Kesä on täällä! Lyhyttä lomaa odotellessa

 

Koivujen lehdet kasvavat lähes silmissä, ja kukkapenkit alkavat saada täytettä. Tällä viikolla on ollut muutamia lämpimiä päiviä, ei kylläkään niin lämpimiä että olisin uskaltanut ulkoilla t-paidassa... Viikkoon mahtui palkkatöitä maanantaista perjantaihin, ja eilen lauantaina olin vapaaehtoisvuorossa. 

Tämäkin oli viiden treenin viikko, siihen sisältyi neljä kävelylenkkiä ja yksi jooga. 

Maanantaina kävelin iltavuoron jälkeen Orievedellä töistä junalle, 1 h / 6,05 km / 131. Onninpolun tulva oli laskenut ja kura pääosin kuivunut, vain yksi pieni kohta oli jossa sai vähän puikkelehtia. 

Keskiviikkona olin ajatellut tehdä Aamulehti Livestä hathajoogan, en tiedä koska tunti oli mutta tallenne oli saatavilla. Olin kuitenkin tosi pettynyt, sillä tunnin ja tallenteen kesto oli vain 27 minuuttia, josta alussa meni hyvä tovi hengittelyyn ja alkuliikkeisiin, sitten loppurentoutus alkoi jo 19 minuutin kohdalla. Jäi sellainen olo, että missä se itse jooga oli. Otin sitten perään 40-minuuttisen flowjoogan GoGon Treenikirjastosta, yhteensä 55 minuuttia. 

Torstaina tapasinkin illalla kirjastolla Eräjärven sivukirjaston lukupiiriläiset, olinkin sen unohtanut viime postausta tehdessä. En siis lenkkeillytkään Orivedellä, vaan kiirehdin junaan. Oli niin mielenkiintoista keskustelua, että olisin viihtynyt koko illan, harmi että tarvi lähteä junalle. Kävelin sitten Tampereen päässä, taas Juhannuskylän ja Ranta-Tampellan kautta kotiin, 50 min / 4,9 km / 138.

Perjantain suunnitelmat muuttuivat myös. Suomen peli alkoikin jo klo 16.20, joten laskin että en ehdi kävellä edes osaa matkasta Kangasalta kotiin. Laitoin sitten aamulla kellon soimaan tuntia aikaisemmin, kävelin Messukylään ja menin sieltä bussilla Kangasalle. 58 min / 5,84 km / 140. Ihana aurinkoinen aamu! 

Eilen olin ensin puolison kanssa keskustan Fan Zoneilla katsomassa Ruotsin ja USA:n välistä kiekkopeliä, sitten menin iltavuoroon akkreditointiin. Töiden jälkeen oli vielä aurinko niin korkealla, että oli kiva käydä kävelyllä. Menin hautausmaan viertä Järvensivulle ja kaupunginosan toista reunaa keskustaan, jossa tein vielä pienen kieppauksen kun palautin lainakirjan kirjaston palautusluukkuun. 1 h 13 min / 7,4 km / 134.  Järvensivukin on tosi kiva alue, täytyy sinne mennä useamminkin. 

Tänään olen ollut taas tosi väsynyt. Heräsin vasta klo 11.20 aamulla, ja koko päivä on mennyt vähän sumussa. Siivosin kotona, sitten käytiin puolison kanssa Kehräsaaressa syömässä ja istuskeltiin tovi ulkona, muuten olen maannut sängyllä lukemassa kirjaa. Toisaalta on huono omatunto, että en ole mennyt salille, toisaalta muistutan itselleni että on ihan ok olla tekemättä mitään. Etenkin kun tässä on nyt viiden viikon mittainen jakso, missä on vain 4 päivää etten ole palkka- tai vapaaehtoistöissä. Kun kisat loppuvat 29.5, olen ottanut siihen perään viikon palkatonta vapaata, ihan vaan toipumislomaa kiireisistä viikoista. Koin sen tarpeelliseksi, etenkin kun kesäkuun toisena viikkona olen töissä ma-su, kiitos järjestämäni Oriveden Vanhat talot ja pihat -tapahtuman, joka sitoo minut viikonloppuna molempina päivinä klo 9-18. 

Ensi viikolle olen tehnyt varovaista treenisuunnitelmaa. Huomenna ei tapahdu mitään, sillä olen puolison kanssa menossa suoraan töistä Nokia Areenalle katsomaan USA-Tsekki -peliä. Tiistaina olen iltavuorossa, joten kävelen Orivedellä junalle. Keskiviikkona olen töissä klo 17 asti, uskon pääseväni kollegan kyydissä Hervantaan josta lenkkeilen kotiin. Jos nyt ottaisin ne ensimmäiset juoksuaskeleet... Torstaina ajattelin mennä aamupäivällä salille, iltavuoro akkreditoinnissa alkaa klo 13.50 (ja päättyy 21.10). Myös perjantaina olen viiden vuorossa, siitä olen vielä epävarma että kävelenkö junalta kotiin. Lauantai on viikon ainoa vapaapäivä, siihen ajattelin ehdottaa ystävälleni että mentäisiin Kauppiin sauvakävelemään ja päälle uimaan joko Rauhaniemeen tai Kaupinojalle. Sunnuntai on samoin epävarma, riippuu lauantaista. Jos sauvakävely toteutuu ja jos olen kovin jumissa siitä, flowjooga tai muu kehonhuolto lienee paikallaan. Jos ei, niin aamulla voisi olla salitreenin paikka. Kisojen päätöspäivänä olen iltavuorossa klo 14.50-21.10. En tiedä, tarviiko paikalla olla loppuun asti, vai saanko lähteä etuajassa sitten kun on purettu toimisto pois. Saatan varuiksi laittaa lenkkivaatteet päälle.

Sääennuste lupaa alkuviikolle 20 astetta lämmintä, ihanaa! Tosin yöt ja aamut taitavat olla sen verran viileitä, että kerrospukeutumista pitää yhä harrastaa. Blogeista ja Instasta olen huomannut, että monella on kisakausi alkanut, joten onnea koitoksiin! 

Kohti Karhunkierrosta, viikko 8

Tämä oli kummallinen viikko. Suunnitelmat menivät uusiksi monta kertaa, lisäksi vaihdoin intervallitreenin päikseen ensi viikkoisen kanssa. Lenkkien kanssa meinasi tulla kiire, että saanko tehtyä kaikki, koska tiistain lumimyräkkä siirsi keskiviikon hiihdon lauantaille. No, tältä tämän viikon tekeminen näyttää.

Maanatai täyttä lepoa. Ja jälleen lyhyet yöunet; koska sunnuntaisin nukun aamulla pitkään niin sitten illalla ei meinaa tulla uni, ja jos maanantaina on aamuvuoro niin pitää herätä aikaisin. Olin koko viikon aamuvuorossa, ja kävi niin että nukuin kaikki bussimatkat.

Tiistaina käytiin ystäväpariskunnan kanssa bodypumpissa. Tein osan liikkeistä isommilla painoilla kuin edellisessä ohjelmassa, sitten menikin kivasti lihakset jumiin keskiviikkona päivän aikana... Salitreeniä en tehnyt tällä viikolla.

Keskiviikkona piti siis mennä hiihtämään mutta vaihdettiin päivää. Ei oltu varmoja, onko ladut ehditty ajaa myräkän jäljiltä. Aluksi ajattelin tehdä tässä kohtaa lyhyet intervallit (2 x 7 x 150 metriä, jonka tekisin mäkivetoina), mutta en halunnut lähteä siihen jumittavilla lihaksilla. Kävin sitten GoGolla testaamassa talven uutuuden, vinyasa flow joogan. Ensimmäisen kokeilun perusteella ei ole mun juttu. Voi tietysti johtua myös siitä, että alla oli edellispäivän pumppi. Puolet tunnista kun oltiin niin että painoa oli paljon ranteilla, niin en jaksanut alkuunkaan. Käsivarret vaan tärisi ja oli pakko jättää osa tekemättä. 

Olen ehkä vähän rakastunut hikipyyhkeeseeni :D Torstainakaan en halunnut lähteä mäkivetoihin. Tiedättehän sen tunteen ja tekosyyn, kun tuuleekin niin kovaa... Ystäväni kysyi seuraksi venyttelyyn, lupasin lähteä. Ja tehdä alle 55-minuuttisen spinningin. No, ystäväni joutui perumaan venyttelyn enkä minäkään sitten jäänyt siihen, mutta spinningissä oli kivaa. Pidän perusspinningistä, koska on vaan niin ihanaa polkea hitaalla tahdilla ylämäkeä esimerkiksi Rammsteinin ja AC/DC:n tahtiin. TRIPistä olen myös tykännyt, mutta monessa ohjelmassa pompitaan minun makuuni liian tiheästi satulasta ylös ja takaisin alas. Tykkään enemmän polkea ylhäällä puoli minuuttia kuin neljä polkaisua. 

Perjantaina jätin baletin väliin, koska tarkoitus oli hakea uusi treenipaita. No, niitäpä ei ollutkaan ilmoitetussa paikassa. Tai oli ollut, mutta viety jo pois. Harmi; Facebook-tapahtumalle oli laitettu tunnin aika, enkä ollenkaan arvannut että paitoja ei olekaan jaossa koko aikaa. No, tulipa siitä käveltyä hyötyliikuntana 45 minuuttia, jota ei tietenkään näy viikkosaldossa koska mittaus ei ollut päällä :) Kävelin viikon aikana myös 4 kertaa n. 30 minuuttia kotoa linja-autoasemalle, mutta koska en mittaa niitäkään niin eivät kasvata pk-treenin osuutta vaan ovat hyötyliikuntaa eli siirtymistä paikasta A paikkaan B.

Lauantai oli ihana päivä, aurinko paistoi ja pakkasta oli vain pari astetta. Lopultakin pääsimme hiihtämään! Talven ensimmäinen hiihtolenkki jätti pitkiksen lyhyeksi. Ohjelmassa oli 133-134 minuuttia eli 2 h 13/14 minuuttia, toteutuma oli 1 h 23 minuuttia. En kyllä olisikaan jaksanut paljoa enempää... (Mutta ensi sunnuntaina aiomme mennä ystäväni kanssa sen mitä ohjelmassani lukee eli 2 h 6/12 min.) Sykkeeni on hiihtäessä korkeampi, varmaankin siksi että käytän ylävartaloa enemmän kuin juostessa ja myös jaloilla yritän potkia vauhtia parhaani mukaan. Hiihdimme Pirkkalassa, ladulle lienee monta lähtöpaikkaa, me jätimme auton Keisarinviitan teollisuusalueelle. Ladulla on risteyksiä tasaisin väliajoin, joten mahdollisia lenkkireittejä on tuolla monta. Menimme pääasiassa suoraan eteenpäin, ihan siksi että osaamme poiskin :D Yhdestä risteyksestä käännyimme oikealle, mutta siellä tulikin kääntöpaikka noin kilometrin päässä. Lisäksi ladulle ilmestyi kaksi mopoilijaa. Varmasti tahallaan kiusaa tekemässä, koska rekisterikilvet oli piilotettu. Mopoilijat menivät kääntöpaikalta metsään (jossa ei ollut tietä), mutta tulivat kohta takaisin ja painattivat samaa latua toiseen suuntaan. Ärsyttävää kiusantekoa. Muuten lenkillä oli pääasiassa kivaa. Koin hiukan hankalana sen, että perinteisen ladun oikeassa reunassa oli pehmeää lunta. Tarkoitti sitä, että vasen sauva osui luistelubaanalle ja piti hyvin, oikea sauva upposi hankeen. Lopussa kaaduin. Latu kaarsi tiukasti oikealle alikulkuun, mietin että pitäisikö hypätä luistelubaanalle ja laskea pieni alamäki mutkaan siinä. Jäin kuitenkin ladulle mikä oli virhe. Latu loppui alikulun suulla enkä saanutkaan suksia kääntymään. Pakko oli heittää nurin etten hiihdä betoniseinään. Jos menemme tuonne uudelleen, tiedän ensi kerralla varautua :D Kauniit maisemat ja hyväkuntoiset ladut, joten kivaa oli. Sain vielä ystävältäni tekniikkavinkkiä tasatyöntöön, ehkä joskus jaksan sitä enemmän, tarvisi vaan saada lisää voimaa yläkroppaan. 

Tänään lähdin juoksulenkille, ajatuksella että nyt hoidan ne mäkivedot pois! No, enpä hoitanut. Tein alkuverryttelyn ja saavuin ajattelemani mäen alle. Totesin, että tätä mäkeä en halua juosta neljäätoista kertaa ylös. Mäki onkin liian loiva, lisäksi siinä on mutka sekä oikealle että vasemmalle. Outoa, että kun mäkeä kävelee joskus alas bussipysäkiltä, se tuntuu jyrkemmältä kuin miltä se vaikuttaa treenisilmin katsoessa. Otin sitten äkkiä käyttöön suunnitelman B. Olin kotona katsonut ensi viikon ohjelmaa, ja päätin vaihtaa intervallit päikseen. Mäkivedot siis siirtyvät ensi viikolle, tänään juoksin vedot 1 - 2 - 3 - 4 - 3 - 2 - 1 minuuttia, minuutin kävelypalautuksella. Olisi ehkä saanut olla puolitoista tai kaksi minuuttia, ihan hirveästi ei syke ehtinyt laskea minuutin aikana, etenkin kun ensimmäinen kaksiminuuttinen ja jälkimmäinen kolmeminuuttinen osuivat ylämäkeen. Mutta tärkeintä lienee, että tällekin viikolle tuli sittenkin edes jonkinlainen reippaampi juoksu. Alan epäillä, että nastalenkkarini ovat tulossa tiensä päähän. Nastoja on irronnut jo 4, toisesta 1 ja toisesta 3. Lisäksi molempien kanssa on tullut se ongelma, että pohjallisten ulkoreuna tahtoo jäädä kaksinkerroin ja hiertää. Olen useamman kerran joutunut riisumaan kengät ja pukemaan uudelleen ennen lähtöä, vaikka olen yrittänyt painaa pohjallisen reunan suoraksi niitä ensimmäistä kertaa pukiessa. 

Lenkkeilin puoliltapäivin 40 minuuttia, iltapäivällä menin vielä yinjoogaan. Vakiohjaaja oli poissa, tuuraaja sanoi että tällä kertaa tehdään niin että puolet aikaa on aktiivista tekemistä ja toinen puoli pitkiä venytyksiä. 1 h 17 minuuttia, kovasti tuntuvat olevan ainakin lonkankoukistajat jumissa. Voi olla, että eilinen hiihtolenkki sekä avasi että jumitti koukistajia :)

Kaikkinensa siis 6 kpl treenejä, joihin käytin 6 h 6 min. Ihmettelen sitä, kuinka niin monet itseään peruskuntoilijaksi nimittävät treenaavat 10-14 tuntia viikossa. Miten heidän aikansa riittää ja kroppansa kestää? Tai no, olisi kai minullakin aikaa jos vähentäisin kirjojen lukemista ja kirjabloggaamista, ja jos työmatkoihin menisi vähemmän aikaa kuin 2 tuntia päivässä, ja jos viikonloppuisin treenaisin aina kahdesti päivässä sen sijaan että tuijotan urheilua läppäriltä... :) 

Ensi viikolla olenkin sitten iltavuorossa muut päivät paitsi tiistain, lisäksi lauantai on työpäivä. Treenit vaativat siis pähkimistä; jaksanko herätä aamulla niin aikaisin, että ehdin käydä lenkillä ja suihkussa ennen kuin bussi töihin lähtee klo 10.55? Huomioiden että pysäkille on 1,5 kilometriä matkaa. Jos lenkkeilen töiden jälkeen, miten pukeudun että en palele töihin mennessä ja töiden jälkeen junaa odottaessa? Alustava suunnitelmani on, että maanantaina on lepopäivä, tiistaina käyn illalla bodypumpissa, keskiviikkona hölkkään illalla (39-40 minuuttia) rautatieasemalta kotiin, torstaina käyn aamulla TRIPissä (ja korvaan sillä toisen 39-40 -minuuttisen hölkän), perjantaina illalla teen mäkivedot, lauantaina lepopäivä ja sunnuntaina päivällä pitkis hiihtäen. Viikon päästä nähdään, menikö kuinka hyvin tai huonosti suunnitelmien mukaan... 

Edistystä ja takapakkia

Tunnustan, ensi viikon Kolin reissu jännittää. 

Viime viikolla tein sen yhden pienen juoksulenkin, torstaina. Sitten onkin ollut sadetta ja tuulta niin olen keskittynyt sisäliikuntaan. Lauantaina olin salilla kaksi tuntia, ensin yoga flowssa ja sitten venyttelyssä. Jooga oli tosi kivaa, olen vuosia sitten käynyt astangajoogassa ja tykkäsin siitä tosi paljon, siksi oli erityisen ihanaa aloittaa tunti tutuilla aurinkotervehdyksillä. Ohjaajan mukaan kesäohjelma on ehkä fyysisin, ei se kuitenkaan tuntunut kovin raskaalta. Liikkeitä tehtiin seisten, polviseisonnassa sekä lattialla istuen ja maaten. 

Venyttely kesti koko tunnin, tehtiin pitkiä venytyksiä ja myös pitkakestoista rullausta. En tiedä kuinka hyvin se sopi joogan perään - kun kuitenkin joogassa on paljon etenkin takareiden venytystä - mutta tulipa kokeiltua. Menen toistekin.

Sunnuntaina tein koko kehon saliohjelman, taas patterimaisesti eli kaksi liikettä putkeen ja vasta sitten tauko. Keskityin ylä- ja keskikroppaan, jaloille tein vähemmän. Alkuun fysioterapiassa näytettyjä kehonhallintaliikkeitä viitisen minuuttia. Huomasin, että jalkojen puoliero yhdellä jalalla seistessä on tasoittunut, vasen ei väsy yhtään sen nopeammin kuin oikea. Tasapainokin on aika lailla sama molemmin puolin. 

Maanantaina kävin uudelleen yoga flowssa. Se taisikin sitten olla liikaa. Tiistaina ja vielä tänäänkin lonkassa on ollut tuntemuksia. En oikein osaa selittää mitä, se ei ole kipeä mutta jotenkin sen tuntee koko ajan. Tänään kävin salilla, pyöräilin puoli tuntia, ja edelleen on niin että pyöräily ei tunnu ollenkaan. Päälle tein puoli tuntia lihaskuntoa, vain yhdet kohdennetut vatsa- ja selkäliikkeet, muut olkapäille ja käsille. 

Huomenna on viimeinen fysioterapia ja sitten lähden reissuun. Taidan jutella siitä, kannattaisiko vielä hakea Pronaxenia kun sitä reseptillä on. Tiistaina pitäisi lähteä ensin Kuopioon ja sitten ke-to vaeltaa siellä, hiukan huolettaa miten lonkka kestää. Toki tässä on vielä melkein viikko aikaa mutta silti. Viikonlopun olen ensin Lappeenrannassa ja sitten Orivedellä, eli luvassa on myös istumista niin junassa kuin autossa. Pari-kolme pyörälenkkiä aion tehdä ennen Kolia, juosta en nyt taida uskaltaa. Jännittää myös Tampere Countryside Marathon, siihen on enää kaksi viikkoa aikaa. Saa nähdä tuleeko koipi sittenkään juoksukuntoon siihen mennessä. Jäädään kuulolle!