Viiden lajin viikko

 

Loma ja kotona pysytteleminen on tehnyt hyvää. Monena päivänä olen ollut väsynyt, mutta yöt ovat menneet varsin hyvin eikä iltaisin ole enää tullut sykkeen kiihtymistä. Olenkin nyt uskaltanut treenata vähän isommilla sykkeillä. 

Maanantaina tempaisin uudet nastalenkkarit jalkaan ja ai että kun tuntuivat hyvältä! Ensimmäisen lenkin perusteella nappiostos. Jäin bussista Taysin pysäkillä, kävelin 47 minuuttia / 4,77 km / 130 Petsamon ja Ranta-Tampellan kautta kirjasto Metsolle. Siellä meillä oli tamperelaisten kirjabloggaajien kuukausitapaaminen. Juttua riitti liki pari tuntia, paljon oltiin luettu ja käyty teatterissa, mutta keskusteltiin myös esimerkiksi yläkoulun ja lukion äidinkielen tunneista sekä kirjastojen aineistovalinnasta. 

Keskiviikkona olin GoGolla, ensin soutua 30 minuuttia ja perään kuntopyörää 70 minuuttia. Ihmettelen, kuinka joku jaksaa soutaa tunnin tai kaksi ja enemmänkin. Minulle puoli tuntia on jo puuduttavaa; pienellä näytöllä ei ole muuta seurattavaa kuin matkan kasvaminen ja ajan väheneminen. Äänikirjakaan ei jaksa viihdyttää. Hyvää soutu tekee yläkropalle, mutta miten kummassa jaksaisin joskus soutaa vaikka puolitoista tuntia? Soudussa keskisyke oli 128 / maksimi 140, vastus kohdassa 4 (vaihtoehto 1-10). Pyöräilyn keskisyke 122 / maksimi 132, vastus tasolla 8 (vaihtoehdot 0, 4, 8 ja 12; aiemmat tämän vuoden pyöräilyt olen tehnyt vastuksella 4). 

Torstaina oli pilates-fiilis, kaivoin kotona GoGon Treenikirjastosta 45-minuuttisen treenin. Aamukankeutta oli havaittavissa, mutta mukavasti keho vetreytyi. 

Perjantaina näkyi lopulta se ennustettu auringonpaiste, pari päivää myöhässä siitä mitä ennuste viime viikolla kertoi. Lähdin pitkästä aikaa kävelylle Hatanpään Arboretumiin, 1 h 20 min / 8,06 km / 135. Osa Arboretumin hiekkateistä oli jäisiä mutta reittivalinnoilla oli mahdollista mennä koko matka sulalla maalla. Olinkin liikkeellä ilman nastoja, arvasin että on riittävän sulaa. 

Eiliset suunnitelmat menivät uusiksi, ensinnäkin nukuimme puolison kanssa tosi pitkään ja toisaalta ennustetun auringonpaisteen tilalla oli lumisade. Lähdin viiden maissa salille, alkuun 10 minuuttia soutua lämmittelyksi ja sitten 48 minuuttia lihaskuntotreeniä. Yllättävän paljon oli väkeä, jotenkin kuvittelin että porukka olisi käynyt treenaamassa jo aiemmin. Vähän sai kurkistella milloin mikäkin laite tai vapaapainotilan kohta on vapaana. Liikkeinä laitteissa reiden ojennus, jalkaprässi, ylätalja ja rintaprässi, 20 kilon vapaapainolla pystysoutu ja maastaveto ylhäältä alas, 20 kilon tangolla soutu, jumppapallolla kyykky ja suorat vatsalihakset. Loppuun vielä portaalle nousu. Sarjat 3 x 10 toistoa, paitsi vatsoissa 3 x 25 ja portaalle nousuissa 2 x 25. 

Tänään tuntuu että eilinen salitreeni oli pitkän tauon jälkeen... Varsinaista lihaskipua ei ole, jäykkyyttä vain. Sellaista että en saa nostettua käsiä ylös, alaselkä juilii, en meinaa päästä sohvalta ylös :D Täytyy taas aktivoitua salin puolella muutenkin kuin kuntopyörän kanssa. Liikuntaa en tänään harrastanut, mutta puolison kanssa kuljeskeltiin kaupungilla kun käytiin syömässä, kahvilla ja ruokakaupassa. Sen verran iso kierros tehtiin että 40 % päivän aktiivisuudesta tuli siinä täyteen.

Yhteensä liikuntaa oli tällä viikolla n 5,5 tuntia. 

Ensi viikolla olen lomalla vielä maanantain ja tiistain, sitten puolestaan lauantaina olen töissä. Huomenna ajattelin käydä salilla ainakin polkemassa kuntopyörää, ehkä myös soutamassa. Tiistaina voisi olla salitreenin vuoro. Keskiviikon olen etätöissä, se voisi olla lenkkipäivä tai sitten sisäliikuntapäivä, sääennusteesta riippuen. Jos saan vaihdettua torstain aamuvuoroksi (aamulle tulleen kokouksen takia), voisin lenkkeillä työpäivän jälkeen. Ja lauantaina lenkki töiden jälkeen, junan lähtöä odotellessa. 

Siinä raameja ensi viikolle, saapa nähdä millainen toteutus on. Mielessä kyllä kummittelee ajatus uudesta treeniohjelmasta, täytyy alkaa etsiskellä. Haluan sellaisen, jossa myös lihaskunto ja kehonhuolto on otettu huomioon, eikä jokainen treeni ole juoksua tai muuta aerobista. 

Nyt muuten huomaa päivien pitenemisen, aamuvuorosta ehtii kotiin päivänvalolla ja pimeys laskeutuu "vasta"viiden maissa. Ei mene enää kauaa kun iltavuorostakin (päättyy klo 19) lähdetään kotiin valoisalla :) 

Uusi vuosi ja toivottavasti uudet kujeet

 

Vuosi 2022 on jo viikon vanha. Tampere sai joulukuussa lumen, joka suli pois mutta tuli juuri jouluksi takaisin. Joulun ja uudenvuoden välipäivät olin lomalla ja vietin ne puolison perheen luona Saksassa. Oli kiva käydä reissussa, en ollut nähnyt Saksan perhettäni sitten elokuun 2019. Toivottavasti seuraavaan kertaan ei mene yhtä pitkä aika. Frankfurtin seudulla oli uudenvuodenaattona 15 astetta lämmintä, joten paluu uudenvuodenpäivänä lumiseen Suomeen oli pienoinen shokki. Tykkään kuitenkin, että lunta ja pakkasta on sen verran paljon, että maisema on kauniin talvinen eikä loskainen. 

Vuosi on alkanut liikunnan suhteen erinomaisesti. Viime vuoden lopulla olin välillä vähän kyllästynyt ainaiseen kävelyyn ja samoihin jumppiin. Nyt kun kuntosalit olivat pari viikkoa kiinni, GOGO on jälleen alkanut striimata jumppia, osa on heidän Treenikirjastossaan ja osa yhteistyössä Aamulehden kanssa. On ollut kiva nähdä uusia livestriimejä. 

Kun lauantaina tulin kotiin, niin en saanut kunnolla nukuttua sen enempää sunnuntain kuin maanantain vastaisena yönä. Kävi niin kummallisesti, että heräsin maanantaiaamuna tuntia ennen herätyskelloa, joten ehdin tehdä 45-minuuttisen pilateksen vaikka lähdin iltavuoroon klo 10.10 bussilla (eli lähdin kotoa klo 9.40). 

Kankeaa on meno aamutuimaan :D Mutta varmasti oli hyvä lähtö päivään. 

Maanantai-illalle tuli 45-minuuttinen yllätyslenkki. Sen kerran kun en katsonut VR:n junia kartalla, niin taajamajuna olikin peruttu. Keskustan seisakkeella yksi ihminen sanoi, että kesällä korvaava bussi tuli 20 minuuttia myöhässä, mutta toinen sanoi että samana päivänä bussi oli lähtenyt Tampereelta puolitoista tuntia myöhässä. Olin siinä että ei hitto, en tarkene seistä paikallani odottamassa, tuleeko bussi vartin päästä, vai ehkä tunnin päästä, tai kenties ei ollenkaan. Ajattelin ensin että teen pikkulenkin seisakkeen lähellä, jotta näen kun bussi tulee. Sitten muistin että varsinaiselta asemalta menee puoli yhdeksän juna, tarkistin kartasta että se kulkee suunnilleen ajoissa, siispä lenkkeilin IC-junalle. Asuna äärettömän epäkäytännöllinen paksu toppatakki, merinovillatunika ja farkut. Raskasta oli meno, vaikka tiet olikin aurattu varsin siisteiksi. 4,2 km / 132. 

Tiistaina jumppasin kotona, Aamulehden tallenteista löytyi kombo teräspakarat, vahvat kädet ja vatsa-selkä, yhteensä 58 minuuttia. Totesin että leikatussa varpaassa on sen verran liikkuvuutta, että pystyn tekemään "puolikkaita" askelkyykkyjä. En siis saa polvea lähellekään lattiaa, mutta varvas antaa sen verran periksi että saan vasemman jalan n. 90 asteen kulmaan. Käsipainoja minulla ei edelleenkään ole, aina vain se iänikuinen 8 kilon kahvakuula, siispä tein käsiliikkeitä sekä lukumäärältään vähemmän että hitaammalla temmolla.

Eilen myös jumppasin, GOGOlla oli useita livetunteja joista valitsin 45-minuuttisen Les Mills Tonen ja perään 45-minuuttiset Les Mills Shbamin. Jaloissa tuntui vielä tiistaiset teräspakarakyykyt, mutta ihan hyvin meni silti. Tone oli todella kyykkypainotteinen, mutta variaatioita oli kivasti. Ykkössuosikkini oli kyykky, jossa toinen jalka oli taaempana, suunnilleen niin että varpaat olivat toisen jalan kantapään kohdalla. Toinen kiva oli tasapainotreeni, ensin nostettiin toisen jalan polvi ylös, sitten jalka ojennettiin nilkka koukussa ja kyykättiin tukijalalla. Liikkeen toisessa osassa jalka liikkui suorana sivukautta taakse, takana kaksi nostoa, sivukautta eteen ja tukijalalla kaksi pientä kyykkyä.

Shbam-tanssitunti on vaikea ja vähän pelottavakin ihmiselle, jolla on huono rytmitaju. Käteni siis elivät jossain määrin omaa elämäänsä. Osin myös jalat, sillä jätin osan hypyistä väliin. Ei suosikkini, mutta tulipa kokeiltua. 

Tänään lenkkeilin töiden jälkeen tunnin verran, matka noin 5,8 km, keskisyke 139. Kävelin Petsamossa, mistä postauksen aloituskuva on. Se on tosi kaunis alue niin kesällä kuin talvella. Matka oli noin, koska kävin kaupassa lähellä kotia ja sinä aikana kelloni sekosi. Olin katsonut, että mittarissa oli 5,74 km korttelin päässä kaupalta. Kun tulin ulos, odotin hetken että mittarin satelliittisymbolin vilkkuminen lakkasi. Vaan enpä ehtinyt ottaa montaa askelta, kun mittari piippasi kuudennen kilometrin täyteen, ja kun näyttö siitä vaihtui niin olikin jo 6,48 km, vauhti 31 sekuntia per kilometri. Siispä pysäytin mittauksen kiireesti. 

Eli yksi uusi kuje on, että olen löytänyt uutta kipinää liikkumiseen. Uskon, että pääsen keväällä vihdoinkin ottamaan ensimmäiset juoksuaskeleet. Nyt suunnittelen suksien ostamista, koska Tampereella on useammallakin järvellä latuja, esimerkiksi Hervantajärvellä kuuden kilometrin lenkki. En ole hiihtänyt sen jälkeen, kun muutama talvi sitten olin Puoli-Pirkassa, jossa keli oli niin kauhea että pitovoiteet kuluivat jo muutaman ensimmäisen kilometrin aikana. Kaaduin matkalla neljä kertaa, ja siitä jäi pienoinen hiihtokammo. Siksi menisin mieluummin jäälle, tai vaikka Ruotulan golfkentälle hiihtämään. Jäälläkin voi kaatua, mutta ainakin vauhti on hitaampi kuin maastossa :) Hiihtoa varten haluaisin uudet sukset, olen hiihtänyt ystäväni vanhoilla jotka tosiaan vaatisivat voitelua. Nyt ajattelin investoida karvapohjasuksiin. 

Toinen uusi kuje saattaa olla työrintamalla. Kirjastomme johtaja irtisanoutui syksyllä, ja paikkaan saatiin marraskuussa täyttölupa. Siinä on erinäisiä kiemuroita, muun muassa siksi että työnkuvaan haluttaisiin lisätä 10 % kulttuuritoimen tehtäviä. Olen hoitanut johtajan sijaisuutta pian 2,5 vuotta, ja nyt kun kulttuurijohtajamme jää pian opintovapaalle niin voi olla että minulle annetaan joitain tehtäviä jo nyt, ennen kuin kirjastonjohtajan tehtäväkuva on muutettu. Ja kun virka ei ole vielä haussa, niin emme saa uutta johtajaa ainakaan kuukauteen. Elän siis varsin mielenkiintoisia aikoja myös töissä. 

Oikein kivaa uutta vuotta kaikille! Olkoon tämä vuosi kaikin puolin rauhallisempi, terveempi ja onnistuneempi kuin mennyt vuosi. 

Takaisin tositoimiin

 

No niin! Hammashuolet alkavat olla ohi, eilen ja tänään olen jo ollut kokonaan ilman särkylääkkeitä, pois lukien eilisaamun migreenilääkkeet. Perjantainakin otin lääkkeet vain kerran päivän aikana. Mutta näinhän sen pitikin mennä, kaksi viikkoa operaatiosta ja sen jälkeen kipu häviää. 

Liikuntasuunnitelmassa menin viikkoa 5. Tein 2 aerobista treeniä, molemmat kävellen. Jee, näyttää siltä että jalka kestää ihan lenkkeilyä, ei pelkkää 20-minuuttista siirtymistä paikasta toiseen! Ohjelmassa oli 60-minuuttiset treenit, sen suhteen ei ihan mennyt putkeen. Keskiviikkona kävelin junalta Hatanpäälle ja Arboretumin kautta kotiin, menin ehkä vähän liian pitkälle ennen kääntymistä takaisin päin. joten lenkistä tuli 77 minuuttia. Arboretumissa oli paikka paikoin tosi liukasta, siellä olisi voinut olla nastat vaikka muualla olikin sulaa. Vauhti oli siis varsin hidas.

Perjantaina kävelin junalta kotiin Näsijärven rannan kautta, tämä olikin sitten suunnitelmaa lyhyempi eli 49 minuuttia. Keskiarvo on kuitenkin tunnin luokkaa :) Onhan tämä vielä vähän hakemista, edellisistä kävelylenkeistä on yli puolitoista vuotta niin oma hidas vauhti yllättää mutta myös välimatkojen pituudet ovat hukassa. Tästä suunta on kuitenkin ylös päin, tärkeintä on että jalka kestää kävelyä, niin voin jättää kuntopyöräilyä taustalle. En tiedä, pysyvätkö kuntosalit täällä auki, niin on hyvä että on kävelymahdollisuus, jos pyöräily jääkin vaikka kokonaan pois joksikin aikaa. 

Tälle viikolle oli merkitty kaksi kehonhuoltoa, tähän mennessä olen saanut tehtyä vain yhden. Eilen tein GoGon Facebook-tallenteelta 43-minuuttisen pilateksen, se oli ohjelma jota en ollut tehnyt ennen, tykkäsin kovasti. Sopiva tällaiselle kankealle, jonka on usein vaikea hahmottaa että mihin suuntaan käsi menee kun jalat ovat tietyllä puolella. Kaksi kertaa sovelsin, ja niistäkin toisen siksi koska varvas ei tykkää siitä että sille lasketaan paljon painoa. 

Näyttää siltä, että toisesta kehonhuollosta lintsaan. Olisihan tässä vielä ilta aikaa, mutta... Tänään käytiin tapaamassa kaveriperhettä, oltiin noin tunnin verran ulkona. Käytiin Tallipihan suklaapuodissa, ja käveleskeltiin Särkänniemen ja Näsinpuiston alueella. Koska käveltiin puolison kanssa kotoa Tallipihaan ja takaisin, ulkoilua tuli noin puolitoista tuntia. Myöhemmin menin toisen kaveripariskunnan kanssa sushille, käytiin syömässä kun vielä pääsi. Nyt ei oikein kiinnosta muu kuin istua sohvalla kirjan kanssa ja ehkä katsoa Sohvaperunoita.

Ensi viikolla liikuntasuunnitelmassa on 2 x aerobinen 60 minuuttia, 2 x kuntosali ja 1 x kehonhuolto. Ajattelin taas kävellä junalta tai bussilta kotiin kertaalleen, ja toisen kävelyn teen torstaina ystäväni kanssa, menemme päivällä koska molemmilla on töistä vapaapäivä. Lihaskuntoilut teen kotiteeninä; en uskataudu salille koska pääsisin sinne vain klo 16 tai 18 eli pahimpaan ruuhka-aikaan. Tiistaina on taas tyhy-jumppa, luvassa on villasukkajumppa :) Torstai-illalle mietin GoGon Youtube-livessä tulevaa Les Mills Corea. Harmi, että nämä eivät jää tallenteiksi, kasvattaisivat videovalikoimaa mukavasti.  Odotan myös, josko GoGo Online -treenikirjasto pian aukeaisi, siitä on jo aika pitkään tullut viestejä että ihan kohta ja muutaman päivän päästä. Että mitä kaikkea hauskaa siellä on, jos saisi vaihtelua näihin nykyisiin jotka pääosin on nähty ja tehty moneen kertaan. 

Liikunnan suhteen siis hyvillä mielin kohti uutta viikkoa :) Täällä muuten tuli tänään talvi, lunta on tullut ihan reippaasti. Voipi olla että täytyy kaivaa ottaa nastalenkkarit taas käyttöön.

Määrää ja laatua

Peruskuntokausi on lähtenyt hyvin liikkeelle. Ei voi sanoa vauhdikkaasti, koska nyt mennään hiljaa. Viime viikolla kaikki aerobinen oli oman asteikkoni mukaan hissuttelua, tällä viikolla yhtä vaille kaikki. 

Viime viikolla tuli kolme juoksulenkkiä, joten päätin jo silloin että tällä viikolla juoksen vain kaksi kertaa. Turha ärsyttää lonkkaa, vaikka se ei ole nyt ollut kipeä. Sen verran oli iltamenoja, että työmatkaliikunta jakaantui eri päiville. Tarkoittaa sitä, että tiistaina ja torstaina kävelin töihin, keskiviikkona ja perjantaina juoksin töistä kotiin. Perjantaina oli vähän kiire kirjabloggaajien kuukausitapaamiseen, joten kiiruhdin kotiin. Se ei ollut varsinaisesti reipasvauhtinen, joten kutsun sitä semi-vk:ksi :) Keskivauhti 7.47 ja keskisyke 162. Eli siis noin 40-50 sekuntia kovempaa kuin yleensä ja syke vajaat kymmenen pykälää korkeampi. Sellainen olo, että tekniikka pysyi koossa loppuun asti ja olisin jaksanut juosta pidemmällekin. 

Lauantain pitkiksen tein sauvakävellen. Lähdin Tikkurilasta joenvartta kohti Paloheinää ja Haltialaa. Ihan huvikseni kokeilin, kuinka pitkä matka on. No sinne Keskuspuiston nurkille oli 10,5 km, ja kotiin vähän enemmän. En kauheasti harhaillut vaikka en aina tiennyt missä olen, jokikin hävisi näkyvistä jossain Tammiston nurkilla. Mutta jo lähtiessä asenne oli että tänään nautitaan auringosta. Mukana oli vettä ja yksi energiageeli, tietenkin myös matkakortti. Jaksoin kotiin asti, saldona oli 21,52 km johon meni 3 h 16 min. Ehkä vähän turhankin pitkä mutta tehdään lyhyempiä sitten kun sataa räntää...

Nyt kyllä täytyy keskittyä enemmän lihaskuntoon; nämä pari viikkoa on menneet jonkinlaisessa juoksu- ja kävelyhuumassa ja salitreeni on jäänyt vähemmälle. Viime viikolla kävin salilla vain torstaina, tällä viikolla vain maanantaina jolloin jäin salin jälkeen pilatekseen. Eilen mietin olisiko tänään salipäivä, totesin että tuskin koska jalkoja en ainakaan jaksaisi tehdä pitkiksen jälkeen. Tänään olo on taas vaihteeksi kuin jyrän alle jäänyt, kyllä tuntee selässä, pohkeissa ja takapuolessa että eilen on liikuttu! 

Tuntimäärä on ollut omaan tasooni varsin kova, viime viikolla 7 h 58 min ja tällä viikolla 8 h 49 min. Ensi viikko on syytä pitää kevyempänä. Pitkis lyhyempi, noin puolitoista tuntia. Korkeintaan kahtena päivänä kävely töihin ja juoksu kotiin. Lisäksi kaksi salitreeniä. Voisin jonain päivänä juosta töistä salille, niin lepopäiviä tulisi kolme. Tällä viikolla ainoa lepopäivä on tänään, johtuen siitä että työmatkaliikunta jakaantui kahden sijasta neljälle päivälle. 

Pakko myöntää, että vähän se Tukholman maraton houkuttelisi... Ainoa vaan että matkaseurasta ei ole tietoakaan, neljän naisen juoksuporukkamme on kärsinyt monenlaisista vammoista ja muilla on sellainen fiilis että jalat ei ehkä enää kestä maratonia. Pitäisi siis löytää uutta hyttiseuraa, jos haluaisi tehdä perinteisen laivareissun. No, on tässä vielä aikaa :)