Tämä treeniviikko sisälsi sekä pieniä pettymyksiä että isohkoja iloja. Kevät on edennyt, mutta Tampereella on vielä hiekoitushiekat haittaamassa juoksentelua. Paikoitellen ne on kerätty pois, mutta kyse on pikemminkin yksittäisen talon kohdalla olevasta läikästä kuin yhtäjaksoisesta puhtaasta baanasta.
Maanantai oli lepopäivä edellissunnuntain pitkiksen perään. Ja kuten silloin sanoin, työpäiväkin venyi. Lähdin Tampereelta klo 10.05 junalla (eli lähdin kotoa klo 9.20), kotona olin n. 20.30.
Tiistaina oli töistä vapaapäivä. Kello soitti aamulla puoli kahdeksalta, jotta kerkisin kuntosalille Biocircuit-opastukseen. Homma ei mennyt ihan kuin Strömsössä. Kymmenestä laitteesta ehdittiin käydä läpi kolme, mutta neljännessä laitteessa oli toimintahäiriö. Ohjaaja joutui vetämään töpselin irti ja käynnistämään laitteen uudelleen. Sitten laite olikin pudottanut kaksi kolmesta opastettavasta pois, ja me kaksi jouduimme tekemään kolme ensimmäistä laitetta uudelleen. Ensimmäinen kierros siis vähän venyi. Ideana oli se, että aluksi valittiin yksi viidestä ohjelmavaihtoehdosta, minä otin ehkä sen yleisimmän eli Tone your body - kiinteytä vartaloasi. Siinä on tavoitteena parantaa ryhtiä ja lihastasapainoa, vahvistaa tukilihaksia ja lisätä notkeutta. Kuulostaa hyvältä juoksua ajatellen! Juoksumatolla ja kuntopyörällä mentiin 3 minuuttia, jonka jälkeen arvioitiin asteikolla 1-10 kuinka raskasta oli. Kahdeksalla kuntosalilaitteella tehtiin kolme toistoa ilman painoa, ja sitten yksi maksimitoisto. Tältä pohjalta kukin laite määrittää sopivan vastuksen itse treeniin. Biocircuit vaatii lataamaan My Wellness -sovelluksen, jotta opastuksen jälkeen ohjelmaa pääsee tekemään itsenäisesti. Aluksi luetaan QR-koodi, ja laitteen (ei siis oman puhelimen) näytölle tulee ohje mennä tietyn numeroiselle laitteelle. Siellä vahvistat olevasi se, kenen nimi näytöllä lukee. 15 sekuntia menee valmisteluihin, sitten alkaa toiminta. Juoksumatolla ja kuntopyörällä mennään aina 3 minuuttia. Muissa laitteissa treeniaika on 45 sekuntia, ja näytöllä menee käyrä osoittamassa milloin pitää työntää/nostaa ja milloin vetää/laskea. Vihreä viiva liikkuu, joten käyttäjä pystyy seuraamaan tahtia. Lopuksi laite näyttää, kuinka hyvin käyttäjä seurasi ohjelman piirtämiä käyriä. Aikaa vaihtaa laitteelta toiseen on 20 sekuntia. Ohjaaja antoikin vinkin, että vahvista ensin olevasi sinä, ja asetu vasta sitten laitteeseen. Yhteen kierrokseen menee noin vartti, ja kierroksia voi mennä niin monta kuin haluaa. Opastuksen jälkeen ehdin vain yhden, koska olin menossa polkemaan The TRIP ohjelman numero 16. Kymmenes laite neuvoi minua uudelle kierrokselle laitteelle numero 1, mutta kävin ruksaamassa nimeni pois. Ihan kivaa, mutta en lämmennyt täysillä tähän lajiin. Ehkä teen mieluummin perussalia, koska voin vaihdella laitteita tai käyttää vapaapainoja/kahvakuulia sen mukaan, mitä lihaksia haluan treenata ja mitä sattuu olemaan vapaana.
TRIPin ohjelma 16 oli New York, enkä oikein lämmennyt siihenkään. Rataprofiili oli aika kiva, pidempiä ylämäkiä kuin monessa muussa ohjelmassa ja vuoristoratamaisuutta oli enemmän, mikä on mukavaa. Kuitenkin, New Yorkissa käyneenä en kokenut että olisin ollut siellä virtuaalisesti. Pilvenpiirtäjien rivistö olisi voinut olla missä vaan, vaikka Frankfurtissa. Ohjelmassa ei ole mitään New Yorkin maamerkkejä, ei yhtään tunnistettavaa rakennusta tai maisemaa. Puisto-osuudet muistuttivat enemmän suomalaista koivumetsikköä kuin Central Parkia.
Keskiviikkona ohjelmassa oli hauskaksi oletettu vetotreeni, ja hauskaksi se osoittautui. Osittain lienee kevään syytä, sillä kolmen minuutin vedoissa vauhti oli noin minuutin nopeampi kuin talvella vastaavissa. Tein alkuverkkaa 10 minuuttia, sitten 3 x 3 minuuttia puolentoista minuutin kävelypalautuksilla, väliin kolmen minuutin kävely ja sitten toiset 3 x 3 minuuttia puolentoista minuutin kävelypalautuksilla. Taas kolme minuuttia kävelyä, jonka jälkeen 5 x 40 sekuntia minuutin kävelypalautuksilla. Kolmen minuutin vedoissa viisi ensimmäistä menivät kiihtyvää tahtia, kuudes hitaammin. Ihan vaan siksi, että viidennen jälkeen mietin että nyt alkaa mennä vikaan. Että tarkoitus on mennä vedot reipasta matkavauhtia, ei niin että 45 sekunnin jälkeen alan katsella kellosta koska tämä loppuu. Viimeinen olikin sellaista vauhtia, että olisin jaksanut kauemmin kuin kolme minuuttia. Vauhdit näissä 7.11 - 7.07 - 6.54 - 6.45 - 6.29 - 6.50. Enpä muista talven vedoista yhtään alle seiskan keskivauhtista...
Torstaina oli body combat päivä, ystäväni kanssa käytiin taas hakemassa hartiaseutuun liikettä. Tunnin alle soudin 21 minuuttia.
Perjantai oli liikuntavapaa, koska lähdin suoraan töistä Helsinkiin Kansallisteatteriin Bloggariklubille. Kuuntelimme kirjailija Emma Puikkosen haastattelua, sekä tulossa olevan Sapiens-näytelmän tekijöiden haastattelua. Illan teatteriesityksenä oli Yhdestoista hetki. Olin siis vasta yöllä kotona.
Lauantai oli työpäivä. Olin suunnitellut siihen ohjelmassa ollutta tunnin lenkkiä, mutta päätin vaihtaa juoksun sisäpyöräilyyn. Ilma oli sen verran tuulinen, että ulkoilu ei houkuttanut. Salilla olikin rauhallista iltaviiden maissa.
Tänään oli pitkiksen vuoro. Olin päättänyt mennä juoksu-kävelynä niin, että vuorottelen tahtiin 7 minuuttia juoksua / 2 minuuttia kävelyä. Ohjelmassa oli 164-167 minuuttia mutta jätin puoli tuntia lyhyemmäksi eli menin 2 tuntia 17 minuuttia. Reitti oli muuten sama kuin viikko sitten, mutta nyt lähdin kiertämään Pyhäjärveä asfalttiteitä pitkin ja pysyttelin pois rantareitiltä. Lähtiessä oli pieni vastatuuli, mutta se yltyi koko ajan. Pari kertaa tein niin radikaalin päätöksen, että pysähdyin odottamaan pahimman puuskan. Kahden tunnin kohdalla totesin, että nyt riittää. Ilman hanskoja palelee, ja syke nousee koko ajan korkeammaksi. Kävelypätkistä huolimatta lenkin keskisyke oli 148! Tuntui kuitenkin siltä, että kevät oli tarttunut jalkoihin ja ne halusivat väkisin kipittää eteenpäin vaikka syke oli pahimmillaan yli 160. Ilman kävelypätkiä olisin saattanut hyytyä... Siinä vaiheessa kun päätin että nyt riittää, olin kuitenkin Pirkkalan ja Nokian välisellä sillalla. Pakko oli jatkaa vielä 17 minuuttia, jotta löysin bussipysäkin. Sunnuntain harvemmista aikatauluista huolimatta bussi tuli parin minuutin odottelun jälkeen, ja linjalla numero 29 pääsin jäähallille asti. Siitä ehkä 10 minuuttia kävelyä kotiin. Sen verran oli kädet hikistyneet ja kuivuttuaan palelleet, että olin ollut kotona 45 minuuttia (tehnyt ruuan ja käynyt suihkussa) ennen kuin sormia alkoi pistellä ja ne suostuivat liikkumaan normaalisti. Otin sillalta videonpätkän, joskaan tuule voima ei siitä kunnolla välity kun ei ole kasvillisuutta tai lippuja heilumassa.
Ensi viikolle ohjelma tarjoaa 4 lenkkiä. Olisi lyhyitä vetoja 3 x 5 x 150 metriä, vauhdikasta juoksua 30 minuuttia, perusjuoksua 39-40 minuuttia ja pitkis 180-183 minuuttia. En vielä tiedä, mille päivälle mikäkin sijoittuu. Huomiselle ajattelin vain yinjoogaa, kroppa tuntuu sen verran kireältä että kunnon pitkä venyttely lienee paikallaan. Perjantaina menen taas suoraan töistä Helsinkiin teatteriin, ja olen taas kotona vasta yöllä. Mutta pitkistä lukuunottamatta lenkit ovat varsin lyhyitä, joten niitä on helppo toteuttaa työmatkojen yhteydessä.
Kivaa viikkoa itse kullekin! Toivottavasti te muutkin pääsette nauttimaan jäättömistä juoksubaanoista :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti