuuttisen yogalatesin. Tehtiin paljon dynaamista venyttelyä, ei staattista. 

Perjantaina pyöräilin salilla 70 minuuttia. 

Viikonlopun olimme puolisoni kanssa Helsingissä, joten en harrastanut liikuntaa. 

Perjantaina kävin Koskikeskuksessa kehonkoostumusmittauksessa, tämä oli toinen kerta kolmesta, jotka sain Bodymajalta. Edellinen mittaus oli elokuun puolivälissä eli viikkoa vaikka 4 kuukautta sitten. Edelleen painoa ja rasvaa on liikaa, ja moni mittari on punaisella tai oranssilla. Ilokseni huomasin, että paino on pudonnut elokuusta 4,3 kg mutta rasvan määrä on vähentynyt 4,6 kg. Eli paino on pudonnut hitaasti, mutta juuri oikealla tavalla eli rasvasta. Tämä on paljon parempi näin, kuin että paino olisi pudonnut nopeasti mutta lähinnä kehon nesteistä tai pahimmillaan lihaksista. Minulla kehon rasvaton massa oli kasvanut 0,3 kg eli lihasta on tullut vähän lisää. Tällainen tulos motivoi jatkamaan liikkumista, ja se myös kertoo että satunnaiset pizzat ja suklaat eivät hajota kokonaisuutta. Mielenkiinnolla odotan, mitä seuraava mittaus muutaman kuukauden päästä kertoo. Ehkä silloin kokonaispisteet olisivat jo vihreällä? :)

Ihanaa joulunaikaa, nautitaan lumesta :)