Keväistä liikunnan iloa

 

Kuuden treenipäivän viikko, jossa oli tavanomaista enemmän sisäliikuntaa. Osittain johtuu Hypoxi-jaksosta; hoitokerrat ovat pääosin olleet ennen iltavuoroa ja aikaa on ollut salitreeniin. 

Maanantai alkoi aamusalilla, tein Oriveden liikuntahallin salilla 40-minuuttisen treenin. Sieltä ruokakauppaan hakemaan parin päivän eväät ja sitten Hypoxiin ja töihin. 

Tiistaina kävelin töiden jälkeen Petsamon ja Ranta-Tampellan kautta kotiin, 55,5 minuuttia / 5,71 km / 120. Epäilin kellon näyttäneen väärin kun keskisyke oli noin matala, mutta ehkä se vaikuttaa kun tiet ovat kauttaaltaan sulat ja valtaosin hiekoitushiekasta putsatut. Ranta-Tampellan ja Särkänniemen väliin on avattu uusi jalankulkusilta, jossa on mahdollista myös hengailla eikä vaan paahtaa läpi.

Torstaiaamuna menin taas salille; puolivuotinen korttini on voimassa suunnilleen toukokuun puoliväliin joten yritän käyttää sitä vielä viikottain. Oikeasti olisin halunnut mennä uimahalliin, mutta klo 9-10 välillä siellä oli osa 25-metrisestä altaasta varattu alakoululaisille. Välttääkseni ruuhkan ja metelin menin salille :D Ehdin olla 50 minuuttia ennen kuin migreeni alkoi kolkutella ohimoa. Lääkkeet naamariin ja ruokakaupan kautta Hypoxiin ja edelleen töihin. 

Perjantaina teki mieli juosta, jäin bussista pois Alasjärven pysäkillä ja lönköttelin Pappilan ja Takahuhdin läpi Kalevan Prismalle, siitä Iidesrantaan ja ylös Kalevankankaalle. Loppumatka bussilla kotiin. 1 h 4 min / 7 km / 147. Juoksusyke on yhä tosi kova, vaikka kevään myötä kävelysyke näyttäisi asettuneen alle 130:n. Mutta olipa kevään eka lenkki t-paitasillaan!

Lauantainakin oli kaunista, joskin tuuli viilensi ilmaa. Kävelin Arboretumiin katsomaan, että kyllä vaan siellä alkaa olla kevään merkkejä näkyvissä. 1 h 9 min / 7,06 km / 126. En tiedä pitäisikö olla huolissaan, että 20 pykälää alemmalla kävelysykkeellä pääsen melko lailla saman matkan samassa ajassa kuin 20 lyöntiä korkeammalla sykkeellä juosten. Käytännössä kävelylenkki oli noin 400 metriä juoksulenkkiä lyhyempi, katsoin kävellessä mittaria kun 1 h 4 min tuli täyteen. 

Tänään oli pilvinen ja tuulinen päivä, kävin salilla polkemassa kuntopyörää 70 minuuttia / 23,28 km / 118. 

Tällä viikolla liikuntaa kertyi 5 h 48 min, kilometrejä kävellen 12,77, juosten 7 ja sisäpyöräillen 23,3. 

Ensi viikolla on sama henki kuin tällä viikolla. Kaksi Hypoxi-kertaa on ennen iltavuoroa, huomenna ajattelin kävellä kun aikaa on n. 45 minuuttia, keskiviikkona ajattelin mennä uimahalliin mikäli kunto- ja terapia-allas ovat vapaina. Jos eivät ole niin sitten salille. Muuten menen sään mukaan. Tampereelle on ennustettu melko aurinkoista, joten ulkoliikuntapainotteista lienee luvassa. Sadetta voi tulla välillä, jos osuu kotiintuloaikaani niin sitten menen polkemaan kuntopyörää tai tekemään lihaskuntotreenin. Juoksua tuli tälle viikolle vain yksi kerta, ensi viikolla tavoite on kaksi tai kolme. 

Toivottavasti pian alkaa kunnolla vihertää! Vähän saisi tulla vettä, en yleensä ole allerginen mutta nyt tuntuu että kurkku on karhea, nenä tukossa ja silmät vuotavat. Ihokin kutisee. Kuivuus pöllyttää katupölyä, eikä Tampereella suinkaan ole harjattu kaikkia katuja edes ydinkeskustassa. Lenkeillä olen huomannut, että asuintalojen kohdalla on jo puhdasta, mutta etenkin koulujen ja puistoalueiden kohdalla on vielä tien leveydeltä hiekkaa, paikoin paksukin kerros. 

Kesähaaste selätetty, katse syksyyn

Huh! Tiukille meni, mutta eilen sain kasaan viimeiset pisteet GoGon kesähaasteesta, 60/100 saavutettu ja palkinnoksi treenikassi. Niin paljon kohkasin kassista että bussissa huomasin juomapullon jääneen pukkariin, tietenkin juuri sen juomapullon jonka sai palkinnoksi 20 pisteestä... Soitin salille että jos se vielä on tallessa niin haen ensi viikolla. Nyt on pakko pitää lepopäiviä. 

Kesähaaste oli kiva, mutta nimensä mukaisesti haastava. 100 pistettä olisi ollut tosi vaikea kerätä, koska se olisi vaatinut vierailua GoGo Express-saleilla Turussa, Lahdessa ja Jyväskylässä. Ratsastustapahtumaan vaadittiin aiempaa osaamista. Muutenkin tapahtumat olivat vain yhden kerran, joten suurin osa niistä jäi väliin. Rantalentopallo kiinnosti, mutta olin iltavuorossa. SUP-jooga ja SUP-pilates olivat sellaisena lauantaina, jolloin oli muuta menoa. Terassi-HIIT ja Terassi-core olivat tarjolla puoliltapäivin, eli kirjaston iltavuoron aikatauluun nähden mahdottomaan aikaan. Viisi jumppaa meni ohi siksi, että joko pitkän matkan tai kaupungin bussi oli myöhässä. Flunssa vei puolitoista viikkoa, polkujuoksuviikonloppu viisi päivää. Kesäloma oli ensimmäinen neliviikkoinen neljään vuoteen, joten reissasin ja mökkeilin melkein koko ajan, enkä käynyt Tampereella kuin kääntymässä. Lopulta kävi niin, että pisteiden keräämisessä tuli kiire ja paineita. Olin myös tehnyt jumppia aika epätasaisesti, helpompia yhden kerrallaan, niinpä kahdelle viimeiselle viikolle jäi tosi paljon puolituntisia joista suurin osa oli HIITtiä. Tällä viikolla jumppaa tuli hitusen vajaa 7 tuntia, viime viikolla hitusen vajaa 7,5. Sinänsä tuntimäärä ei ole iso, mutta kun kroppa on tottunut tekemään sen pääosin juosten niin nyt on ollut aika tukossa. Olen kyllä venytellyt joka ilta :)

Tässä pahoin kärsinyt haastepassi:

Jos haaste tulee myös ensi kesänä, on syytä harkita vähän tarkemmin suoritusjärjestystä. Nyt kävi niin, että viimeisenä viikonloppuna olisi ollut aikaa käydä jumpassa, mutta minulla oli jo tehtynä kaikki tarjolla oleva. Eli kannattaa katsoa lukkaria sillä silmällä, että kerää ensin niitä joissa on vain yksi viikkontunti tarjolla. 

Tykkäsin kaikista joogatunneista, yinjooga uutena ja astanga vanhana tuttuna tulevat säännölliseksi osaksi syksyn treeniä. Bodycombatista olen tykännyt aina, en tiedä miksi. Eniten pelkäsin juoksumaton kuntotestiä, koska minulla on vain yksi kokemus juoksumatosta ja sekin vuosien takaa. Testi oli onneksi vain 5 minuuttia, joten sain pehmeän laskun matolle. Siinä ajassa ei tullut ilmiötä, että matolta nousemisen jälkeen huone pyörii silmissä ja on pakko istua alas. Hyvä kokemus; nyt tiedän uskaltavani matolle kaikkein pahimpina lumimyräkkä- ja pakkaspäivinä. Testi meni jokseenkin pieleen koska en osannut käyttää mattoa. En tiennyt millä vauhdilla olisi pitänyt juosta, näytöllä oli 3,2 jotain = 7,5 km/h, muita numeroita ei näkynyt km/h:ksi muutettuna. Enkä ymmärtänyt että kädet olisi pitänyt pitää laitteen sykesensoreilla, nyt se huomautti asiasta puoli minuuttia ennen testin päättymistä joten ei liene yllätys että testin tulos oli huono. Ehkä kokeilen toisen kerran vähän pk-lenkkiä reippaammalla vauhdilla ja kädet kiinni laitteessa :D 

HIIT-tunnit olivat pahoja. Oikeastaan joka kerta ajattelin, että kuntoni ja pääni eivät kestä hyppyjä. Vaikka steppilauta on matalalla tasolla, sille hyppääminen on tosi pelottavaa. Joskus aiemmin juoksukoulussa hypittiin kevyiden noin polvenkorkuisten aitojen yli, paitsi minä joka hypin sivussa. Esteet ovat kertakaikkisen pelottavia, olivat ne kuinka matalia tahansa. Kotona ei ole mikään ongelma hypätä sohvalle, ehkä siksi että vastassa on selkänoja josta saa kiinni jos hyppy kaatuu eteen. Aika moni tunti oli sellainen, että olin jo tehnyt alle muuta, joko puistojumppaa joka olikin puisto-HIIT, tai spinningiä tai tanssillista jumppaa. Usein tuntui siltä että kyykyissä ei ollut enää voimaa mennä alas, mutta vastaavasti laukka steppilaudan yli tai hypyt tuntuivat yllättävänkin kevyiltä.

Aakkoshaaste oli hikinen urakka! Leuanvetoja en saa edes kuminauhalla, sen sijaan tein toisen sarjan punnerruksia. Mutta tästä saan hyviä vinkkejä, jos tai kun haluan juoksulenkin päälle tehdä muutaman lihaskuntoliikkeen. Ettei tule aina tehtyä samoja vatsarutistuksia ja peruskyykkyjä. 

Tämä ei ole kidutuskone vaan Parkin hierontatuoli. Ohjelmoituna 3 eri tehoista hieronta-ohjelmaa, kukin vartin kestävä. Luulenpa että tämä ja Cityn vastaava tulevat osaltani kovemmalle käytölle kuin tähän asti. Sen verran oli jalat kireinä kun tässä istuin, että en voinut samaistua kaverini tuntemuksiin, hän kun oli nukahtanut :) 

Tämä päivä on nyt aivan totaalilepoa, tarkoittaa sitä että aamulla tein suursiivouksen, välissä katselin Criminal Mindsin tuotantokautta numero 12, nyt kirjoitan tätä, sitten teen päiväruuan ja katson lisää Criminal Mindsia. Ensi viikolle ei ole treenisuunnitelmaa, mutta tarkoitus on palata takaisin juoksubaanoille. Seuraava koitos (tällä tietoa) on Pirkan Hölkkä 7.10. Jumppaviikkojen jälkeen ehtii hyvin palata juoksumoodiin. Väliin tulee tässäkin pieni katkos, sillä lähdemme ystävieni kanssa kuun vaihteessa pitkäksi viikonlopuksi New Yorkiin. Tai sanotaanko niin, että uskon olevani siellä vasta kun kone on laskeutunut. Joitakin vuosia sitten olimme siskoni kanssa ostaneet halvat lentoliput jo kesällä, sitten kävi niin että kun maanantaina piti lähteä niin lauantaina kaupunkiin osui hurrikaani, ja maanantai oli ensimmäinen päivä jolloin kaikki lennot oli peruttu. Nyt on vähän sama fiilis, halvat lentoliput on ostettu ajat sitten ja reissua odotettu, samalla on pieni hermostuneisuus että mitä jos taas tulee jotain. 

Mitä teidän alkusyksyyn kuuluu? 

Kevät, talvi, kevät, kivaa, kamalaa, kivaa

Tunnustan: lintsasin viime viikon pitkiksellä. Mutta palataan aluksi viikko taaksepäin, ja edelliselle pitkikselle.

Sunnuntaina 26.3. oli aurinkoinen mutta erittäin tuulinen sää. Lähdin juoksemaan ajatuksella, että jos nyt saisi pari tuntia kasaan ja jos vaikka saisi myös niitä alle 8 minuutin kilometrejä. En tiedä miksi, mutta meno tuntui koko lenkin samaan aikaan helpolta ja raskaalta. Ihmettelin kun sykkeet oli jatkuvasti korkealla, tuntui kylläkin että paljon oli ylämäkeä menomatkalla ja vastatuulta paluumatkalla. "Karu" totuus paljastui aika äkkiä, alle 8 minuutin kilsoja oli kaikki 18! Keskivauhti suorastaan hurja 7.30 eli taas 23 sekuntia nopeampi kuin torstain kevyellä lenkillä. Nyt keskisykkeeksi tuli 161 että ei se ihan pk-lenkiksi mennyt. Mutta hämmästyttää, että vauhti oli tuo kun kuitenkin tuntemus oli että lönköttelen hitaasti. 

Koko viikon saalis oli 6 h 43 min liikuntaa. Hyvä määrä. Pari viikkoa on ollut aika kovaa joten seuraavaksi oli kevyemmän viikon vuoro.

Viime viikon liikunnat ovat sekä hyviä että huonoja. Maanantain pidin lepoa, ajattelin että sunnuntainen 2 h 18 minuuttia todennäköisesti painaa kintereissä. Tiistaina kävelin alkuverryttelyksi rautatieasemalta kotiin 21 minuuttia, kyykkäsin portaat kerrosten 1-6 välillä vajaat 5 min ja vielä 41 minuuttia lihaskuntoilua kotona. 

Keskiviikkoaamuna lähdin klo 8 juoksemaan intervalleja. Alkuun 10 minuuttia verkkaa, sitten 6 x 6 minuuttia 1,5 minuutin kävelypalautuksella. Tänään vasta huomasin, että Polarin kellostani näkee tarkkaa dataa jokaisesta vedosta. Hyvä huomata nyt, kun laite on ollut 3,5 vuotta käytössä... No mutta, vetojen vauhti oli kiihtyvä ja syke tasainen: 6.49 / 167 / 0.88 km; 6.36 / 166 / 0.91 km; 6.27 / 166 / 0.92 km; 6.27 / 168 / 0.93 km; 6.19 / 166 / 0.94 km; 6.11 / 168 / 0.96 km. Ilahduttavaa, tämä oli oikeastaan ensimmäinen kerta että sain kiihdytettyä vauhtia loppua kohti, ja kuitenkin syke pysyi suunnilleen samana. 

Perjantai oli uimahallipäivä, sisältäen kunnon hartiatreenin. Oriveden uimahallissa allas on 25-metrinen. Tein niin, että uin 25 metriä, otin kiinni hyppykorokkeesta ja tein 10 leuanvetoa eli kasvot kohti koroketta. Sitten toiseen päähän, ja takaisin, kiinni hyppykkorokkeesta ja vetoja toisinpäin, kasvot kohti allasta. Olisin halunnut jatkaa tätä koko sen ajan, mitä meni kilometrin uimiseen eli 10 sarjaa molempia. En kuitenkaan jaksanut kuin 7. No tuli siinä kuitenkin 70 toistoa molemmin päin. Salilla en jaksaisi vetää tankoa noin montaa kertaa, mutta vesi on armollinen elementti. 

Pitkis piti tehdä lauantaina päivällä, koska lähdin illaksi Helsinkiin teatteriin. Sunnuntaille ei uskaltanut jättää, koska oli suuri todennäköisyys että juomme siskoni kanssa muutaman lasin viiniä (joimme 3). Sää oli karsea, tuulista ja lumiräntää. Päätin jättää parituntisen juoksun toiseen kertaan ja käydä sauvakävelemässä. Ratkaisu oli ilmeisen oikea, koska kahdesti meinasin kaatua. 1 h 24 min tuli käveltyä. Ihan ok, vaikka olisi saanut mennä kauemminkin. Aika huono fiilis jäi.

Tänään juoksin työmatkalla intervalleja. Keksin taas uuden, tai en sitä itse keksinyt vaan luin vanhasta Sport-lehdestä. En muistanut kuin vetojen ajat joten palautukset olivat minuutin lyhyempiä kuin lehden ohjeessa. Alkuverkkaa menin 10 minuuttia, sitten vedot 15, 10 ja 5 minuttia 2 minuutin kävelypalautuksella, loppuverkka 6 min. Tavoittelin sitä, että pisin veto on pk-vauhtia nopeampaa mutta että missään vaiheessa ei tunnu pahalta. Toinen saisi olla vauhdikkaampi mutta suurimman osan ajasta pitäisi olla hyvä olo. Viimeinen voisi lähteä suht rennosti mutta viimeiset pari minuuttia saisin ottaa irti kaiken mikä lähtee. Pari tuntia kotiinpaluun jälkeen olo on onnistunut. Ensimmäinen veto oli 15 min, keskisyke 166, keskivauhti 7.04, matkaa 2.13 km. Toinen 10 min / 167 / 6.40 / 1.49 km ja kolmas 5 min / 171 / 6.11 / 0.81 km. Ensimmäinen veto lähti ylämäkeen niin se oli alussa raskas. Toinen lähti alamäkeen mutta puolivälissä oli ylämäki. Kolmas meni tasamaalla. Ja hyvä ajoitus, ei tullut yhtään pysähdystä risteyksiin vaan kaikista pääsi läpi suoraan. Olen taas iloinen siitä, kuinka paljon vauhti koveni. Viimeinen tuntui pahalta, joten tuo vauhti on liikaa. Mutta 6.40 ei tunnu lainkaan mahdottomalta mennä kauemminkin kuin 10 minuuttia. 

Hyvillä mielin siis eteenpäin, vajaa 6 viikkoa numerolappukauden alkuun!