Kohti Karhunkierrosta, viikko 7: lukumääränä monta, ajallisesti vähän

Ihanaa, lunta! Kauniita valoisia maisemia! Paljon lunta! Joka tietysti ärsyttää kun se pyörii pöperönä jalkojen alla! :D 

Seitsemäs viikko kohti Karhunkierrosta sisälsi ohjelman mukaiset suunnitellut jutut sekä jotain extraa. Lukumäärässä treenejä tuli seitsemän, mutta niistä kuusi oli lyhytkestoisia joten aikaa meni kaikkiaan 5 h 46 min. 

Maanantai oli totaalilepopäivä. Olin väsynyt ja kurkku tuntui karhealta, palelsikin kovasti. Kunnon yöunet kuitenkin tekivät paljon, ja tiistaina teinkin kotona lihaskuntotreeniä 42 minuuttia. Alkuun lämmittelyä viisi minuuttia; selän rullauksia ja muutama peruskyykky. Varsinainen lihaskunto-osuus oli perusliikkeitä koko kropalle: hyppy sohvalle x 10, yhden jalan maastaveto 8-kiloisen kahvakuulan kanssa, peruspunnerrusta ja ojentajapunnerrusta sohvaa vasten, kyykky niin että takapuoli hipaisee sohvaa, istumaannousuja. Iltapäivällä käytiin ystävien kanssa Kaupinojalla avantosaunalla, vesi oli 1-asteista. En siis uinut, kävin kastautumassa 4 kertaa.

Keskiviikkona vuorossa oli hölkkää, ohjelma sanoi 26-27 minuuttia mutta en tietenkään pysähtynyt ennen kuin kotiovella, 33 minuuttia matkaalähdön jälkeen. Oli huono lenkkipäivä. Syke karkasi hirveän korkealle vaikka etenin melkein kävelyvauhtia (keskisyke 145, keskivauhti 9.02). Tulipahan tehtyä vaikka jäikin huono fiilis.

Torstaina menin ystävien kanssa salille puolen tunnin ohjattuun venyttelyyn. Pohjalle soudin puoli tuntia / 5,05 km. Hermian GoGolla on hauska soutulaite, siinä pyörii vettä. Hetken kuuntelin että onpas äänekäs laite, mutta äkkiä ainakin omat korvat tottuivat, sitä en tiedä paljonko kuului naapurilaitteisiin.

Perjantai oli kummallinen juoksupäivä. Ohjelmassa oli pelottavat kaksi sanaa eli "kovavauhtinen juoksu". Alkuverkkaa 13 minuuttia, vauhdikasta juoksua 27,5 minuuttia ja loppuverkkaa 10 minuuttia. Alkuverkassa totesin, että ei tule mitään. En jaksa hölkätä edes tasamaalla, pakko vaihtaa kävelyksi välillä. Mietin, että kannattaako lähteä vauhdikkaampaan juoksuun ollenkaan, jos jo alkuverkka on näin tahmeaa. Pohkeet tuntuivat painavilta, oli olo että ei vaan pääse mihinkään. Ajattelin kuitenkin kokeilla, mitä tapahtuu. Vauhdikkaan juoksun aikana jouduin pitämään muutaman lyhyen tauon ja pikavenyttelemään pohkeet. Ehkä ne aina vertyivät sen verran, että vauhti oli rivakkaampaa kuin aiemmin. Keskivauhti 7.16 oli nyt sitä maratonvauhtia, jos sen haluaa päästä alle viiteen tuntiin :) Loppuverkan menin suosiolla hölkän ja kävelyn vuorotteluna. Oli kyllä outo olo: kun tuntui ettei etene mihinkään, vauhti oli silti kovempaa kuin niillä maratonvauhtisella ja pitkillä vedoilla, jossa tavoite oli mennä rennon reippaasti ja tuntemus että täämä toteutui ihan ok.

Eilen lauantaina kävin Lielahdessa urheilukauppojen alennusmyynneissä ja outleteissa. Koska olen mukana Facebookissa KPK:n Tammiputkula-tapahtumassa, jossa on tarkoitus liikkua päivittäin lihasvoimalla vähintään 30 minuuttia, tein 31-minuuttisen kävelylenkin bussipysäkiltä kauppaan :D Sykemittarinikin oli sitä mieltä, että kyseessä oli palauttava harjoitus. 

Tänään oli pitkiksen vuoro, ohjelman mukaan 126-128 minuuttia. No meni juuri siihen väliin, 2 h 7 min :D Vajaat puolitoista tuntia sauvakäveltiin ystäväni kanssa Pyynikillä ja Pispalassa, sen jälkeen jatkoin yksin loppuun. Juuri sopivasti tulin bussipysäkille kellon näyttäessä että nyt voi lopettaa. Tosin, kun katsoin netistä pysäkkikohtaisen aikataulun, totesin että seuraava bussi tulisi vartin päästä. Päätin siis kävellä pari pysäkinväliä edemmäksi pääkirjastolle, josta menee toinenkin bussi jolla pääsen kotiin. Matkalla oli pakko pysähtyä Marianpuistoon ottamaan videokuvaa. Atlas-neito on kauniisti valaistu patsas, joka symboloi tamperelaista tekstiiliteollisuutta. Vieressä Pyynikin luistelukentällä kaikui oopperalaulu. En tiedä miksi, mutta laulu kuului jo 2,5 tuntia aiemmin kun jäin bussista pois mennessäni lenkkitreffeille näkötornille. Harmi vaan että autoja kulki ohi niin tiheään, etten saanut videota ilman niiden aiheuttamaa häiriötä. Tai olisin saanut, mutta olisin myös paleltunut ja myöhästynyt bussista :)

Tunsin jo lenkin aikana, että nyt tulee rakko varpaaseen. Kumma juttu sinänsä, olen juossut nastareilla aika monta lenkkiä tänä talvena, mutta nyt kun sauvakävelin ensimmäistä kertaa niin isovarvas hiersi nahan pois viereisestä varpaasta. No, eipä siinä, laastaria kehiin ja uuteen viikkoon!

Ensi viikolle ohjelmassa on kolme lenkkiä: hölkkä 52-53 minuuttia, vedot 2 x 7 x 150 m ja pitkis 133-134 minuuttia. Tunnin hölkän korvaan sillä, että menemme ystäväni kanssa hiihtämään keskiviikkona. Saas nähdä kuinka akan käy talven ensimmäisellä hiihtokerralla, etenkin kun seurana on entinen kilpahiihtäjä (jolla onneksi aktiiviajoista on 20 vuotta). Vedot aion mennä tekemään mäkeen, en vielä tiedä minne. Huomenna olisi aikaa töiden jälkeen ennen Villasukkajuoksun SM-kisojen järjestäjäporukan kokousta, mutta en tiedä onko siinä järkeä kun olen tänään taapertanyt yli kaksi tuntia mäkisissä maastoissa. Ehkä on järkevämpää pitää huomenna lepopäivä ja tehdä mäkivedot vaikka perjantaina. Pitkis sitten taas sunnuntaina, mahdollisesti hiihtäen. 

Kivaa viikkoa kaikille! Mites teidän muiden suksimiset, kuuluuko osaksi talven treenejä? Mä voisin hiihtää enemmänkin, mutta autottomana se on vähän vaivalloista kun ensin pitää kantaa suksia vähintään puolitoista kilometriä että pääsee ladulle. Enkä kehtaa kysyä kaveria kuljettamaan, vaikka tiedäkin että hän hiihtää usein.