Sisäliikuntaa ja ensimmäiset lumilenkit

Saimme tällä viikolla ensilumen Tampereelle, kaksi päivää sitä kesti mutta nyt on jo sulanut pois. 

Viime viikon treenit aloitin maanantaina tunnin sisäpyöräilyllä. 

Tiistaina kävelin linja-autoasemalta Hatanpään Arboretumiin, kiersin sen ja käveli pääkirjasto Metsolle tamperelaisten kirjabloggaajien kuukausitapaamiseen. 1 h 3 min / 6,3 km / 126. 

Torstaina kävelin iltavuoron jälkeen junalta Ranta-Tampellan kautta kotiin, 53 minuuttia / 5,26 km / 127. 

Perjantaina kävin salilla tekemässä 48-minuuttisen lihaskuntotreenin. 

Viime viikonloppu vierähti Helsingissä kirjamessuilla. Aina haaveilen että joskus olisin siellä kaikki 4 päivää, mutta nytkin olin lauantaista ja sunnuntaista niin väsynyt että nukuin kotimatkalla junassa Tikkurilasta Toijalaan :D 

Tällä viikolla kello on näyttänyt parempia uniarvoja kuin muutamana aikaisempana. Yösyke on ollut aina välillä alle 70, vaikka 28 päivän keskiarvo onkin vielä 72. Mutta nyt kello näyttää monena aamuna vihreää eli hyvää tai erittäin hyvää, ei pelkkää punaista. 

Tämän viikon treenit alkoivat maanantaina kävelyllä, jälleen iltavuoron jälkeen junalta kotiin. 52 minuuttia / 5,32 km / 126.

Tiistaina satoi lunta, kävin salilla pyöräilemässä tunnin. 

Keskiviikkona tuli lisää lunta, silloin tein salilla tunnin lihaskuntotreenin. 

Torstaina halusin lähteä kävelylle, menin tyhmä Arboretumiin. Siellä oli tiet lumessa ja monin paikoin jäässä, varovasti sai liikkua. 1 h 3 min / 5,71 km / 126. 

Eilen oli ankean kolea ja tuulinen päivä, kävin salilla polkemassa kuntopyörää 1 h 15 min. Katsoin samalla Yle Areenasta talven ensimmäisiä hiihtokilpailuja. 

Nyt blogini hiljenee varmaankin kuukaudeksi. Ensi perjantaina lähdemme puolisoni kanssa kahden viikon lomalle Sansibarin saarelle, siellä noin 30 asteen lämmössä tuskin tulee harrastettua liikuntaa. Enemmänkin keskitymme olemaan kaukana kaikesta, ensimmäistä kertaa yhdessä lomalla jossain muualla kuin Saksassa tai Ruotsin risteilyllä. Rannalla makaaminen ja kirjan lukeminen tulee olemaan keskeinen osa lomailua :D

Viime viikot on olleet aika rankkoja. Meillä on flunssaepidemia kiertänyt töissä, vuoronperään on porukkaa ollut kipeänä. On ollut paljon vuoronvaihtoja niin itsellä kuin muilla. Lisäksi on kahden opiskelijamme näyttöviikot, olen näyttöjen vastaanottaja. Tällä viikolla aloitin omat 1,5 vuotta kestävät johtajaopinnot, ja niihin liittyen pitää olla kolmen oman näytön suunnitelmat valmiina jo 27.11. Luulin että ensin tehdään pakollinen tutkinnonosa ja sen jälkeen mietitään valinnaisia, mutta kaikki pitääkin olla suunniteltuna heti alussa :o En siis ota minkäänlaista stressiä siitä, että liikunta jää parin viikon tauolle. Ajattelen asian niin, että loman jälkeen olen energinen ja jaksan treenata uudella innolla. 

PS. Olette ehkä huomanneet että mulla on viime aikojen postauksissa kuvissa aina sama pipo, niin se on tämän syksyn löytöni. XXL:n poistomyyntilaatikossa oli Kari Traan merinovillapipo 10 €:lla, ja vaikka yritän välttää viimeiseen asti Kiinassa valmistettuja tuotteita niin nyt sorruin ostamaan. Ei pelkkä halpa hinta, vaan myös tarve, eli se että mulla on vain paksuja merino- tai perusvillapipoja, ei yhtään ohutta. Tuo on kyllä niin mukava, ei kutita eikä purista, sanoinkin kerran töissä että mulle saa huomauttaa jos en huomaa ottaa pipoa pois vaan haahuilen sen päässä koko päivän :D 

Kevyttä treeniä ja migreenikohtauksia

 

Viime ja tälle viikolle tuli viisi treenipäivää kumpaankin, vaikka tällä viikolla kärsin kolmesta migreenikohtauksesta ja viime viikolla kahdesta. Migreenin takia osa juoksulenkeistä vaihtui kävelyksi, että tuli tehtyä kuitenkin jotain. 

Viime viikko alkoi maanantain kävelylenkillä, jäin taas bussista pois Taysin pysäkillä ja kävelin Petsamon idyllisellä omakotialueella ja Ranta-Tampellassa Näsijärven rantaa. 55 minuuttia / 5,57 km / 127. 

Tiistaina juoksin junalta kotiin, en vakireittiä vaan Tammelan ja Ranta-Tampellan kautta. 37 minuuttia / 4 km / 150. Nyt on jo pilkkopimeää kun lähtee töistä klo 19, olenkin kaivanut heijastinliivin esiin. Ja toki käyttänyt sitä myös aamulla kun kävelen bussiasemalle.

Torstaina kävelin junalta kotiin, muuten sama reitti kuin tiistain juoksussa loppupäässä kiersin hiukan pidemmän kautta. 51 minuuttia / 4,97 km / 127. Alun perin piti juosta, mutta keskiviikkona sekä torstaina iltapäivällä podin migreeniä. Onneksi kohtaukset olivat sen verran lieviä, että lääkkeet tehosivat nopeasti ja lääkeväsymys oli siedettävä. 

Perjantaina jäin bussista Alasjärven pysäkillä ja kävelin Kalevan Prismaan ruokaostoksille. 50 minuuttia / 5,11 km / 121. 

Lauantaina menin jatkuvaa tuulta pakoon salille, ensin pyöräilin 45 minuuttia tosi kevyesti (keskisyke 107) ja perään tein puolituntisen jalkatreenin. 

Tällä viikolla lenkkejä tuli tavanomainen määrä, mutta ne olivat kestoltaan ja pituudeltaan suht lyhyitä. Maanantaina meidän piti mennä ystäväni kanssa sauvakävelemään Orivedellä, sitten hän kuitenkin otti koirat mukaan (3 kpl) joten jätimme sauvat pois. Menimme kävelemään pururadalle, siellä olimme päässeet 1,5 km kun valaistus loppui, piti sitten kääntyä takaisin. En tiedä olivatko valot rikki, koska ymmärtääkseni tuolla yhdysreitillä Paltanmäen ja Leppästenvuoren välillä pitäisi olla valaistus koko matkalla. Olimme liikkeellä iltavuoroni jälkeen, joten pimeää oli. Tästä kävelylenkistä tuli todellinen lyhkis, 39 minuuttia / 3,13 km / 129. 

Tiistaina kävelin Tammelan kautta Lapinniemeen ja sieltä vielä Käpylään. Kerrankin oli aurinkoista! 51 minuuttia / 5,15 km / 133. 

Keskiviikkona kävelin junalta kotiin, reitti oli aika lailla sama kuin edellisenä torstaina. 50 minuuttia / 5 km / 128. Tässäkin oli alkujaan tarkoitus juosta, mutta migreenin takia vaihtui kävelyyn. Tällä kertaa tiesin heti aamulla että kohtaus tulee, muuten en olisi 8 tunnin yöunien jälkeen niin väsynyt etten meinaa saada silmiä auki aamulla, ja samanlainen väsymys jatkui 3 tuntia eteenpäin. Onneksi kohtauksen ja lenkin väliin jäi taas kuutisen tuntia, ehdin toipua kävelykuntoon. 

Torstaina juoksin vakireittiä junalta kotiin, 28 minuuttia / 3,2 km / 149. Migreeni iskikin vasta myöhään illalla, pari tuntia lenkin jälkeen.

Lauantaina heräsin aamulla migreeniin, otin lääkkeet ja nukuin vielä pari tuntia. Klo 10.20 nousin ylös, en siksi että olisin jaksanut vaan koska kello oli niin paljon. Olisin varmaan nukkunut vielä, mutta tuli olo että kyllä aikuisen ihmisen pitää olla tähän aikaan ylhäällä. Iltapäivällä yhden aikaan mietin jaksanko lähteä ulos, totesin että pakko mennä kun aurinko paistaa. Kävin kävelemässä Arboretumissa, 1 h 17 min / 7,66 km / 133. Kyllähän sen kropassa tunsi, että on ollut kolme migreenikohtausta viikolla. Ja myös sen, että yösyke on edelleen lähes aina yli 70, pahimmillaan tällä viikolla se oli 79. Vain kahtena päivänä alle 70, silloinkin 69 ja 68. 

Tänään en liikkunut. Kävin Lielahdessa kaupassa, ja lenkkivaatteet oli päällä mutta en sitten kuitenkaan kävellyt kotiin. Mietin että korkeat yösykkeet ja tiheään iskevät migreenikohtaukset ehkä yrittävät kertoa, että nyt pitäisi ottaa iisisti. Meillä kiertää töissä edelleen flunssa-aalto, tällä viikolla jouduin vaihtamaan kaksi vuoroa niin että minulla olikin yhden sijasta kolme iltavuoroa. Osittain se on pomon osa olla itse paikkaamassa sairaspoissaoloja, toisaalta minun harrastukseni ovat sellaisia ettei minun tarvitse olla tiettynä viikonpäivänä tiettyyn kellonaikaan tietyssä paikassa, eikä minulla ole lapsia joita pitäisi kuljettaa harrastuksiin, niin minun on helppo vaihtaa vuoroa. Sairaskierre jatkuu yhä, mutta tänään totesin että en halua vaihtaa huomista aamuvuoroani illaksi, siihen sain onneksi kollegan kiinni. Olen käynyt keskustelua henkilökunnan kanssa, että miltä heistä tuntuu kun laitan heille viestejä iltaisin tai viikonloppuisin, ja kyselen vuoronvaihtoa tai ilmoitan että joku joutuu olemaan aamuvuorossa yksin. He - onneksi minulle - sanoivat että mieluummin saavat asiasta tiedon ajoissa eikä vasta aamulla. Toki joskus tulee sairastumisia yön aikana, mutta useimmiten saan tiedon jo edellispäivänä tai -iltana. Ja onneksi meillä on niin joustava henkilökunta, että vuoronvaihdot yleensä onnistuvat; aina jollekin sopii. 

Ensi viikolle en ole suunnitellut mitään. Sellaista mietin, että voisin vielä 2,5 viikkoa liikkua fiiliksen mukaan. Aloitan perjantaina 10.11 kahden viikon loman, ja jos puolisoni kanssa saamme viisumit niin vietämme lomamme pienellä Sansibarin saarella. Kun sieltä kotiudumme, voisin ottaa jonkinlaisen treeniohjelman käyttöön. Ehkä salipainotteisen, niin että lenkkejä tulisi ulkona pari per viikko, salitreeniä pari kertaa viikossa, pitkis ehkäpä pyöräillen. Helsinki City Running Dayn ohjelma taitaa olla aika hyvä, mutta koska se on 30 viikkoa niin en ehdi tehdä sitä kokonaan, jos osallistun toukokuussa tapahtumaan. On joko jätettävä alusta muutama viikko pois tai jostain välistä yksittäisiä viikkoja. Jos oikein laskin niin 27.11. aloittaen viikkoja tulee 25. 

Kivaa loppusyksyä! Jossain jo hiihdetään, Tampereella odotetaan ensilunta. Tänään oli hiutaleita ilmassa mutta maahan asti ei kertynyt. Naapurissa Orivedellä oli yhtenä aamuna lunta, mutta se suli päivän aikana pois. Kylmä alkaa olla, olen kaivanut pipon, hanskat ja merinovillapaidan esiin. 

Syysväsymystä ilmassa

 

Taas vierähti kaksi viikkoa edellisestä postauksesta. Nyt olen ollut terveenä, mutta elämä on ollut sikäli kiireistä että kahteen viikkoon on mahtunut paripäiväinen Turun-reissu ja kolmipäiväinen Helsinki / Espoo -reissu. 

Viime viikolle kertyi 5 treenipäivää. Maanantaina juoksin junalta kotiin, tuttu reitti Ratapihankatua yliopiston takaa Viinikan liikenneympyrään ja Ratinanrantaa Laukontorille. 33 minuuttia / 3,6 km / 147. Keskivauhti 9.09. 

Tiistaina kävelin Taysin pysäkiltä Petsamon ja Ranta-Tampellan kautta kotiin, 54 minuuttia / 5,52 km / 121. Keskivauhti 9.47. 

Torstaina taas iltavuoron jälkeen juoksu junalta kotiin, 32 minuuttia / 3,58 km / 148. Keskivauhti 8.56. 

Perjantaina ja lauantaina olin Turussa kirjamessuilla. Juna saapui perjantaina klo 8.35, joten kävin kahvilassa aamupalalla ja sen jälkeen kävelin Messukeskukseen, 1 h 3 min / 5,92 km / 129. Keskivauhti melko täydellä vatsalla ja kaikki tavarat mukana 10.35. Lauantaina vatsa oli vielä täydempi hotelliaamiaisen jälkeen, ja tavaroissakin oli pari kirjaa enemmän kannettavana, joten raskasta oli. 1 h 4 min / 5,89 km / 126. Keskivauhti 10.49. 

Tällä viikolla treenikertoja tuli vain kolme. Olin tosiaan pääkaupunkiseudulla keskiviikosta perjantaihin, aikataulu oli aika tiukka iltajuhlineen ja aikaisine aamulähtöineen. Nukuin hotellissa molemmat yöt tosi huonosti, sänky oli hyvä mutta en vaan saanut unta. Torstaiaamuna heräsin migreeniin, ja muutenkin heräilin öisin. Kotiin tultua nukuin huonosti myös perjantain ja lauantain välisen yön. Viime yö meni paremmin, mutta yön keskisyke oli 79. Helsingissä hotelliöinä se oli yli 80. Voi olla että on jotain syysväsymystä, tai että reissut on laittaneet kropan kierroksille. Lisästressiä tietysti tuo flunssakausi, jonka "ansiosta" joudun seuraamaan työkännykkää myös vapaalla jotta tiedän ketä on milloinkin poissa ja tarviiko vaihtaa vuoroja tai lyhentää palveluaukioloa. 

Viikko alkoi maanantai-illan juoksulla junalta kotiin, vakireitti jälleen. 27 minuuttia / 3,02 km / 148. Keskivauhti 8.55. Reitin pituus vaihtelee vähän sen mukaan, missä kohtaa gps löytyy ja aloitan mittauksen, tai kumpaa puolta Laukontoria kierrän kotikadulle. 

Tiistaina oli "pakkolenkin" paikka, ihan vaan siksi kun tiesin että treeneihin tulee 3-4 päivän tauko. Kävelin junalta kotiin Tammelan ja Ranta-Tampellan kautta, 46 minuuttia / 4,67 km / 132. Keskivauhti 9.48. Mukana oli painava ja täpötäysi reppu, kun kuljetin paitsi työläppäriä myös kasaa kirjastonkirjoja. 

Tänään en mennyt ulos kovaan tuuleen, kävin salilla polkemassa kuntopyörää 1,5 tuntia ja katsoin samalla 2 jaksoa Sohvaperunoita :D 

Rappumme hissiremontti on valmis, nyt vaan mietin että alkaako olla liukasta maantiepyörän ohuille renkaille. Lehtiä ja tuulen takia myös oksia on teillä paljon, lisäksi sateet ovat kastelleet useampana päivänä. Meillä alkoi töissä työsuhdepyöräetu, ajattelin tarttua mahdollisuuteen. Palkkaa tulee kuussa 100 € vähemmän, mutta saan hankittua pyörän johon minulla ei välttämättä olisi varaa jos se pitäisi maksaa kerralla. Ajattelin gravel-pyörää, josta olen kuullut paljon kehuja. Ainoa hankaluus on se, että missään ei ole tietoa siitä millä pyöräliikkeillä on sopimus Etufillarin kanssa. Tampereella kun liikkeitä on vaikka kuinka monta. Täytynee ensin haarukoida firmojen nettisivuja, jos niissä olisi mainintaa asiasta. Muuten ei kai auta kuin marssia ovesta sisään ja kysyä. Ja toivoa, ettei tarvi käydä monessa paikassa ennen kuin tärppää.

Puolisoni lähti torstaina Saksaan, joten olen ensi ja seuraavan viikon yksin kotona. Marraskuussa lähdemme parin viikon lomalle Sansibarin saarelle, edellyttäen että saamme viisumit. Hakemukset on menneet perille, kuittaus on tullut. Aion alkaa loman jälkeen treenata jonkun ohjelman mukaan, todennäköisesti Helsinki City Runille tähtäävän. Se on 30 viikon ohjelma, joten ihan ei aika riitä tehdä sitä kokonaan jos haaveilen olevani toukokuussa lähtöviivalla. Toivoisin olevani, sen verran kateellisena olen seurannut eilisen Tampereen puolimaratonin osallistujien postauksia. Tällä hetkellä tilanne vaan on se, että 9 minuutin juoksuvauhdilla ei päästä maaliin annetun aikarajan puitteissa ehkä missään tapahtumassa, ja koska en ole pitkään aikaan juossut kymppiä pidempää matkaa niin en edes tiedä jaksanko edetä puolimaratonin pituista matkaa. Taas päästään asiaan joka minua on vaivannut oikeastaan koko vuosikymmenen mitä olen juoksua harrastanut, "kaikilla muilla" käy niin että muutaman kuukauden kävely- tai pyöräilytreeni lisää juoksuvauhtia ja tiputtaa sykkeitä, minulla ei. Kävelyvauhtini on vain noin minuutin juoksuvauhtia nopeampi, ja kun joskus kokeilen juosta nopeampaa eli n. 8.30 kilsavauhtia, en jaksa kuin kolme kilometriä. Mutta lähden silti ohjelman kanssa kokeilemaan, mitä tapahtuu :) 

Ensin huono ja sitten hyvä treeniviikko

 

Alkaapa muuten olla pimeä iltaisin! Vakilenkkini junalta kotiin menee kevyen liikenteen väyliä, mutta on silti aika kaivaa heijastinliivi esiin. 

Viime viikolle tuli vain kaksi treeniä, kesto yhteensä alle 2,5 tuntia. Toissa maanantaina sain illalla seurakseni kurkkukivun, keskiviikkona sen kaveriksi tuli päänsärky. Torstaiksi päänsärky oli pois, mutta yöllä yskin aika lailla. Pidin vielä torstainkin liikunnasta vapaana. 

Toissa perjantaina kävelin töiden jälkeen 52,5 min / 5,27 km / 124. Kävelyvauhti oli hukassa (keskivauhti 9.57) mutta olipa keskisykekin harvinaisen matala. Perjantain vastaisena yönä kurkku tuntui kuivalta ja yskin vielä vähän, mutta kipua ei enää ollut. 

Viime lauantaista tuli lepopäivä, vähän vahingossa ostin kaksi teatterilippua ja kävin klo 13 ja klo 19 näytöksissä. Kävin hakemassa Ratinan Shopping Festivalilta kavereillekin teatteriliput ja jossain välissä piti syödäkin, niin ei vaan ollut aikaa treenata. 

Sunnuntaina olin sadetta paossa salilla, poljin kuntopyörää 1,5 h. 

Tällä viikolla otin vahingon takaisin ja treenasin kuutena päivänä, vaikka mukaan mahtui yksi sairaslomapäivä aamuöisen oksentelun takia (en ole raskaana). 

Maanantaina kävin töiden jälkeen ystävän kanssa kahvilla Tampereen keskustassa, sen jälkeen kävelin Lapinniemeen ja tulin bussilla pois. 40 minuuttia / 4,07 km / 136. Nyt olikin hurjan korkea keskisyke, vaikka keskivauhti oli vain hivenen kovempi kuin perjantaina (nyt 9.51). Alla oli kyllä useampi huonosti nukuttu yö. 

Tiistaina olin sateensuojassa salilla, 57 minuuttia koko kehon treeniä. 

Keskiviikkona juoksin iltavuoron jälkeen junalta kotiin, 30 minuuttia / 3,45 km / 150. Keskivauhti 8.41 eli omaan tasoon reippaampi vauhti. Edellisellä juoksulenkillä keskisyke on ollut 147 keskivauhdin ollessa 9.04, eli ehkä yllättävän vähän pieneni keskisyke 20 sekuntia nopeammilla kilsoilla. Toki tänään oli pari pysähdystä liikennevaloihin, sekin saattoi vaikuttaa. 

Keskiviikkoiltana tunsin lenkin jälkeen rappukäytävässä, että vatsaa kivistää. Yöllä heräsin kolmelta, silloin kivistys oli niin voimakas ettei mikään asento ollut hyvä. Menin sohvalle pitkäkseni, sitten oksensin neljän ja puoli kuuden välillä kolme kertaa. Jäin torstaiksi kotiin, mutta tunsin jo silloin puoli kuudelta että eiköhän oksentelu loppunut siihen. Tosi väsynyt olin päivän, yhdeksän jälkeen keitin puuron, sitten menin takaisin maate ja nousin puoliltapäivin, iltapäivällä kahden aikaan mietin että pitäisikö mennä päiväunille. Loikoilin sohvalla silmät kiinni äänikirjaa kuunnellen kolmen ja neljän välillä, sitten kymmentä yli neljä tunsin itseni pirteäksi. 

Perjantaina en lenkkeillyt heti töiden jälkeen vaan vasta pari tuntia myöhemmin. Kävin Arboretumissa katsomassa syksyn etenemistä, yllättävän paljon siellä vielä kukki ja varsin vähän oli keltaista ja punaista. 1 h 18 min / 7,9 km / 130. 

Eilen olin sadetta paossa salilla, ensin 30 minuuttia soutua ja perään 45 minuuttia lihaskuntoa. Yksi liike ojentajille ja yksi hauiksille, muuten jalkatreeni. 

Tänään totesin että olen viluinen enkä halua lähteä ulos tuuleen lenkille, menin sitten salille ja poljin taas kuntopyörää 1,5 tuntia. Kuten viikko aikaisemmin, puolet ajasta oli hyvinkin hauskaa kun katsoin Yle Areenasta Sohvaperunoita :D

Tälle viikolle tuli sitten niinkin paljon liikuntaa kuin 6 h 11 min. Ennen muuta monipuolisesti, yksi juoksulenkki, kaksi kävelyä, kaksi lihaskuntotreeniä, yksi soutulaitetreeni ja yksi sisäpyöräily. Silläkös tuntuukin, ettei kroppa ole väsynyt. Vaikka kehonhuolto loistaa taas poissaolollaan... 

Huomenna olen iltavuorossa, ajattelin lenkkeillä junalta kotiin, samoin tiistai on lenkkipäivä. Keskiviikko on vapaa, sillä työpäivän päälle istun ensin 2 tuntia kampaajalla hiusten raidoittamisessa ja leikkaamisessa, perään reilut 2 tuntia teatterissa. Torstaina jotain kevyttä liikuntaa, koska oletan olevani aika väsynyt keskiviikon jälkeen. Olen silloin kuitenkin pois kotoa suunnilleen klo 6.30-22. Perjantaina lähden klo 5.50 junalla Turkuun kirjamessuille. Ja molemmat puolison kanssa manataan yhteyksiä; jos halutaan olla Turussa tietyssä paikassa klo 10, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tuo aamujuna. Seuraava juna on perillä vasta kymmeneltä, samoin aamun ensimmäinen bussi joka kyllä lähtee Tampereelta klo 6.30 mutta joka ilmeisesti kiertelee kaikki mahdolliset kylät ja jossa lisäksi on yksi vaihto matkalla. No, olen Turussa klo 7.35, joten käyn jossain aamupalalla ja sitten kävelen Messukeskukseen. Olen yötä hotellissa, joten voi olla että kävelen Messukeskukseen myös lauantaiaamuna. Ne eivät ole mitään urheilukävelyitä, sillä en halua olla hikinen ja haiseva perille saavuttuani...

Taloyhtiössämme on hissiremontti, joka alkoi meidän rapusta. Sen on luvattu olevan valmis ensi perjantaina. Jos näin on ja jos sää on hyvä, voisin käydä sunnuntaina pyöräilemässä. Remontin aikana en ole käynyt, sillä pyörävarastomme oli niin täynnä että fillarini ei mahtunut sinne joten se on olohuoneessamme. En ole halunnut / jaksanut / viitsinyt roudata sitä viidennestä kerroksesta pois ja takaisin rappusia pitkin, joten toivon että riittävän kesäisiä pyöräilykelejä olisi vielä jäljellä. 

Lämmintä syksyn aikaa! Nyt on ollut aika ihania päiviä, kun tuuli tuntuu jo viileältä mutta aurinko vielä lämmittää :)

Kaksi viikkoa juoksua ja kävelyä

 

Huhhei, tällä viikolla on ollut hikiset lenkkeilysäät!

Edellisestä postauksesta ehti taas kulua kaksi viikkoa. Treenini on sinä aikana ollut hyvin yksipuolista eli kävelyä ja juoksua. Viime viikolla kolme lenkkiä, joista kävellen kaksi ja juosten yksi, tällä viikolla viisi lenkkiä joista kävellen kaksi ja juosten kolme. 

Viime viikolla olisin voinut liikkua enemmänkin, mutta maanantain kaatosateessa jätin kävelemättä töistä junalle, sen sijaan istuin työhuoneessani lukemassa kirjaa. Kilometrin matka kirjastolta Oriveden keskustan junaseisakkeelle kasteli kengät ja lahkeet litimäriksi. 

Tiistaina jäin bussista pois Taysin pysäkillä, kävelin siitä Linnainmaan Citymarketille, 49 minuuttia / 5,02 km / 126. Eilinen sade oli tiessään, nyt oli mukava kesäisen lämmin iltapäivä. 

Keskiviikkona kävelin iltavuoron jälkeen junalle, 58 minuuttia / 6 km / 132. Aurinko oli vaihtunut tihkusateeseen, joka kasteli kaiken muun paitsi kengät. Ilma oli hiostava, ehkä siksi kun lenkkeilin takki päällä - ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. 

Viime viikon perjantaina jäin bussista pois Alasjärven pysäkillä, juoksin Kaupin ja Niihaman maastojen kautta Linnainmaalle. 1 h 32 min / 10 km / 153. Viimeiset 2 km asfaltilla, muuten kuntoradalla. Hikistä oli hihattomalla t-paidallakin, vaikka päivä oli pilvinen eikä aurinko paistanut. Tosi raskasta oli meno. 

Viikonloppuna oltiin kaverin mökillä Orimattilassa juhlimassa jälkivenetsialaisia, siellä en liikkunut - muuta kuin saunan ja järven välillä :D 

Perjantain lenkki veti pohkeet jumiin, tällä viikolla halusin kuitenkin liikkua heti maanantaina. Nyt kirjastossa on syysaikataulu, eli suljemme klo 19. Se tarkoittaa sitä, että enää en lenkkeile Orivedellä töistä junalle vaan vasta Tampereen päässä junalta kotiin. Nyt menin vain lyhkiksen, 28 minuuttia / 3 km / 143. 

Tiistaina meillä oli kirjailijavieras, joten työpäiväni oli 10-tuntinen. Siihen en ottanut enää treeniä päälle. 

Keskiviikkona oli kokoustäyteinen etäpäivä, töiden jälkeen kävin kävelemässä 1 h 8 min / 6,86 km / 123. Etäpäivän takia ehdin liikkua ollenkaan, sillä illalla tapasimme tamperelaisten kirjabloggaajien kanssa ja siinä meni taas perinteisesti reilut pari tuntia kuulumisia vaihtaessa. 

Torstaina jäin taas Alasjärven pysäkillä pois, juoksin Teiskontien ja Irjalankadun kautta Hakametsään ja edelleen Kalevan Prismalle. 41 minuuttia / 4,5 km / 149. Aamu oli ollut viileä, mutta iltapäivällä viiden maissa liikkuessa hihaton t-paita riitti. Hiki oli silti. 

Eilen lauantaina olin töissä, suljimme klo 14 ja juna lähti Oriveden keskustan seisakkeelta klo 15.10. Mitäpä siinä muuta olisi odotellessa tehnyt kuin lenkkeillyt. Juoksin keskustan alueella 42 minuuttia / 4,6 km / 147. Lenkin jälkeen oli aika tukalaa, hiki ei laskenut vaikka oli tuulista ja vaikka odotin junaa noin vartin (se oli reilut 5 minuuttia myöhässä). Taajamajunamatka oli itsessään myös tukala, sillä ikkunat olivat kiinni eikä mistään tullut minkäänlaista ilmavirtaa. Tuntui että hikeä valui koko ajan lisää. Onneksi matka kesti vain puoli tuntia. 

Tänään heräsin aamulla siihen, että ihan kaikki ärsyttää. Lähdin vitutuksenpoistoseikkailulle, eli matkustin bussilla Lentävänniemeen ja kävelin sieltä keskustaan. Oikeastaan kaikki kävelyreitit olivat outoja, lisäksi ratikkatyömaa katkoi osan reiteistä. Ihan mukavaa oli kuitenkin tutkia, millaisia reittejä uusien talojen ja kokonaan uuden asuinalueen liepeillä menee. Saatan mennä toistekin tuohon suuntaan, ehkä niin että en lähdekään keskustaan päin vaan vielä syvemmälle Lentävänniemeen, Suomensaareen ja mihin ikinä sieltä pääseekään. Ajatus oli tulla bussilla Lielahdesta tai ratikalla Santalahdesta, mutta kävelin koko matkan. Lielahdessa matkaa oli takana liian vähän, ja Santalahden n. 8,5 km:n kohdalla ajattelin että kaipa kävelen kotiin niin saan reilun kympin mittariin. 1 h 48 min / 11 km / 131.  

Ensi viikko on - jälleen - vielä kysymysmerkki. Huomenna pidän välipäivän, olen iltavuorossa ja kun saavun Tampereelle niin tapaamme ystäväni kanssa. Tiistaina voisin lenkkeillä, keskiviikkona käyn ehkä GoGolla kokeilemassa uutta puolituntista Bodystep Functionalia johon perään sopisi tunnin fascia method. Kehonhuolto on taas loistanut poissaolollaan jo useamman viikon... Lauantaina olen menossa iltapäivällä teatteriin, kenties liikun ennen sitä tai sen jälkeen. Sunnuntaille pitkis, joko kävellen kuten tänään tai juosten. 

Juoksussa ei kylläkään tapahdu mitään edistymistä, vauhti on edelleen yli 9 minuuttia / kilometri silloin kun syke on 14x. Ja sitten jos syke menee yli 150:n niin en jaksa juosta pitkään. Elättelen toiveita että tässä syksyllä  - lenkkisäiden huonontuessa - tulisi käytyä enemmän salilla tekemässä lihaskuntotreeniä. Ruokavalioon olen jo alkanut kiinnittää enemmän huomiota, jos vaikka saisin painoa alas. Yli 40-vuotiaana tuntuu, että etenkin vatsamakkara on kovin sitkeässä. Pidän kuitenkin tärkeänä, että olen saanut juostua, niin että se alkaa pikkuhiljaa olla taas rutiini, eikä satunnainen yksittäinen lenkki silloin tällöin. 

Paluu kuntosalille

 

Tälle viikolle tuli vain 4 treenipäivää, ja tunteja vähän alle neljä. Torstaina oli työpäivän päälle elämänlaatulautakunnan kokous, ja viikonlopun olin siskoni luona Helsingissä. Ai että kun oli lauantaina ihana auringonpaiste, suorastaan täydellinen piknik-sää :)

Maanantaina olin pitkästä aikaa kuntosalilla, tein 46-minuuttisen treenin. Jalkaprässi yhdellä ja kahdella jalalla, reiden ojennus, kyykky jumppapallolla seinää vasten, maastaveto levypainolla, yläkropalle vaakaprässi, ylätalja sekä levypainolla pystysoutu. Kivaa oli, vaikka pari seuraavaa päivää kroppa ihmetteli että missäs sitä on oltu. 

Tiistaina kävelin iltavuoron jälkeen töistä junalle, 58 minuuttia / 5,83 km / 127. Alkaa olla viimeisiä Orivesi-kävelyitä; syyskuun alusta suljemme klo 19 joten kiirehdin töistä 19.22 lähtevään junaan. Lenkkeily siirtyy sitten Tampereella toteutettavaksi. 

Keskiviikko oli taas salipäivä, ensin pyöräilin puoli tuntia ja perään tein puoli tuntia lihaskuntoa. Tänäänkin kyykky jumppapallon kanssa seinää vasten, reiden ojennus, vaakaprässi, lisäksi ojentaja sekä tangolla maastaveto. 

Perjantaina juoksin, jäin bussista pois Alasjärven pysäkillä ja hölköttelin Niihaman ja Kaupin kautta Kalevaan. 1 h 8 min / 7,4 km / 149. Yöunet on jääneet monena yönä vähiin kun olen tuijottanut yleisurheilua klo 23 asti, sitten olen kyllä nukkunut lähes joka aamuvuoropäivänä bussissa mennen tullen. Maanantaina heräsin klo 3.40 enkä saanut enää unta, siinä unen määrä oli 4 h 2 min josta varsinaista unta 3,5 tuntia. Onneksi oli aamuvuoro, pääsin bussiin nokosille juuri kun iltapäivän pahin väsymys iski. Tällä kertaa juoksu oli tosi väsyneen ja raskaan tuntuista, mutta hyvä mieli siitä tuli silti. 

Viikonlopun Helsingin reissu oli tosi kiva, tämä oli ainakin neljäs vuosi kun pidämme siskospiknikin. Koska meitä on vain 2, on yleensä helppo sovittaa aikataulut yhteen ja löytää molemmille sopiva ajankohta. Totesimme, että tästä perinteestä pidämme kiinni. Uutta virtaa ja innostusta tuli. Tänään en varsinaisesti ollut krapulassa ja olo on ollut väsymystä lukuun ottamatta hyvä, urheiluksi riitti silti siskon kanssa toteutettu autoajelu Helsingissä ja bussimatka kotiin. 

Ensi viikko on paluuta vähän isompaan treenimäärään. Pari iltavuoroa on, niistä kävelen kotiin jos ei ole kaatosade. Jos on kaatosade, sitten kahvakuulailen työhuoneessani. Viikonlopuksi menemme kaverin mökille jälkivenetsialaisiin, ystäväni uhosi ottavansa polkupyörät mukaan niin teemme jonkinlaisen fillarilenkin. Hän haluaisi käydä Porvoossa, mutta siitä tulee 100 km, se on minulle ehkä vähän liikaa kun Pirkan pyöräilyn ulkopuolella yksittäisen lenkin kilsat ovat olleet enimmillään 50:n molemmin puolin. 

Illat kyllä jo pimenevät nopeasti! Ensi viikolla pääsen vielä iltavuorosta kotiin juuri ja juuri valoisaan aikaan, mutta sen jälkeen ehkä en. Onkin vähitellen alettava kaivaa heijastimia esiin. Ehkä ohuita hanskoja ja takkejakin. Oh, kuinka sitä sitten osaakaan pukeutua, kun on pitkään päässyt hihattomissa t-paidoissa. 

Migreenin sävyttämä kevyehkö viikko

 

Viime viikko loppui ja tämä viikko alkoi migreenillä :( Maanantaina nukuin aamulla bussissa, sitten pitikin ottaa kohtauslääkkeet ennen kahdeksaa. Onneksi oli paljon väkeä töissä, pystyin pitämään työhuonepäivän eikä tarvinnut lääkeväsymyksessä ja -tokkurassa palvella asiakkaita. Väsymys onneksi helpottaa muutamassa tunnissa. Nukuin toki bussissa myös paluumatkalla. 

Olin ajatellut tehdä kävelylenkin, mutta bussinokosten jälkeen olo tuntui varsin virkeältä ja hyvältä joten vaihdoin juoksuun. Vaikka olo tuntui normaalilta, meno ei sitä ollut. Varmasti kolme kolmiolääkettä kahdessa vuorokaudessa vaikutti. Juoksin Alasjärven pysäkiltä Takahuhdin läpi Kalevaan, 41 minuuttia / 4,55 km / 151. Kuumakin oli taas, yli 20 astetta ja silkkaa aurinkoa. 

Tiistaina ehdin jo riemuita terveestä päivästä, juoksin töiden jälkeen. Aika lailla sama lenkki kuin maanantaina, puolisen kilsaa pidempänä. 44 minuuttia / 5 km /150. Heti oli kilometrivauhti 10 sekuntia nopeampi kun ei ollut lääkitystä alla. Tokihan sitten migreeni iski myöhemmin illalla... 

Neljän peräkkäisen migreenipäivän jälkeen otin keskiviikkona rauhallisesti. Kävelin Orivedellä töistä junalle 53 minuuttia / 5.4 km / 132. Onneksi kävelin; taajamajuna olisi ollut liki puoli tuntia myöhässä niin olisi ollut tylsää odotella. 

Perjantaina olimme työporukalla liikenteessä tyhy-päivän merkeissä, kiersimme Oriveden kyliä. Västilässä kokeilimme frisbeegolfia, totesin etten ole siinä(kään) lajissa luonnonlahjakkuus. Sain työkaverilta kyydin Hervantaan, sieltä juoksin Veisun kautta Hatanpäälle, 48 minuuttia / 5,46 km / 147. 

Eilen oli tosi huono päivä. 10 tunnin yöunien jälkeen olin niin väsynyt, että 5 tuntia heräämisen jälkeen piti ottaa tunnin päikkärit. Päätä särki ja olo oli tosi huono. Jotenkin oli tosi vaikea olla, oikein mikään asento ei tuntunut hyvältä. En jaksanut edes lukea, joten vuorotellen kuuntelin äänikirjaa ja katsoin urheilua telkkarista. Myöhään illalla iskikin sitten taas kerran migreeni :( 

Migreenilääkkeiden ja 9 tunnin yöunien jälkeen olin aamulla kuin uusi ihminen. Lähdin aamupalan jälkeen kävelylle Arboretumiin, 1 h 9 min / 7,05 km / 131. Lämmin oli aamulla yhdentoista aikaan. olin kotona jo ennen puoltapäivää, eli lenkkeilin itselleni hyvinkin varhaiseen aikaan. Mutta kuten eräs, jonka nimeä en muista, kommetoin Facebookin jommassakummassa juoksuryhmässä johon kuulun; on yhtä reipasta lenkkeillä iltakuudelta kuin aamukuudelta. Tämä on mielestäni viisaasti sanottu. Jos ei ole aamuihminen, en ymmärrä miksi pitäisi väkisin herätä viikonloppuna aamuseitsemältä lenkille. 

Alkuviikko pitäisi olla nättiä, ajattelin että huomenna juoksisin. Tiistaina olen iltavuorossa, silloin kävelen junalle. Keskiviikkona säästä riippuen joko juoksulenkki tai kuntosali. Torstaina on töiden päälle lautakunnan kokous, se venynee taas niin että olen kotona iltayhdeksältä. Perjantaina salille. Viikonloppu ei ole vielä varma, todennäköisesti lähden Helsinkiin siskoni luo, jotta saamme tehtyä kesän perinteisen siskospiknikin. Jos sataa, pysyttelemme sisällä, tai yksi vaihtoehto on päiväristeily Tallinnaan. Saa nähdä. 

Ajatus on palata pikkuhiljaa salitreeniin ja alkaa totuttaa kroppaa sellaiseenkin liikuntaan. Jos tai kun aloitan juoksuohjelman mukaisen treenaamisen lokakuussa, on hyvä jos jaloissa olisi nykyistä enemmän voimaa. 

Leppoisia loppukesän juoksuja!