Kesä: stressiä töissä mutta arki normalisoituu

Tämä kesä on tähän asti ollut aika lailla kaikkea muuta, kuin mitä odotin. Kuvittelin sen olevan rento ja ulkoiluntäyteinen. Vaan ei. 

Keväällä koronan pahimpaan aikaan minut liitettiin Oriveden kaupungin viestintätiimiin. Kesäkuun viimeisen viikon ja heinäkuun kolme ensimmäistä olen ainoana tiimiläisenä töissä, ja siis vastuussa kaupungin viestinnästä. Painetta on monenlaista. Uusien nettisivujen kanssa on sitä sun tätä pientä ongelmaa, joista olen joutunut viestittelemään sivujen toimittajan kanssa. Kun kaikenlaisia tapahtumia alkaa olla yhä enemmän, niin niistä tietenkin tulee markkinointimateriaalia - heti päivystyshomman alussa huomasin, ettei minulla ole käyttäjätunnuksia kaupungin infotaululle. Niiden etsimiseen ja taulun käytön opetteluun meni yksi päivä. Eli oman hommani lisäksi on ollut ylimääräisiä tehtäviä; joinakin päivinä viestintään menee koko päivä poislukien se aika, jonka olen asiakaspalvelutiskissä. Omia hommia stressaa se, että kesälomien lisäksi henkilökuntaa on sairaana. Perjantain käytin sijaisen etsimiseen, ja onneksi sellaisen löysinkin - ja vieläpä kirjastoalalle koulutetun. Onnenpotku! Työstressi on ollut kova, mutta onneksi olen saanut nukuttua varsin hyvin. Ilmojen viileneminen on auttanut siihen, plus että meillä töissä asiakaspalvelualueella on ollut "vain" 23 astetta lämmintä.

Sateet ja myrskytuulet ovat tehneet sen, että pyöräilykokeilu on vielä jäänyt. Jumppaa olen tehnyt taas ahkerasti, etenkin suosikkejani kuminauhajumppaa, yogalatesia ja barefoot bootcampia. Mutta koska halusin lisää merkintöjä haasteeseeni 102 lajia hyvinvointia vuonna 2020, ihan tarkoituksella etsin GoGon videotarjonnasta uusia juttuja. Kokeilin tabataa, mikä oli rankkaa mutta kivaa. Toki siinä olisi ollut burpeeta ja askelkyykkyä hypyillä, niin jouduin soveltamaan. Noin kolmen minuutin alkulämmittely, sitten neljää liikeparia neljä kierrosta, 20 sekuntia per liike, 10 sekunnin tauko, sitten viidettä liikeparia kaksi kierrosta. Tone puolestaan oli sellainen, mistä en erityisemmin välittänyt. Ehkä siksi, että yhden kappaleen sisällä oli monta liikettä, aina muutaman toiston jälkeen tehtiinkin jotain muuta, sitten yhdisteltiin ja lisättiin käsien liike tms. Siinä olisi myös tarvinnut käsipainoja, joita minulla ei ole, ja 8 kg:n kahvakuula oli monin paikoin liian raskas. Mutta tulipa kokeiltua, sittenpä ne omat suosikit ovat yhä rakkaampia :) Vielä on jotain kokeilematonta, aion käydä ne läpi lähiaikoina. Tänään on kuitenkin liikkuvuus / venyttelyn aika, sen verran jumiselta tuntuu kropassa. Plus että eilinen myöhäisilta / alkuyö meni migreenin kourissa, eikä ensimmäinen satsi lääkkeitä riittänyt niin jouduin ottamaan toisen. 

Työn ja treenin ulkopuolella elämä alkaa pikkuhiljaa normalisoitua. Aloituskuva on Helsingistä Eiran rannasta, olin siellä piknikillä siskoni kanssa pari viikkoa sitten. Puolisoni kanssa on käyty pari kertaa ravintolassa syömässä, ja tänään kävimme kahvilassa. Vaikka on se vieläkin vähän oudon tuntuista, että paikkoihin pääsee. Olen myös käynyt Kaupinojalla saunassa ja uimassa (ihanaa!). Samalla tässä järjestelen ystäväni polttareita, joten kiirettä riittää. Siskonpoikani pääsi opiskelemaan, olen luvannut ostaa hänelle jotain tarpeellista asuntoon, kunhan hän sellaisen ensin saa :) 

Kesälomani on vasta elokuussa, aion silloin pyöräillä paljon ja ehkä uskaltaudun salillekin. Liikuntapainotteinen loma tulee kuitenkin, koska sitten syyskuussa alkaa parin kuukauden pakkotauko. Olemme kahden ystäväni kanssa miettineet kesälomareissua, mutta se on vielä auki mitä tekisimme. Islanti olisi ollut kiva, mutta sinne ei ole suoraa lentoa siihen aikaan kun ystävilläni on lomaviikko. Toinen vaihtoehto on Norja, pääpaikkana Oslo josta voisi tehdä autolla päiväretkiä vaikka minne. Mutta saa nyt nähdä. Seuraamme aktiivisesti uutisia, ja joka tapauksessa, jos varaamme matkan jonnekin niin otamme sellaiset liput jotka voi perua. 

Huh, tällaista kaikkea tällä kertaa! Kesälämmintä odotellessa, eiköhän ensi viikolla säätila käänny sellaiseksi, että tarkenee taas t-paidassa. 

40-vuotislahja: jalkaleikkaus

Nyt tuli se hartaasti odotettu soitto: leikkausaika on varattu. H-hetki koittaa torstaina 10.9. On sitten aika hiljaiset nelikymppiset, täytän pyöreitä 12.9... Fiilis on taas aika kaksijakoinen, toisaalta on harmi että leikkausaika venyy noinkin pitkälle, on siis vielä 2,5 kuukautta ennen kuin mitään tapahtuu. Toisaalta, tässä on tuskailtu reilu vuosi niin ehkä pari kuukautta vielä menee. Plus että aion lähiaikoina ennättää kokeilla Poweri-Paawon kanssa, että sujuisiko maantiepyöräily. Toisaalta olen helpottunut, että leikkauksen ajankohta on lopultakin tiedossa. Voin vähitellen alkaa kartoittaa aikataulua treenaamiseen. Että jos marraskuun puolivälissä palaan sairaslomalta töihin, niin siinä main voisi varovasti kokeilla jotain. Ensi alkuun ehkä polkea kuntopyörällä tai kävellä juoksumatolla (tai ulkona, riippuen kuinka liukasta on).

Juoksun pariin tuskin palaan ennen ensi kevättä. Talven aikana ehkä voi ottaa lyhyitä juoksupätkiä, mutta tärkeintä on saada peruskuntoa palautettua. Luulen, että myös uimahalli tulee tutuksi. Ensi vuodelle en ota mitään tavoitetapahtumaa, mutta keväälle 2022 voisi miettiä jotain. Liian kauas ei kuitenkaan pidä vielä katsoa, ensin on nähtävä miten jalka parantuu leikkauksesta. 

Kesäkuu on ollut kuuma, ja tunnustan että treenaaminen on jäänyt tosi vähälle. Esimerkiksi tällä viikolla olen tehnyt vain yhden puolituntisen kuminauhajumpan. Meillä on töissä ollut enimmillään 30.8 astetta lämmintä asiakaspalvelualueella, ja vaikka työhuoneissa on viilentävät puhaltimet niin silti on tukalan kuuma. Ei ole juuri ollut energiaa jumppaamiseen. Maauimalassa kävin viime viikolla, aamulla ennen iltavuoroon menoa. Mutta jo yhdeksän maissa altaassa oli melkoinen ruuhka, useampikin joutui odottamaan jommassa kummassa päädyssä, että saa pidettyä etäisyyden edellä menevään uimariin. Siellä ei siis varmaankaan tule vierailtua usein.

Että nyt on kyllä mennyt pahemman kerran laiskotteluksi... Onneksi lämpötilat ovat laskemassa, sellaisissa normaaleissa parinkymmenen asteen lämpötiloissa jaksaa harrastaa liikuntaa. Töissä on välillä ollut niin paha olo, että on ollut pakko istua alas. Heti kun poistuu asiakaspalvelualueelta - jossa on kaksi pientä pöytätuuletinta - hyllyjen väliin, hiki alkaa valua. Jos on kiireinen vuoro, niin että joutuu monta kertaa kulkemaan hyllyjen väleihin, tulee helposti tukala olo. Esimerkiksi yhtenä päivänä olin tunnin koko ajan seisaallaan, ja kuljin muutaman kerran toiseen päähän kirjastoa, niin sitten tuli pahoinvointi ja pieni päänsärky. Asiakaspalveluvuoron lopun puoli tuntia sain onneksi oltua istumassa. Mutta olemme pätkineet vuoroja entistä lyhyemmiksi, onhan siinä sitten se hankaluus että on vaikea keskittyä mihinkään, kun lyhimmillään 45 minuutin välein menee asiakaspalveluun tai työhuoneeseen. 

No, ensi viikolla on useampi vapaa ilta, niin voin mennä kokeilemaan pyöräilyä. Jos jalka ärtyy siitäkin, niin sitten en tiedä mitä teen. Pelkkä lihaskuntojumppa kyllästyttää jo, sitä paitsi tuntuu että jalat ovat ihan tukossa. Vaihtelua kaipaan, joten toivotaan että pyöräily käy. 

Kivaa kesän jatkoa, jos lomailette niin muistakaa myös levätä, älkääkä treenatko itseänne rikki! 

Miniloma: Koli

Olen reilun kuukauden vääntänyt Oriveden kaupungin uusia nettisivuja; siihen perään oli hyvä ottaa pieni irtiotto. Kahden ystäväni kanssa suuntasimme viime torstaina Kolille. Lähdimme aamulla puoli kymmenen maissa, muutaman pysähdyksen taktiikalla olimme perillä illalla puoli seitsemän maissa. Olimme vuokranneet mökin Lotus Cottagesista, avain löytyi helposti ja pääsimme saunan lämmitykseen. Järvessä käytiin, joskin Pielisen vesi oli niin turkasen kylmää (jäät olivat lähteneet pari viikkoa sitten) että uiminen vaihtui pikaiseen kastautumiseen. 

Perjantai aloitettiin aamusaunalla ja -uinnilla, iltapäivällä kiivettiin Paha-Kolille. Reilu kolme kilometriä ja vajaa tunti. Huipulla oli jonkin verran väkeä, mutta ei mitenkään ruuhkaksi asti. Hyvin mahtui istumaan kalliolle. Retken jälkeen tein vielä puolituntisen vatsa-selkätreenin perinteisesti GoGon ohjein, tällä kertaa läppärin sijasta kännykällä. Onneksi oli tuttu ohjelma niin ei tarvinnut tihrustaa ruutua :)

Lauantaina kiivettiin Mäkrälle, vajaat 7 km ja 1 h 43 min. Hiki tuli, mutta huipulla aina tuulee niin siellä oli melkein vilu. Istuttiin kuitenkin tovi katselemassa maisemia. 

Sunnuntaina lähdimme aamukahdeksalta kotia kohti, perillä olin iltapäivällä neljän maissa. 

Säiden suhteen olimme reissussamme mitä onnekkaimpia. Aurinko paistoi usein, mutta sen verran oli pilviä varjostamassa tai tuulta, että ei ollut liian kuuma. Räntäsateesta ei ollut tietoakaan!

102 lajia hyvinvointia on viime viikkoina saanut uusia merkintöjä hitaasti. Kuminauhajumppa tuli pari viikkoa sitten, viime viikolla uutuutena oli Barefoot Bootcamp GoGolta. Olin melko ennakkoluuloinen lajia kohtaan, yhdistelmä sykkeen nosto + jooga + pilates ei kuulostanut erityisen houkuttelevalta. Lähinnä siksi, että taas yksi laji jossa on joogaa ja pilatesta. Yllätyin kuitenkin iloisesti. Treeni tehtiin neljän liikkeen patterina, minuutti kutakin, aina niin että ensin sykkeen nosto, sitten kahvakuulailu, sitten pilateksen vatsaliikkeitä ja lopuksi joogan soturiasentoja. Lyhyt juomatauko, ja seuraava patteri. Kaikkiaan pattereita oli viisi, eli alkulämmittelyn ja loppuvenytysten jälkeen treeni kesti 38 minuuttia. Sykkeen nostot olivat pitkälti sellaisia, joita jalkani ei siedä (esimerkiksi askelkyykkyhyppy ja polvennostojuoksu), mutta en joutunut soveltamaan koska ohjaaja antoi liikkeille vaihtoehtoja. Hyvä hyvä! Totesin, että tämä laji jää ohjelmistooni. Vielä en tiedä, joko pian uskaltautuisin salille, mutta toistaiseksi pystyn jumppaamaan kotona. 

Tänään jätin jumpan väliin, vaikka olin ajatellut kuminauhailla. Kropan kolotus ja Polariin kertyneet 25 600 askelta sanoivat, että arkiliikunta saa riittää. Aamulla kävelin perinteisen 20 minuuttia bussiasemalle. Töissä alkoi normaali lainaustoiminta, eli siirreltiin pöytiä ja kärryjä, ja liimailtiin julisteita muistuttamaan että vielä on korona-aika. Kesätyöntekijä aloitti, hänen kanssaan haettiin avaimia, kierreltiin tiloja ja ravattiin tulostamassa ja kopioimassa työsopimusta. Töiden jälkeen kävelin 10 minuuttia junalle, Tampereella kiersin Koskikeskuksen ja Ratinan kauppakeskuksen etsimässä kesäsandaaleja työkäyttöön. Koskarista matka vei puolisoni kanssa Puutarhakadulle ruokakauppaan, ja sieltä edelleen kotiin. Vähän liikaa jaloilla oloa, joten loppuillan istut koivet oikosena. Huomenna yritän päästä aamulla kampaajalle, ja iltavuoron jälkeen olenkin sitten kotona vasta kahdeksan jälkeen. Eli jumppakärpänen on vauhdissa vasta keskiviikkona ja siitä eteenpäin.

Aurinkoa ja lämpöä itse kullekin! :)

Se on kesä nyt!

Aa mikä ihana aamu tänään, oli kerrankin ilo kävellä kotoa bussiasemalle :) Ihan tarpeeksi monta kertaa on tullut lunta viime viikkoina, nyt nautitaan kun vihdoin lämpenee. 

Kotitoimistoni on siirtynyt taustalle, ja olen ollut liki päivittäin kirjastolla. Se tarkoittaa 1-2 tuntia aikaisempaa herätystä, kävelyä 2 x 20 minuuttia ja bussissa istumista 2 x 40 minuuttia. Välillä on ollut päiviä, etten ole jaksanut jumpata, mutta vähemmän kuin pelkäsin. Yksi syys on varmasti siinä, että GoGolla on tallenteina paljon puolen tunnin jumppia. Jos ei muuta jaksa, niin aina yhden puolituntisen vatsa-selän... 

Olen kokeillut vaikka mitä, mutta muutama suosikki on noussut yli muiden. GoGon ja Aamulehden yhteistyönä tehdyissä tallenteissa lempparini ovat 45-minuuttinen Mirkan ohjaama POP pilates sekä Tarjan puolituntinen teräspakarat (on muuten murhaava treeni, vaikka en teekään alle puolen tunnin muokkausta). YouTuben puolella olen tykästynyt Tarjan ohjaamaan komboon 30 minuuttia kuminauhatreeniä + 30 minuuttia kehonpainotreeniä. Kumpparin kanssa kyykätään runsaasti, kehonpainotreenissä tehdään monen montaa liikettä noin minuutti kutakin. Sunnuntaina tein puolen tunnin kahvakuulailun, melko hikistä puuhaa! Varsinkin kun on vain yksi kuula... Pari liikettä vaihdoin kahdella kädellä tehtäväksi, ihan turvallisuussyistä ettei hikinen kuula luista. 

Tällä viikolla olen tehnyt vasta kaksi treeniä, mutta viikonloppuna ehdin lisää. Sen verran ahkerasti olen kuitenkin jumpannut, että painoa on pudonnut maaliskuun lopusta 8 kiloa. Toki sitä vielä on reilusti enemmän kuin mitä olen ollut juoksijana kevyimmilläni, mutta hyvää tahtia olen menossa hyvään suuntaan. 

Tänään olisin voinut jumpata, mutta lähdinkin ex tempore uimaan ystäväni kanssa. Tai ei sitä uimiseksi voi sanoa, mutta kastauduimme Näsijärveen. Olisiko vesi lie ollut jotain 5-asteista. Ei haitannut vaikka sauna oli kiinni, äkkiä laitoimme lämmintä vaatetta päälle ja ajoimme kotiin. 

Viime viikolla treenipäiviä oli viisi, neljä jumppakertaa ja yksi kävely. Puolisoni ehdotti että kävelläänkö Lielahteen ruokakauppaan, tallusteltiin puolitoista tuntia kotoa Pispalan valtatien ja Epilän kautta, hiukan vajaa 9 km. Jalka ei ollut kipeä kävellessä, mutta kaupassa jo alkoi tuntua ja illalla lisää. Mutta silloin harvoin kun mies haluaa "leave the house", niin silloin mennään. 

Kesäkuun alku tuo uudenlaisen haasteen. Kirjatomme on auki klo 18 saakka, mutta viimeinen bussi lähtee klo 16.55. Sen jälkeen juna, keskustasta klo 19.22 ja asemalta 19.27. Mitään ongelmaa ei olisi, jos jalka kestäisi treenata. Voisin käydä iltavuoron jälkeen urheilukentällä, tai lenkkeillä vajaat 5 km asemalle (kiertelemällä saisi pituutta lisää ja aikaa kulumaan). Mutta kun tilanne on mikä on, on mietittävä muitakin vaihtoehtoja. Joskus voin koittaa kävellä asemalle, katsoa kuinka pahasti koipi vihottelee. Yksi ystäväni asuu Orivedellä, voimme tavata hänen kanssaan. Tai voin istua puistossa lukemassa kirjaa. Tai leimaan itseni töistä ulos, ja jäänkin työhuoneeseen tekemään puolituntisen tai kolmevarttisen treenin. Toki meitä on töissä sen verran monta, että iltavuoroja tulee viikossa vain yksi tai kaksi. Mutta silti. Ongelma on myös perjantai, jolloin kirjasto sulkeutuu klo 17 - viisi minuuttia bussin lähdön jälkeen. Joko jätän työkaverin yksin sulkemaan kirjastoa ja karkaan 10 minuuttia etuajassa, tai odotan melkein kaksi ja puoli tuntia junaa. Kiitos vaan koronalle, kun sotki julkisen liikenteen koko kesäksi... 

Näin tällä erää, kepeitä kesäkilsoja kaikille juoksijoille, kävelijöille, pyöräilijöille ja rullaluistelijoille :) 

Kevät: kiirettä ja väsymystä

Viimeiset puolitoista viikkoa olen elänyt mielenkiintoista aikaa. 

Toissasunnuntaina kävimme puolisoni ja ystäväpariskunnan kanssa päiväretkellä Isojärven kansallispuistossa, kävelimme noin 10 kilometrin kierroksen. Virhe! Jalkaa on särkenyt siitä lähtien koko ajan. Halusin kuitenkin lähteä kerrankin kauemmas kotoa, pariin kuukauteen en ole käynyt kuin ruokakaupassa, kilometrin päässä Näsinpuistossa ja toisessa suunnassa Pyynikin rannassa, sekä töissä Orivedellä. Tiesin että jalka tulee reissussa kipeäksi, mutta toisaalta, tiedän miksi ja tiedän että hoitoa on tulossa. Kaksi kilometriä meni hyvin, sen jälkeen alkoi tuntua. Alkupätkä olikin melkoista kivikkoa ja juurakkoa, takaisin päin tullessa enemmänkin vettä. Polut olivat kuitenkin pääosin leveitä ja hyväkuntoisia. Yhdessä alamäessä jalkani luisti niin, että oikea isovarvas tökkäsi kengän kärkeen. Nyt on kynsi mustana, ja mustuu päivä päivältä enemmän. Juuri kun olin ihaillut, että eipä ole varpaankynnet olleet näin hyvässä kunnossa sitten vuoden 2012 ja juoksuharrastuksen aloittamisen! :D Tässä odotellessa, tuleeko kynnelle noutaja. 

Viime viikolla treenasin selvästi tavallista vähemmän. Maanantai oli lepoa kansallispuiston jälkeen, tiistaina tein kehonhuoltoa eli liikkuvuus / venyttely - tunnin. Muut treenit olivat POP pilates lauantaina sekä kombo teräspakarat 30 ja vahvat kädet 20 sunnuntaina. Olin liian väsynyt tehdäkseni muuta.

Maanantaina tuli eräänlainen pommi, kun hallitus ilmoitti että "kirjojen ja muun aineiston uloslainaus sallitaan välittömästi". Olin yksin töissä, kaikki muut meillä lomailivat viime viikon. Sainkin heti maanantaina pari viestiä, että tullaanko lomalta töihin. Sanoin että ette tule, emme aloita lainaustoimintaa aikana jolloin olen yksin. Viikko menikin tehokkaasti tilan ja aineiston järjestämisessä. Tilapalvelun kautta sain hankittua suojapleksit asiakaspalvelupisteeseen, lisäksi sain lainaksi "poliisinauhaa" jolla rajattiin osa kirjastosta lainauskäyttöön. Liimailin suojaväleistä muistuttavia tarroja sekä kirjastoon että kaupungintalon aulaan, lisäksi tein tiedotteen turvallisesta lainaustoiminnasta (ja välitin tyhjää pohjaa jakoon muille yksiköille). Järjestin esittelypöytiä valmiiksi ja muutin kaikki varaukset itsepalveluna noudettaviksi, mikä tarkoitti että kolme hyllyllistä vanhempia varauksia piti piipata uudelleen, ja manuaalisesti lähettää jokaiselle asiakkaalle noutoilmoitus jossa on numero jolla varauksen löytää kärrystä. Annoin paikallislehteen puhelinhaastattelun ja olin kuvattavana. Kirjaston puhelin soi jatkuvasti, asiakkaat kysyivät koska pääsee lainaamaan. Oma työpuhelin soi vähän väliä, kaupattiin pleksejä ja lattiatarroja ja visiirejä. Kun pääsin töistä kotiin, mittarissa oli 19 000 - 23 000 askelta. Ja kun öisin ei juuri nukuttanut, totesin että treenit saa suosiolla jäädä väliin. Torstaina ajattelin, että en selviä viikosta. Onneksi sitten juuri sen torstan ja perjantain välisen yön nukuin hyvin. 

Mutta sama meno on jatkunut myös tällä viikolla, tosin nyt kun meitä on 4-5 ihmistä töissä niin eilen mittariin kertyi "vain" 16 700 askelta :D  Tänään istuin kaksi tuntia kokouksessa niin saalis oli rapiat 11 500. Pari yötä olen nukkunut todella huonosti, en ole saanut unta niin uni on jäänyt noin viiteen tuntiin. Tänään tein kuitenkin puolen tunnin vatsa / selkä - treenin. 

Ehkä se tästä tasaantuu, nyt kun vähitellen päästään kirjastossa edes jonkinlaiseen arkeen. Lomautukset on peruttu eikä enää tarvitse miettiä henkilöstölle korvaavia töitä, saati ylipuhua väkeä että nyt pitäisi pitää kesälomat pois. Toivottavasti kesäkuun alusta saadaan pitää kirjasto laajemmin auki, eikä koeta uutta sulkupakkoa. 

Tällaista tänään. Ja argh, lunta on satanut taas! Miksei se kevät jo tule... Valo on kiva, mutta kaipaan lämpöä. Ja lenkkeilyä, vaikka Onkin kiva seurata somesta ihmisten postauksia virtuaalikisoista.

Terveisiä ortopediltä: lunta tupaan!

Kuva tältä aamulta, lumisateesta melkein vappuna, kuvastaa aika hyvin sitä miltä minusta nyt tuntuu. Viime perjantaina sain yllätyssoiton: pääsenkö röntgeniin ja ortopedille tiistaiaamuna. Järjestin asiat niin, että pääsin. Käynti oli sekä yllätyksellinen että yllätyksetön. Jalka kuvattiin, jonka jälkeen ortopedi (eri kuin tammikuussa lähetteen tehnyt ortopedi) sanoi että vaatii leikkaushoitoa. Hän kuvaili operaation ja jatkohoidon, mitä myös oltiin käyty läpi toisen lääkärin kanssa aiemmin.

Yllätys tuli sairaanhoitajan luona. Hän totesi että laitetaanpa minut leikkausjonoon. Siis mitä, enkö olekaan ollut jonossa tammikuun käynnin jälkeen! Nyt vaan mietin, että olisiko homma edennyt nopeammin, mikäli tammikuun käynnillä ortopedillä olisi ollut käytettävissään elokuussa työterveydessä otettu röntgenkuva. Tai jos röntgenlääkäri olisi havainnut vaivaisenluun. Nyt on vielä se tilanne, että koronan takia uusia leikkausaikoja ei saa varata, eli eivät osaa antaa mitään arviota siitä, koska leikkaus mahdollisesti olisi. Pahimmillaan menee kesän yli :( Kysyttiin kyllä aikataulutoiveita, sanoin että mahdollisimman pian. Mutta voi siis olla, että saan heittää hyvästit ajatukselle lenkkeilystä tänä vuonna. 

Eipä sitten auta kuin jatkaa jumppaamista. Sitä olen tehnyt varsin ahkerasti, keskimäärin viisi kertaa viikossa. On kyllä ollut tehokastakin, kuukaudessa vyötärö on kaventunut kolme senttiä ja vaaka näyttää viitisen kiloa vähemmän kuin maaliskuun lopussa. Että jotain hyvää kaiken tämän jalkakurjuuden keskellä. 102 lajia hyvinvointia on saanut kaksi lajia lisää, Trainer 30 oli Fressin puolituntinen käsi- ja olkapäätreeni, jossa oli mukana muutama vatsaliikekin. Vatsa-peppu oli vähän yllätys, enkö muka ole tehnyt sellaista? Ei, on ollut pelkkää peppua ja teräspakaroita, tai vatsaa ja selkää. Tai vatsaa ja peppua mutta myös muuta kroppaa, niin että treeni on kulkenut muokkauksen tai circuitin tai kehonpainotreenin nimellä :D 

Kevät: lumisadetta ja aurinkoa niin ulkona kuin mielessä

Kevät etenee tasaisen tutusti, sää vaihtelee välillä kymmenen minuutin välein. Viime viikonloppu oli lunta ja tuulta, tämä viikonloppu aurinkoa ja tuulta. Treenit ja työelämä on jatkuneet entiseen tapaan. Tällä viikolla tuli aika paljon lihaskuntoa putkeen, joten ainakin huominen maanantai on otettava kehonhuoltopäiväksi.

Viimeiset pari viikkoa olen siis treenannut sisätiloissa. Suurin osa lajeista on ollut ennestään tuttuja, ihan siksi koska Fressin ja GoGon tarjonta on ollut aika paljolti samoja tunteja. Tuttuja lajeja ovat olleet teräspakarat, vahvat kädet, POP pilates, vatsa/selkä, ABS 30 sekä liikkuvuus/venyttely, niitä olen tehnyt 1 - 3 kertaa kutakin.

Kuitenkin 102 lajia hyvinvointia - haasteeni on saanut muutaman uuden merkinnän, yhteislukema on nyt 25. Viime viikolla kokeilin Fascia Methodia, josta en ihan vielä päässyt jyvälle. Osittain syynä oli nauhoituksen huono laatu, ohjaajan puhe ei juuri kuulunut joten tehdessä ei voinut keskittyä asiaan kuuntelemalla vaan piti tihrustaa läppärin ruutua. Muutamassa kohtaa ohjaaja oli lisäksi sijoittunut niin, että pelkästään katsomalla en päässyt kärryille siitä, mitä olisi pitänyt tehdä ja tavoitella. Liikkeet sinänsä olivat varsin tuttuja erilaisista muista kehonhuoltotunneilta. GoGo yrittää saada uuden nauhoituksen tehtyä, jos niin käy niin aion kokeilla uudelleen.

Toinen pieni pettymys oli GoGon kehonpainotreeni; odotin crossfit-henkistä menoa mutta se olikin pääosin kehonhuoltoa. Paljon venyteltiin, vähän tehtiin liikkuvuusharjoittelua ja vähän keskivartalotreeniä. Esittelyn perusteella odotin kovempaa menoa, kun sanottiin että ohjaaja on Tapparan entinen liigapelaaja ja että treenin voi tehdä oman kunnon mukaan. Nimikin oli sinänsä harhaanjohtava, koska valtaosa tarjonnasta on nyt kehonpainolla tehtävää treeniä.

Sen sijaan GoGon muokkaus oli sitä mitä odotin, ensimmäinen vartti lämmittelyä mutta siinä jo sykkeet saatiin reippaasti ylös. Koko kehon treeni, jonka jälkeen tuntui että tehty on! Pidin myös Fressin Peppu 30 - ohjelmasta.

Ensi viikolle en saanut vielä suunniteltua päiväohjelmaa, sillä GoGo ei ole vielä julkistanut mitä on Facebook livessä. Aamulehden kanssa yhteistyössä tehdyistä ensi viikolla kiinnostaa lauantainen rasvanpoltto 30 + teräspakarat 30. Fressiltä olen suunnitellut maanantaille kehonhuoltoa, keskiviikolle circuitia ja perjantaille yinjoogaa.

Muuta elämää ensi viikolla on luvassa keittiössä ja parvekkella. Kävimme tänään ostamassa siemeniä ja astioita, haen huomenna vielä multaa niin sitten istutan chiliä, tomaattia, paprikaa, pinaattia ja amppelimansikan. Nyt kun kerrankin on parveke, niin on kokeiltava onnistuuko parvekepuutarha :) Olen skeptinen, sillä joskus aiemmin olen kokeillut tomaattia mutta mullasta nousi yksi sentin pituinen vihreä korsi. Parempi taito ja onni tällä kerralla :)

Etätyöt jatkuvat yhä, ensi viikolla menen Orivedelle vain perjantaina. Sähköpostitulva on onneksi rauhoittunut, nyt pääsen keskittymään kaupungin uusien nettisivujen tekemiseen. Yt-neuvotteluista ei ole kuulunut huolestuttavia uutisia, ja pomoni kanssa on puhuttu että omalta osaltani tilanne on se, että jos kirjastoa ei avata 14.5, voin sen jälkeen siirtyä sote-puolelle töihin, mikäli siellä tarvitaan apua. Pääsiäinen menikin taas migreenissä, oli kolme kohtausta alle vuorokaudessa (perjantai-illasta lauantai-iltapäivään), tämä viikko on onneksi mennyt ilman sitä kiusaa. Olen alkanut miettiä, olisiko taas aika mennä lääkäriin, tuntuu että estolääke ei tehoa enää, eikä kohtauslääkekään joka kerta. Raivostuttavaa.

Seuraavan postauksen taidan tehdä sitku-elämästä, sen verran paljon olen suunnitellut mitä teen sitten, kun poikkeusaika päättyy...

Kivaa kevään jatkoa!