Vuosi 2021: toiveita ja tavoitteita

 

Vuosi 2021 on ohi - onneksi - ja katseet suunnataan uuteen vuoteen. Minulle tilanne on sikäli outo, että mitään kilometritavoitteita tai tulevia juoksutapahtumia ei ole. Usein on ollut tiedossa puolimaraton tai maraton, nyt ei. Olen kuitenkin tänään pohtinut, että on tiettyjä asioita joita haluan toteuttaa tänä vuonna, ja joita toivon tapahtuvaksi:

• Liikuntaa ja kehonhuoltoa useita kertoja viikossa. Joskus olen tavoitellut päivittäistä toimintaa, mutta koska aina tulee flunssaa tai muuta vaivaa, ja lisäksi migreeni on minulle kuukausittainen vieras (3-7 kertaa), niin välipäiviä tulee väistämättä. Mutta esimerkiksi 4-5 kertaa viikossa on täysin realistinen tavoite. Kuljin reilun viikon keppien kanssa, sekä työpaikalla "pitkät" matkat kuten työhuoneestani asiakaspalvelualueelle että aina ulkona ollessani, mutta totesin että pystyn tekemään GoGon tallenteilta pilatesta, yogalatesia ja joitain muitakin juttuja. Ensi viikolla kokeilen taas työelämää ilman keppejä, mutta jos jalka ei kestä niin otan ne taas käyttöön. Salille en halua könytä kepeillä, mutta tallenteiden avulla voin jumpata kotona.
• Kokonainen lenkki juosten. Sen ei tarvitse olla pitkä lenkki, mutta kunhan pystyisin etenemään koko matkan juosten tämän vuoden puolella, se olisi iso juttu. 
• Pidemmät yöunet. Minulla on toisinaan, tai aika useinkin, ongelmana että en saa unta. Saatan olla illalla niin väsynyt, että en jaksa lukea sängyssä, mutta kun sammutan valot niin tuntuu että ajatukset alkavat juosta ympyrää. Sairaslomalla ollessani, kun ei ollut arkirutiineja enkä juuri ollut ulkoilmassa, valvoin usein aamukahteen tai -neljään, ja meillä kuitenkin herättiin 8-8.30 maissa kun mies on etätöissä. Nyt kun olen palannut töihin, uni on taas tullut helpommin. Kuitenkin kaksivuorotyö tekee sen, että varsinkin iltavuorosta aamuvuoroon on usein huono yö. Juna on Tampereella klo 19.55, ja jos sen jälkeen käymme kaupassa ja teemme iltaruokaa, kello voi olla 22 ennen kuin on syöty. Sitten menee vielä oma aikansa, ennen kuin saan rauhoituttua iltatoimiin. Aamuvuoroon kello soi usein 5.40, eli jos nukahdan puoliltaöin niin unet jäävät turhan vähiin. Olen usein kuunnellut äänikirjaa, esimerkiksi Matti Rämön itsensä lukemat pyöräilykirjat (pari kuunneltavissa Yle Areenassa) toimivat usein unilääkkeenä, mutta joskus on kurjaa kun on ajastanut ohjelman loppumaan puolen tunnin päästä, ja onkin sen loppuessa vielä sellainen olo että unen tulo ei ole lähelläkään. Toisaalta, on ollut useampi kerta, että olen ollut unessa ennen ajastuksen loppumista, ja seuraavalla kerralla kelailen että mihinkäs asti olen kuullut.

Tänään aloitin liikuntavuoden yogalates-tallenteella. En pysty tekemään liikettä, jossa konttausasennossa varpaat on taitettu alle ja siitä nostetaan polvet ylös. Sitä leikattu varvas ei vielä salli, mutta tein lankkua sen aikaa. Jotkut tasapaino- ja kiertoliikkeet olivat sen verran raskaita, että treenin maksimisyke oli 136! Alkupuolen joogaosuudessa syke oli usein 120 tai yli, mutta jälkipuolen pilates oli pientä liikettä makuulla niin keskisykkeeksi tuli 107. Hyvää tekee, alaselkäni kun on ollut kipeä sen jälkeen kun jätin edelliskerran kepit pois. Maanantaina olen menossa puoleksitoista tunniksi hierojalle, koko kroppa tuntuu olevan jumissa niin hän saa ahkeroida lihaksiani auki.

Kivaa tätä vuotta kaikille, toivottavasti juoksu- ja muita tapahtumia voi pian taas järjestää. Ja toivottavasti uimahallit aukeavat, ja muutenkin harrastusmahdollisuudet palaavat normaaleiksi. Ehkä päästään pikkuhiljaa kohti normaalia.