Pari tahmeaa viikkoa

 

Terveisiä Tampereen helteistä! Viime viikko oli niin tahmea, että siitä ei tullut kirjoitettua ollenkaan. Tämä viikko ei juuri ole ollut parempi, joten teen näiltä kahdelta viikolta yhteiskoosteen.

En tiedä oliko syynä se parin viikon takainen kahden tunnin sauvakävely, mutta jalkani on ollut ajoittain melko kipeä. Lähdin ehkä turhan pian sen jälkeen liikkeelle, ja sen vuoksi välipäiviä on tullut normaalia enemmän.

Toissa maanantaina kävelin Orivedellä töistä junalle, 1 h 6 min / 6,5 km / 131. Kävelin vähän kilpaa sadepilvien kanssa, välissä sain pientä tihkua niskaan mutta kunnon sateen vasta parisataa metriä ennen asemaa. 

Perään tiistain lenkki olikin katastrofi. Ensimmäisen kilometrin jälkeen jäin parin koivun alle sateensuojaan, mietin että onkohan se ihan viisasta kun salamoi ja ukkostaa... Pakko oli jatkaa matkaa, suuntasin seuraavan kilometrin päähän alikulkutunneliin. Siellä odotin sateen loppumista, mutta koska se jatkui jatkumistaan niin pakko oli lähteä kävelemään kohti juna-asemaa. Vaatteet ja kengät kastui litimäriksi heti alikulusta poistuttua, tuntui että jalat suorastaan uivat kengissä, niin märkää oli. Menin junalle lyhintä reittiä, 38 minuuttia / 3,82 km / 134. Keskisyke jäi noin alas siksi, että matkalle osui kaksi pitkää pysähdystä, joissa syke laski kymmeniä pykäliä. Meinaan toinen ja kolmas kilsa on kävelty keskisykkeellä 141, maksimit 161 ja 163. 

Loppuviikon olin vapaalla, joten keskiviikkona lähdin aamupäivällä pitkästä aikaa kuntosalille. 49 minuuttia sisälsi alkulämmittelynä keppijumppaa, sitten koko kehon treeni 14,3 kilon tangolla ja kehon painolla. Tuo tanko on ihana, sillä saa tehtyä niin paljon kaikkea: maastavetoa, kyykkyä, pystysoutua, pystypunnerrusta, penkkipunnerrusta, hauiskääntöä, soutua. Tangolla tein maastavedon niin että tanko liukui reisiä pitkin polviin, sitten tein 25 kilon levypainolla maastavedon toisinpäin eli niin että paino oli lattialla jalkojen välissä ja nostin sen siitä ylös. Lisäksi punnerrusta penkkiä vasten ja ojentajadippejä, sekä vatsalihaksia penkillä. Kätevää sikäli, että tarvitsin koko treeniin oikeastaan vain penkin, tangon ja yhden levypainon. Ei siis tarvinnut liikkua salia ympäri vaan pystyin olemaan lähes koko ajan samalla paikalla. Lopuksi kun olin desinfioinut nuo välineet niin lähtiessä tein vielä toisen vatsalihassarjan jumppapallolla.

Perjantaina kävin Pyynikillä kävelemässä, siinä tuntui heti lähtiessä että jalkaa särkee. Kävelin kuitenkin, 1 h 2 min / 5,9 km / 135. Puoliso on yhä kotona etätöissä, niin halusin olla edes osan päivää poissa kotoa. 

Tämän jälkeen pidinkin kävelystä neljän päivän tauon. 

Viikko sitten lauantaina tein toisen lihaskuntotreenin, 44 minuuttia kahvakuulailua perinteisesti Rammsteinin Reise, reise -levyn tahtiin. Tällä kertaa taisin kelata ohi yhden biisin, josta en erityisemmin pidä ja johon en keksinyt liikettä. Muuten tein taas yhdistelmiä niin, että monen biisin aikana tein kahta eri liikettä. Esim. maastaveto + pystysoutu, hauiskääntö + pystypunnerrus. Joskus tein vain yhtä, esimerkiksi sivutaivutus tai suorat vatsalihakset. 

Tämän viikon treenit aloitin tiistaina, jo tutuksi tulleella kävelyllä töistä junalle. Onneksi Orivedellä on myös useita eri reittivaihtoehtoja, ettei aina tarvitse mennä samaa. Onninpolkua menen usein, mutta puolimatkasta eteenpäin voin valita menenkö Sairaalantien vai junaradan vierustan kautta, ehdinkö kiertää Vehkalahteen, menenkö Aseman alueella vielä ylimääräisiä kiemuroita. 56 minuuttia / 5,6 km / 131. Lisäksi pääsen lähtemään töistä aina vähän eri aikaan, eli toisinaan aikaa on reilusti, toisinaan vähemmän.

Myös keskiviikkona kävelin iltavuoron jälkeen töistä junalle, 1 h / 5,7 km / 126. 

Torstaina oli erilaista tekemistä, kävimme puolisoni ja ystäväpariskunnan kanssa pelaamassa minigolfia. Siitä on puhuttu usein, sillä minä en ollut koskaan kokeillut sitä. Nyt olen, ja yllätyksekseni en ollutkaan susihuono! Vain yhtä rataa en läpäissyt sallitun lyöntimäärän puitteissa, ja puolenvälin jälkeen homma alkoi sujua. Viimeiset viisi rataa hoidin 10 lyönnillä. Voitinkin ylivoimaisesti, puolisoni hävisi kymmenkunta lyöntiä ja ystävät parikymmentä. Oikein käänsin veistä haavassa ja sanoin että nyt kun olen harjoitellut niin ensi kerralla sitten pelataan! Muut olivat parempia saamaa avauslyönnin esteiden ohi, mutta minä olinkin hyvä puttaaja ja sain usein pallon reikään yhdellä tai kahdella lyönnillä siinä missä toisilla meni kolmesta viiteen lyöntiä. Tähän en laittanut mittaria päälle, huomasin että ei siitä parin tunnin setistä montaa prosenttia kertynyt päiväaktiivisuutta. 

Eilen tein jalkapallopelien välissä nopean lihaskuntoilun, GoGon treenikirjastosta puolituntisen Les Mills Coren. Liikkeet olivat varsin raskaita, isompi ongelma oli englanninkielinen ohjaus niin jouduin aika paljon keskittymään ruudun tuijottamiseen. Lisäksi etenkin kuminauhaliikkeissä oli niin nopea tahti, etten oikein ehtinyt sisäistää että missä järjestyksessä kädet ja painonsiirrot toimivat. 

Tänään uhmasin hirmuhellettä ja lähdin aamupäivällä kävelemään Arboretumiin. 1 h 29 min / 9 km / 134. Onneksi matkalla oli tuulista niin ei ollut tukalaa. Jalka kestää kävelyä, mutta etenkin heti lenkin jälkeen varpaan taivuttaminen ei onnistunut, ja tuntuu että myös ojennuksen liikerata on heikko. Jatkan siis samaa, että en tee lenkkejä monena peräkkäisenä päivänä. Yritän myös yhä jumpata varvasta koukistamalla ja ojentamalla, mieluusti useamman kerran päivässä. En tiedä mitä muuta voisin tehdä, tuo on ainoa jumppaohje minkä sain ja sekin lääkäriltä, fysioterapeutti ei ohjeistanut mitään. 

Ensi viikolle en ole taaskaan tehnyt suunnitelmaa. Ystäväni kanssa menemme ehkä keskiviikkona kävelemään, ja tiistaina aion kävellä töistä junalle. Alkuperäinen suunnitelma oli mennä ystäväni kanssa Helsinkiin juhannuspäivänä tai sunnuntaina, ja kävellä seuraava HKI FIVE reitti. Tuo suunnitelma toteutetaan, mikäli olemme toimintakunnossa. Myös ystävälläni on ollut jalkavaivaa. 

Kivaa keskikesän aikaa, muistakaa juoda riittävästi!

Helteinen kävelyviikko

 

Kyllä meni viikkosuunnitelmat täysin pipariksi, nimittäin lihaskuntotreenit jäi sittenkin tekemättä, ja kävelyjä tuli oletettua vähemmän. 

Alkuviikko oli vielä ok. Kävelin maanantaina bussipysäkiltä kotiin 55 min / 5,6 km /129, keskivauhti 9.55. Taas tuttu reitti Litukan, Petsamon ja Ranta-Tampellan kautta. Perinteisesti olin nukkunut maanantain vastaisen yön huonosti, mutta töistä palatessa nukuin bussissa vajaan puolen tunnin päikkärit. Kävely tuntui aika tahmealta, joten oli yllätys sekä alle kympin keskivauhti että alle 130 keskisyke. Ehkä pää ei vaan ollut mukana torkkujen jälkeen. 

Petsamo on idyllinen alue.

Tämä ei ole meri vaan Näsijärvi.

Aleksanterin kirkkopuisto.

Keskiviikkona kävelin Orivedellä töistä junalle, sekin tuttua reittiä Onninpolun kautta ja radan vartta Sairaalantien suunnasta, loppuun pikku mutka. 55 min / 5,5 km / 137, keskivauhti 9.59. Nyt oli jo kuumempi päivä, ja jotenkin hyydyin kun Onninpolulta nousin pari loivaa mäkeä. 

Torstai oli pakollinen välipäivä liikunnasta, töiden jälkeen menin elämänlaatulautakunnan kokoukseen ja kotiuduin sieltä vasta yhdeksältä illalla. Lähtö oli ollut aamulla klo 7.30 niin tulo pitkä päivä. Illalla vielä pakkasin, sillä lähdimme perjantaina ystäväni kanssa viikonlopuksi Helsinkiin.

Perjantaille olimme ajatelleet lenkkiä, ensin mietimme että pysähtyisimme matkalla Aulangolle ja sitten että jos mentäisiin Helsingissä vaikka Hki Five -reiteistä Töölönlahti. Kävelyt jäi kuitenkin tekemättä, koska pääsimme matkaan vasta töiden jälkeen ja saavuimme Helsinkiin iltakahdeksalta. Minulla oli ollut herätys klo 5.40 niin ei ollut intoa lähteä liikkumaan niin myöhään. Päätimme keskittyä pitkiin yöuniin ja panostaa viikonlopun kävelyihin / sauvakävelyihin. 

Hotellihuoneen (Radisson Blu Seaside) ikkunasta näkyi meri :)

Lauantai meni osittain suunnitellusti. Arabianranta ei ollut meillä ykköskohteena viidestä klassikkoreitistä, mutta koska kumpikaan ei ollut koskaan käynyt siellä niin päätimme mennä sen. Ulkopaikkakuntalaisina olisimme hyötyneet hurjasti reitin merkkaamisesta, nyt jouduimme tekemään paljon pysähdyksiä katsomaan sekä puistojen että kännykän karttaa. Ihan yksi yhteen reitti ei ole, näköjään lopussa herpaannuimme sen verran että palasimme takaisin rantaan emmekä menneetkään vähän kauempana vedestä olevia teitä. Toivottavasti suorituksemme hyväksytään silti.

Tuollainen sen piti olla...

... ja tuollainen se oli.

Jossain Vantaanjoen varrella.

Vantaanjoen varrelta, joko ollaan takaisin Arabianrannan alueella?

Alunperin ohjelmassa oli kolme klassikkoreittiä, mutta Arabianrannan kävelyn, Kivinokkaan tehdyn uintiretken ja Helsinki Outlet Villagen jälkeen ei enää jaksettu lähteä kävelemään Töölönlahtea, vaan jämähdettiin iltaseitsemältä hotellille. No, lähdimme liikkeelle aamuyhdeksältä niin olihan siinä jo touhua yhdelle päivälle.

Tänä aamuna ajoimme Lauttasaareen, tarkoituksena oli kävellä toinen klassikkoreitti. Jätimme sen kuitenkin väliin. Ystävälläni oli lauantaina huonot sukat, ne luisitvat kengässä ja hän sai kantapäiden alle isot rakot eikä pystynyt tänään astumaan kunnolla. Minulla ei ollut varpaassa kipua kävellessä, mutta aamulla herättyä ja varvasta koukistellessa ja ojennellessa huomasin että siihen sattuu. Ehkä senkin takia oli ihan viisasta jättää toinen pitkä kävelylenkki pois. Totesimme, että meillä on lokakuun loppuun asti aikaa kävellä loput neljä reittiä. Mietittiin, että jos juhannusaattona poikettaisiin mökiltä Helsingissä kävelemässä, ja sitten voitaisiin jonain muuta viikonloppuna tehdä yhden reitin päiväretki, ja loput kaksi mentäsiin vaikka syyskuussa niin että taas yövyttäisiin Helsingissä välillä. 

Tämän viikon liikunnat olivat siis kaksi tavallista ja yksi sauvakävelylenkki, yhteensä 22 kilometriä. Ihan ok, mutta odotukset olivat enemmän. Jos sitten ensi viikolle saisi sitä lihaskuntoa mukaan... Ensi viikko näyttää siltä, että maanantaina ja tiistaina kävelen Orivedellä töistä junalle. Loppuviikon olen vapaalla, mietin että jos kävisin keskiviikkona kuntosalilla aamupäivällä, ja sitten iltapäivällä lähden kirjabloggareiden tapaamiseen Sammattiin. Ystävän kanssa puhuimme, että kävisimme sauvakävelemässä Kangasalan puolella Kyötikkälässä, mahdollisesti torstaina. Ja sitten onkin kaunis viikonloppu, että ulkoilupainotteista lienee luvassa. 

Ihanaa kesäaikaa!

Migreenin sotkema, silti ok viikko

 

Tämä viikko on ollut todella kaksijakoinen. Toisaalta on ollut tosi kivaa, olen ulkoillut kavereiden kanssa, toisaalta viikonlopun kolme migreenikohtausta pilasivat suunnitelmat. 

Maanantaina tapasin pitkästä aikaa ystäväni, edellisestä kohtaamisesta taitaa olla hyvinkin pari kuukautta. Hän on äitiyslomalla, ja niinpä meillä oli vaunut mukana kun suuntasimme kävelylle Oriveden Paltanmäkeen. 49 minuuttia / 4,5 km / 121, keskivauhti 10.45. Paljon riitti juteltavaa lenkin ajaksi, ja istuttiin tovi puistossa syömässä jäätelöä lenkin jälkeen. T-paidassa oli vähän kylmä, mutta kotimatkalle mukana oli villatakki. 

Tiistaina kävin töiden jälkeen Pirkkalassa, ja sieltä kävelin Härmälän ja Arboretumin kautta keskustaan. Hain passin ja menin ostamaan multaa ja ruukkuja, pysäytin mittauksen Keskustorille. 1 h 10 min / 7 km / 131, keskivauhti 10.01. Oli kivaa olla pitkästä aikaa Härmälän kävelyreitillä, vaikka sieltä ei pitkä matka olekaan Arboretumiin.

Kyllähän tuolla tuli olo, kuin olisi maaseudulla vaikka olikin vain viitisen kilometriä ydinkeskustasta. 

Perjantaina kävelin tuttuakin tutumman Arboretumin kierroksen, siellä on ihana nollata työviikko. Aika paljon oli taas väkeä liikkeellä, mutta silti koskaan ei ole ruuhkan tuntua. Baanat ovat kohtalaisen leveitä ohittaa ja tulla vastakkain, lisäksi siellä menee useita teitä ristiinrastiin niin voi välillä mennä vähän syrjemmälle. 1 h 10 min / 7 km / 130, keskivauhti 9.57. Meno tuntui paikka paikoin tukkoiselta mutta silti tuli alle kympin keskivauhti. 

En kyllästy Arboretumiin ikinä! Joka kerta siellä on vähän eri näköistä, joku kukkii tai jossain vihertää, missä ei edelliskerralla ollut mitään. Puusillat ovat idyllisiä. 

Olimme ystäväni kanssa suunnitelleet lauantaille sauvakävelylenkkiä, mutta siirsimme sen sunnuntaille. Heräsin aamulla klo 9 migreeniin, ja vaikka ehkä olisin kyennyt iltapäivällä liikkeelle niin parempi vaihtaa päivää. Ystävällekin sopi sunnuntai paremmin. Nukuin lääkeväsymystä pois ja nousin puoliväkisin ylös puoli kahdentoista maissa. Olisi nukuttanut vielä, mutta ajattelin että on pakko nousta ylös. Vaihdoin kesäkurpitsan taimia erillisiin ruukkuihin, ja lisäilin multaa aiemmin siirrettyihin taimiin. Iltapäivällä kuitenkin alkoi tuntua siltä, että taas alkaa juilia vasemmalla puolella päätä. Iltaseitsemältä otinkin toisen setin migreenilääkkeitä. Siihen kaatui suunnitelmani kahvakuulailla illalla. Johtuneeko lääkkeistä, mutta sykemittari huusi taas aamulla punaista, palautuminen erittäin heikko ja unen laatu huono (REM-unta vain 11 %). Heräilin jo puoli seitsemän aikaan, vielä torkuin niin että lopulta nousin puoli kahdeksalta. 

Yhdentoista maissa tapasimme ystäväni kanssa ja hänen koiransa kanssa ja lähdimme Kauppiin. Rauhaniemen rannasta vähän kävelytietä, sitten pari polkupätkää, Kaupin kilpakolmoselle ja vielä parin extramutkan kautta takaisin Rauhaniemen rantaan että saatiin suunnitellut luvut kasaan. 1 h 3 min / 5,15 km / 141, keskivauhti 12.13. Maksimisyke tällä lenkillä oli 174, en tiedä vaikuttivatko edellispäivän migreenikohtaukset vielä vai onko peruskunto paljosta kävelystä huolimatta yhä varsin huono. Totesin kuitenkin, että sykkeessä on varaa niin en edelleenkään huolestu vaikka tasamaan lenkeillä keskisyke on 130-tasoa. Olin ajatellut, että koska kahvakuulailu jäi eiliseltä pois niin olisin tehnyt sen tänään illalla, no eikös viikonlopun kolmas migreenikohtaus iskenyt iltakuuden maissa :( Aloin miettiä ihan vakavissani, että pitäisikö taas alkaa ajatella estolääkitystä. Jos tällä kertaa menisi neurologille eikä työterveyslääkärille, voisi löytyä sopiva lääke kolmen aiemmin kokeillun tilalle. 

Viikon saldo oli siis neljä kävelylenkkiä, 23 km, mutta ei yhtään lihaskuntoa tai kehonhuoltoa. Ensi viikolle täytyy saada lihaskuntotreeni mukaan; Kaupin mäissä jalka- ja käsivarsiosasto saa kyytiä mutta keskikroppa ei niinkään. Voisin tehdä parikin puolituntista corea, ja kahvakuulailun. Huomenna aion kävellä töistä junalle, mutta loppuviikko on vähän sen mukaan saanko oireita tiistain koronarokotuksesta. Jos en, niin aiomme ystäväni kanssa kävellä viikonloppuna paljon. Olemme varanneet Helsingistä hotellin perjantaista sunnuntaihin, aiomme osallistua Hki Five -haasteeseen. Siinä kävellään viisi eri reittiä Helsingissä, ja ne suoritettuaan saa t-paidan mitalin värisellä painatuksella. Kultamitali lienee meiltä poissuljettu, sillä sitä varten reitit pitäisi kävellä päivässä. Hopeamitaliin riittää viikko, mutta saa nähdä mitä ehdimme viikonlopun aikana. Olemme kuitenkin perjantain töissä, niin pääsemme kaupunkiin vasta iltakahdeksan maissa. Pronssimitali on realismia, siihen ei ole aikarajaa. Uskomme, että kaksi Helsinki-visiittiä riittää :) Reittejä ovat Lauttasaari 10,2 km, tämän ainakin menemme viikonloppuna, todennäköisesti myös Töölön 6 km. Muita ovat Etelä-Helsinki 10,1 km, Keskuspuisto 10 km ja Arabianranta 11,4 km. Ihana haaste, jota lähdemme innolla kävelemään läpi! Jos emme voita osallistumista Lenkillä-blogin Instagram-arvonnassa, maksamme mieluusti 30 €. Rahansa voisi käyttää moneen paljon turhempaankin asiaan. 

Kivaa viikkoa kaikille, ihanaa että taas on luvattu lämpöisempää! Olikin kurjaa kun monena aamuna joutui miettimään, pitääkö laittaa hanskat käteen... 

Huonon tuntuinen viikko

 

Tämä viikko tuntuu jotenkin huonolta, ehkä siksi että treenejä oli viime viikkoa vähemmän ja ne olivat lyhytkestoisempia. Myös sateinen ja viileä sää heikensivät treeni-intoa. 

Maanantaina kävelin tutun reitin Orivedellä töistä junalle, Onninpolun kautta asemalle. Pääsin lähtemään sen verran myöhään, että ylimääräisiin kiemuroihin ei ollut aikaa. 52 min / 5 km / 130, keskivauhti 10.21. 

Tiistaina kroppa tuntui tukkoiselta ja jalat varsinkin väsyneeltä, tein puolituntisen liikkuvuus-venyttelyn. Ihan omatoimisesti ilman tallenteita, paljon kiertoja ja dynaamisia venytyksiä sekä liikkuvuutta lonkille kuminauhalla ja ilman.

Keskiviikkona kävelin iltavuorosta junalle, vaihteeksi skippasin Onninpolun ja meninkin lapsuuteni kotikulmien eli Pappilankankaan kautta. Pari lisämutkaa mahtui mukaan, 56 minuuttia / 5,5 km / 132, keskivauhti 10.10. 

Perjantaina menimme ystäväni kanssa yhdessä GoGolle Bodypump-tunnille, oli kiva miksattu ohjelma. Kahvakuulailusta on tainnut olla hyötyä, en ole käynyt pumpissa ikuisuuksiin mutta jaksoin odottamaani paremmin. Punnerrukset on aina mulla huonoja, niin perus- kuin ojentajaversiot. 58 minuuttia tehokasta hikoilua, kivaa oli!

Perjantaina sovimme ystäväni kanssa sauvakävelylenkin lauantaille, uskokaa tai älkää niin sain itseni sängystä ylös ajoissa, olimme Kaupissa jo pian aamukymmenen jälkeen! Kilpaviitosen mäkisessä maastossa 59 minuuttia / 4,95 km / 143, keskivauhti 11.55. Edellisillan pumppi tuntui hanuriosastolla ja käsivarsissa, loppumatkasta varsinkin oli olo että ei jaksa lykätä käsillä yhtään lisätukea mäestä. Ei helpoin maasto mutta pääsääntöisesti tuolla metsässä on aina mukavaa. 

Tämän viikon saldo oli siis kolme lenkkiä, joille kertyi mittaa yhteensä vain 15,5 km. No, ehkä viime viikon yli 30 kilsaa kaipasi jaloille kevyempää menoa. Muuta treeniä oli yksi lihaskuntoilu ja yksi kehonhuolto.

Ensi viikolla pääsen varmaankin lenkkeilemään nelisen kertaa, mutta ainakin pidempiä lenkkejä kuin tällä viikolla. Kirjastomme sulkeutuu kirjastopalvelujen osalta kuntavaalien takia, joten olen koko viikon aamuvuorossa. Jos pääsen lähtemään klo 15 bussilla, voin tehdä Tampereella reippaasti päälle tunnin mittaisia lenkkejä, ja jos olen vaaliavustajana klo 16 asti niin ehdin sen jälkeen tehdä hyvän pituisen lenkin klo 17.25 lähtevälle junalle. 

Huomenna tapaan ystäväni, laitan varuiksi lenkkivaatteet jos vaikka menemme vaunulenkille hänen vauvansa kanssa :) 

Kivaa viikkoa, toivotaan että tästä vähän lämpenisi eikä tarvisi enää miettiä, laittaako hanskat vai ei... 

Paljon kävelyä kesäsäässä

 

Ihanaa, kesä tuli tällä viikolla! Alkuviikolla jo tarkeni kävellä t-paidassa, ja puolessa viikossa maisema vihertyi ihan yhdessä yössä. Kovasti toivon, että ilma pysyy lämpimänä, sellainen 15-20 astetta olisi minulle ihanteellinen. 

Tälle viikolle tuli sinänsä tutunoloinen setti, 4 kävelylenkkiä ja 1 lihaskuntotreeni. Kävelyt olivat kuitenkin aika pitkiä, kolme niistä kesti reippaasti yli tunnin. Välipäiviä tuli, joten jalka ehti palautua. Kiva kuitenkin huomata, että tunti ja vartti on nyt sellainen normimitta, mistä ei tule kipua. 

Maanantaille suunniteltu lenkki peruuntui, ystäväni halusi välttää ennustetun sateen. Ja koska laskin töiden jälkeen pohjakassan, en ehtinyt kävellä töistä junalle. Tuli siis lepopäivä.

Tiistaina ja keskiviikkona sen sijaan kävelin töistä junalle. Tiistaina aikataulu oli hiukan tiukempi, kävelin Onninpolun kautta asemalle ilman isompia mutkia. 1 h 8 min / 6,65 km / 135. Keskivauhti 10.17. 

Keskiviikkona menin myös Onninpolulle, mutta välissä piipahdin siellä olevilla pitkospuilla. Lisäksi kiersin Vehkalahden kautta ja tein vielä aseman ympäristössä pari mutkaa. 1 h 22 min / 7.90 km / 128. Keskivauhti 10.27. Olin iltapäivällä kokouksessa ja sen takia myöhästyin bussista, junan lähtöön oli 2 tuntia mikä oli turhan pitkä lenkkiaika, olin siis kokouksen jälkeen hetken töissä ja lähdin liikkeelle niin ettei tulisi yli puolitoistatuntista kävelyä.

Torstai oli välipäivä.

Perjantaina kävelin kotoa Pyynikin, Pispalan ja Epilän kautta Lielahteen. Kävin ostamassa multaa ja ruukkuja, koska viikonlopun suunnitelmissa oli siirtää chilin ja paprikan taimia erilleen omiin purkkeihin. Tulin bussilla pois. Lähdin liikkeelle aamulla ennen iltapäiväkuumuutta, mutta itse asiassa iltapäivällä tuli sadekuuroja ja olikin aamua kylmempi. Saldona 1 h 24 min / 8,25 km / 138. Keskivauhti 10.15. Syke oli korkealla, koska ensimmäiset 2 kilometriä Pyynikin läpi Pispalanharjulle olivat ylämäkeä. 

Lauantaina tein illalla kahvakuulatreenin, tutusti Rammsteinin Reise, reise -levyn tahtiin. Siinä on sellaista musaa, että saa liikkeisiin hyvän rytmin ilman tarpeetonta miettimistä :D Aika monet liikkeet saa tehtyä hitaasti, jolloin tekniikkaan on pakko kiinnittää huomiota. Vaikka jumppahuone on iltapäivän ja illan varjossa, ja tuuletusikkuna oli auki, tuli jäätävä hiki. Ahkeroin 46 minuuttia / 118. Tein pääosin niin, että yhden biisin aikana kaksi liikettä. Esim. säkeistöjen aikana maastaveto ja kertosäkeessä pystysoutu, tai säkeistöjen aikana hauiskääntö ja kertosäkeessä pystypunnerrus, tai säkeistöjen aikana vatsaliike niin että yläkroppa nousee ja kertosäkeessä vatsaliike jalkojen ojennuksella. Stein um Stein on sitten se kyykkybiisi, jolla saa murhaavan hitaasti kyykättyä koipensa tärisemään :D 

Join kyllä runsaasti sitruunavettä ja vissyä lauantai-illan mittaan, mutta niin vaan heräsin sunnuntaiaamuna taas migreeniin :( Lääkkeet naamariin ja lisää unta, heräsin melko virkeänä varttia yli yhdeksältä. Olo oli yllättävän hyvä, joten lähdin puoliltapäivin kävelylle. Kas kummaa, että tie vei taas Viinikanlahden kautta Arboretumiin ja takaisin :) 1 h 16 min / 7,75 km / 131. Keskivauhti 9.52. Oli muuten ekaa kertaa leikkauksen jälkeen keskivauhti alle 10 minuuttia per kilometri. Itse asiassa kaikki kilsat viimeistä lukuunottamatta menivät alle kympin. Toki Arboretum on tasaista, joten siellä olen saanut aiemmatkin nopeimmat kävelykilsat, mutta aiemmin on ollut joku tai useampi reilusti yli 10 minuutin kilsa niin että keskivauhti on ollut hitaampi. 

Yksi tekijä sunnuntain hyvään kulkuun voi olla se, että olin perjantainkin vapaalla joten sain neljän päivän vapaaputken. Otin viikolla käyttöön Polarin Nightly Rechargen, ja keskiviikkona kun tuli vaaditut kolme yötä täyteen oli tulos:

Hyvin heikko, joten tavoitteena vapaapäiviin ei voinut olla muu kuin päästä paremmalle tasolle. Torstaina viesti oli heikko, perjantaina tyydyttävä, lauantaina ok. 

Sekä ANS-tila (mikä ikinä se onkaan, en ole vielä selvittänyt) että unen tila olivat omalla tasolla. Ja tästä vielä parani niin, että tänä aamuna kello näytti yöpalautumisen tilaksi hyvää. Iso ongelma taitaa olla uneni katkonaisuus, vajaan viikon saldo on yhtenäisyys 2.9/5. Eli heräilen monta kertaa yössä. Käyn useimmiten vessassa kerran yössä, lisäksi on peiton alla liian kuuma ja peiton ulkopuolella liian kylmä, autoja kiihdyttelee kadulla, puoliso kuorsaa... Vaikka nukahdan nopeasti uudelleen, varmasti uni häiriintyy kun herää monta kertaa. Mielenkiintoista nähdä nyt kun palaan töihin, ja ensi viikolla on sekä kaksi iltavuoroa (jolloin olen kotona 20.30 maissa) ja kolme aamuherätystä klo 5.40, että miten palautuminen onnistuu etenkin silloin, kun menen iltavuoron jälkeen aamuvuoroon. 

Loppuun vielä ihanan kesäisiä lenkkimaisemia Viinikanlahdelta, Hatanpäältä ja Arboretumista,

Ensi viikko on taas tässä vaiheessa liikunnan suhteen auki. Maanantain ja keskiviikon olen iltavuorossa, suljemme kirjaston klo 18 ja juna lähtee 19.25, eli silloin varmaankin taas kävelen töistä junalle. Kaverini kanssa käymme sauvakävelyllä joku ilta. Johonkin väliin ujutan kahvakuulailua, ja jos viikonloppuna on kaunista niin kävelen silloinkin. Tälle viikolle tulikin kevään ennätyskilometrit eli 30,6! No, pari edellistä oli 17 kilsan viikkoja, niin hyvää tekee saada välillä enemmän mittaa. Etenkin, kun jalka tuntuu kestävän :) 

Kivaa viikkoa kaikille, toivotaan kauniita ilmoja ja mahdollisimman vähän haittaa allergioista. 

Oletko ylpeä siitä, mitä teet?

 

Sunnuntaina tekemässäni GoGon virtuaali-HIITissä ohjaaja Jemina huusi "oo ylpee siitä mitä teet". Treenin jälkeen pysähdyin pohtimaan tätä. 

En ollut treenin alkupuolella lainkaan ylpeä, sillä vain vauhtipunnerrus (eli kyykky ja kahvakuulan ylöstyöntö) sekä russian twist -vatsaliike olivat liikkeitä, joita pystyin tekemään ilman soveltamista. Muuten oli monta liikettä punnerrusasennossa niin, että olisi pitänyt hypätä haarahyppy, tehdä vuorikiipeilijä, hypätä polvet kyynärpään ulkopuolelle... Vaihtoehto annettiin viimeiseen, mutta siinäkin olisi painon pitänyt olla päkiöiden varassa. Polvet maassa tehtynä kaikki liikkeet olivat hitaita ja tuntuivat kankeilta. Lisäksi oli liike, jossa ensin hypättiin levykiekon / kahvakuulan yli, ja sitten tehtiin burpee. Hypyn jätin väliin, ja burpeen tein askeltamalla, toki siinäkin niin että varoin leikattua varvasta. Lopun pyramidista jätin 180 asteen hypyn pois ja tein vain vauhtipunnerruksen, ja vatsaliikkeen jossa ollaan punnerrusasennossa ja hypätään polvet kyynärpään ulkopuolelle jätin kokonaan pois, tein tilalla lankun jossa liikuin vuorotellen eteen ja taakse. 

En ollut alkuksi ylpeä, mutta ohjaajan huudon jälkeen olin. Miksi? Koska teen! 

Lauantaina tulee 7 kuukautta leikkauksesta. Edellisestä juoksulenkistä tulee kuun lopulla 2 vuotta. Kipujen alettua odotin diagnoosia 5 kuukautta, sitten leikkausta vuoden. Kävelylenkeistäkin oli lähes 1,5 vuoden tauko. En pysty juoksemaan, hyppimään tai tekemään mitään liikkeitä, missä painon pitäisi olla päkiän tai varpaiden päällä. En tiedä, pääsenkö koskaan takaisin maratonkuntoon tai "edes" puolimaratonkuntoon. Olen 40-vuotias, enkä tiedä saanko kuntoani enää nousemaan lähellekään parin vuoden takaista. 

Mutta olen ylpeä, koska en ole luovuttanut. Vaikka en ole nopein kävelijä, notkein venyttelijä, voimakkain lihaskuntoilija, hoikin tai nätein tai muodikkain Instagrammaaja, kävelen, venyttelen, lihaskuntoilen ja Instagrammaan. En ole jäänyt sohvan nurkkaan odottamaan sitä päivää, kun jalka ehkä kestää juosta. Olen tehnyt kolmisen kuukautta säännöllisiä kävelylenkkejä, joista reilun tunnin mittaiset sujuvat hyvin, puolitoistatuntiset vaativat välipäivän tai kaksi. En ole hylännyt lihaskuntotreeniä, vaikka aiemmin tein sitä tukemaan nimenomaan juoksukuntoa. Toivon, että joskus palaan juoksubaanoille, mutta sitä odotellessa pidän huolta itsestäni.

Haastankin kaikki pohtimaan, oletko sinä ylpeä siitä mitä teet? Riitätkö itsellesi?

Kylmää ja kankeaa

 

Kyllä etenee kevät hitaasti Tampereella! Tällä viikolla olen lenkkeillyt paksumman takin kanssa, vetänyt lisäkerroksen ulkoiluhousujen alle ja vakavissani harkinnut, tarviiko laittaa pipo ja hanskat. On paistanut aurinko mutta ollut kylmä tuuli, toisinaan on satanut räntää. Joskus on saman lenkin aikana saanut laittaa aurinkolasit silmille ja hupun päähän sateensuojaksi. 

Viikon saldo on kolme kävelylenkkiä, kaksi lihaskuntotreeniä ja yksi lyhyt kehonhuolto. 

Maanantaina kävelin Taysin bussipysäkilta Litukan siirtolapuutarhan viertä sekä Petsamon ja Ranta-Tampellan kautta kotiin, 57 minuuttia / 5,6 km / 129, keskivauhti 10.14. Tuulinen päivä, ja alla oli taas perinteiset sunnuntain ja maanantain välisen yön 5-tuntiset yöunet. Nukuinkin paluumatkalla bussissa noin 20 minuutin torkut, niin jaksoin lenkkeillä.

Tiistaina tein GoGon treenikirjastosta Les Mills Coren, tämä ei ollutkaan keskuksen ohjaajien vetämä vaan amerikkalaisten. Englanninkielistä ohjeistusta oli helppo seurata, etenkin kun liikkeet tehtiin laajasti ja toistoja oli varsin paljon. Tykkäsin siitä, että yksi kolmesta ohjaajasta näytti helpomman variaation, pystyi äkkiä miettimään kumpi on itselle sopiva tänään. Puolen tunnin treeni oli 28 minuuttia, hyvä hiki tuli. Paljon oli liikkeitä, joissa joko yläkroppa tai jalat olivat ilmassa, eli liikkeet olivat paitsi raskaita niin myös kehonhallintaa vaativia. 

Keskiviikkona olin pitkästä aikaa Hatanpään Arboretumissa, josta ovat kaikki postauksen kuvat. Kävelin bussiasemalta Hatanpään valtatietä pitkin puistoon ja Näsijärven rantaa kotiin. Vielä ei paljoa viherrä, jos ensi viikon lämpöaalto tulee niin sitten. Tällä kertaa lenkki oli 1 h 2 min / 6,03 km / 132, keskivauhti 10.17. 

Parin välipäivän jälkeen viikon kolmas lenkki oli lauantaina. Vanhempani kävivät Tampereella, ja koska he eivät olleet koskaan käyneet Arboretumissa niin tapasimme siellä. Kävelimme hetken ympäriinsä ja poikkesimme kahville. Heidän lähdettyään jäin lenkille, aloitin Hatanpään sairaalalta, kiersin puiston ympäri ja suuntasin kotiin. 53 minuuttia / 5,33 km / 133, keskivauhti 10.01. Tämä on ollut kevään keskivauhdiltaan nopein lenkki, yksi hidas kilometri teki sen ettei keskiarvoksi tullut alle 10 minuuttia (sovitin vauhtini koiranulkoiluttajaan, hän kulki sen verran reippaasti että ohitus olisi vaatinut vauhdin nostamista pidemmäksi aikaa). Tuuli oli kerrankin pääosin myötäinen, siksi ehkä kulki vauhdikkaasti. Olin myös iloisella mielellä, olin ollut perjantain ja lauantain välisen yön ystäväni luona, perjantaina saunoimme ja katsoimme elokuvan, lauantaiaamuna kävimme puurobistrossa ja kakkukahveilla. Vielä kun tapasin vanhempani pitkästä aikaa, oli mieli kevyt. 

Eilen illalla podin taas vaihteeksi migreeniä, epäilen sen johtuvan puurobistrokeikasta. Istuimme ystäväni kanssa terasilla suorassa auringonpaisteessa, eikä minulla ollut aurinkolaseja mukana - en tietenkään ollut katsonut sääennustetta perjantaina lähtiessäni. Lisäksi bistrossa oli ruuhkaa, ja jostain syystä hillittömän hidas toiminta. Meidän edellämme oli 6 puurontilaajaa, ja vaikka osa varmasti otti smoothien tai kuten minä, teen, niin odotimme annoksiamme 50 minuuttia. Ateriaväli venyi siis perjantain klo 18:sta lauantain klo 11.30:een. Että sinänsä en ole yllättynyt migreenin vierailusta. Onneksi tuli niin myöhään, että ehdin lenkkeillä ennen ensimmäisiä tuntemuksia. 

Tänään tein GoGon treenikirjastosta puolituntisen HIITin (joka kesti 34 minuuttia) ja perään saman videon 20-minuuttisen kehonhuollon (joka oli 18 minuuttia ja joka loppui selvästi kesken). 

Sain kuitenkin tälle viikolle 5 treeniä ja kehonhuollon, olkoon viimeksi mainittu turhan lyhyt. 

Olen ollut todella väsynyt, useana päivänä nukuin bussimatkalla sekä töihin mennessä että sieltä tullessa. Yksi syy on varmaankin ollut äkillinen koronarajoitusten purku; viime viikolla rajoitusten kerrottiin olevan voimassa 9.5 asti, mutta nyt keskiviikkona tulikin tieto että kirjastot voi avata heti, ja meilläkin tehtiin valmistelut että pystyttiin avaamaan torstaiaamuna normaalien kesäaukiolojen mukaan. Eli jouduimme laittamaan työvuoroja uusiksi, että henkilökuntaa on myös iltavuorossa. Lisäksi, koska kesälomakausi alkaa, jouduimme miettimään osa-aikaisten työvuoroja, että minä päivinä he tulevat jotta joka päivälle on tarpeeksi väkeä. 

Olenkin iloinen siitä, että ensi viikolla saan pitää pitkän viikonlopun. Jalkaleikkauksen jälkeen kun olin 2 kk sairaslomalla, niin siinä oli niin paljon työjuttuja että pomoni laski minulle 11 vapaapäivää. Olen pitänyt niistä 7, ja helatorstain jälkeisenä perjantaina on kahdeksannen vuoro. Yllättävän kauan on kestänyt, että pystyn olemaan 11 päivää pois... Loput kolme päivää on kesäkuun alkupuolella. En ole tehnyt treenisuunnitelmaa muuten, mutta maanantaina menemme illalla ystäväni kanssa kävelemään Kauppiin, ja koska keskiviikkona ja torstaina pitäisi olla 20 astetta lämmintä niin silloin aion kävellä myös. Perjantain ennustetulle sadepäivälle voisi ottaa lihaskuntoilua. 

Toivotaan, että ensi viikolla päästäisiin liikkumaan t-paidassa! :)