Kohti Karhunkierrosta, viikko 6: jouluviikko

Vuoden viimeinen kokonainen viikko. Treenasin kyllä, mutta en ihan yksi yhteen ohjelman kanssa. 

Ohjelmassa oli:

• Hölkkä 46 min+koordinaatiot 3-5 x 60 m + voimaharjoittelu 15-30 min + venyttely 10 min
• Alkuverkka 7 min + dynaaminen liikkuvuus 5 min + koordinaatiot 1 x 80 m + maratonvauhtinen juoksu 38 min + loppuverkka 13-14 min + venyttely 5-10 min
• Hölkkä 30-31 min + venyttely 5-10 min
• Kiihtyvä juoksu 118-121 min + venyttely 10 min

Käytännön toteutus meni niin, että korvasin lyhyemmät lenkit kävelyllä. Kävimme äitini kanssa ulkoilemassa, joulupäivänä 1 h 2 min ja tapaninpäivänä 57 minuuttia. Koordinaatiot unohdin ihan kokonaan... Mutta venyttelyt olen tehnyt kaikki, joskus vähän pidempään kuin mitä ohjelmassa lukee. 

Torstaina oli työpäivä, tein vauhtijuoksun iltavuoron jälkeen. Reittivalinta oli sen verran poikkeava, että en mennytkään suorinta reittiä juna-asemalta kotiin (Iidesrannan kautta) vaan kiersin Nekalan kautta. Virhe! Matkalla oli pitkä ylämäki ja pari lyhyempää, ja taas mietin että miten en tätä muistanut. Jostain syystä mäki tuntuu pienemmältä, kun sen juoksee alaspäin... Maratonvauhtinen osoittautui haastavaksi. Viiden tunnin aika tarkoittaa vauhtia 7.17. Pidin sen saavuttamista epätodennäköisenä, monestakin syystä. Pk-lenkkien vauhti on nyt ollut lähempänä yhdeksää minuuttia, lisäksi nastalenkkarit vetävät pohkeet jumiin, unohtamatta sitä että alla oli kolmipäiväinen joulumässäily... Kun katsoin lenkin jälkeen dataa, olin hiukan hämmennyksissä. Miten hirveän paljon vauhti vaihtelee! Ensimmäinen kilometri (jossa alkuverkka ja osa maratonvauhtisesta) 8.16 (syke 138),  toinen 7.53 (158), kolmas 7.37 (160), neljäs 7.12 (153). Tai: alkuverkka 7 minuuttia 8.29 (136) ja 30 minuuttia maratonvauhtista 7.30 (157). Että miten voi olla niin vaikeaa edetä tasavauhtisesti? Ohjelmasta jäi puuttumaan 8 minuuttia maratonvauhtista, ihan vaan siksi että kello alkoi olla iltayhdeksän. En viitsinyt juosta korttelia tai kauppaa ympäri, kun kuitenkin kolmen päivän poissaolon jälkeen piti mennä kauppaan ja täyttää kodin tyhjät kaapit. Lenkki päättyi kaupan ovelle ilman loppuverryttelyä, jos sellaiseksi ei lasketa sitä että kävelee ympäri Prismaa.

Lihaskunto hoitui perjantaina balettitunnilla. Vakituinen opettaja oli lomalla, joten en tiennyt mitä odottaa. Tuuraajan kanssa tehtiin melkein koko tunti tangolla, mutta liikkeet olivat samoja kuin tavallisesti. Loppuun tehtiin lyhyt koreografia. 

Lauantaina olin töissä ja pidin liikunnasta vapaapäivän. Olihan tuossa jo kävely tiistaina ja keskiviikkona, juoksu torstaina ja baletti perjantaina, siis neljä päivää putkeen. Kävellessä vauhti ei ollut kova mutta pöperölumi ja liukkaat tiet tekivät siitä raskaan tuntuista. 

Tämän päiväistä pitkistä pelkäsin hiukan. Mitä tarkoittaa kiihtyvävauhtinen? Kuinka paljon vauhdin pitäisi nopeutua? Luin Juoksijan harjoitusoppaasta ohjeen, jossa sanottiin että kiihtyvän voi tehdä esimerkiksi niin, että puolet lenkistä juoksee lähellä aerobista kynnystä, neljäsosan kiihdyttäen ja neljäsosan lähellä anaerobista kynnystä. Kirjassa se tosin oli sijoitettu vauhtikestävyysosioon; pitkisosiossa ei mainittu kiihdyttämistä. Tänäänkin oli kaikin puolin raskas lenkki. Vauhti oli superhidas mutta sykkeet karkasivat hissutellenkin yli sadanviidenkymmenen. Reittivalintani meni kahteen kertaan uusiksi. Totesin, että tunnin hidas osuus oli niin hidas, että alkuperäistä reittisuunnitelmaa noudattaen olen kahden tunnin kuluttua yhä kaukana kotoa. Toisen muutoksen tein, kun huomasin että ensimmäinen muutos jättää lenkin liian lyhyeksi. Kiersin sitten yhden teollisuusalueen ympäri niin sain lisää mittaa. Jäin silti ohjelman määrästä, mutta 108 minuuttia sai riittää. Viimeinen 18 minuuttia alkoi olla jo tukalaa. En jakanut osuuksia manuaalisiin kierroksiin, mutta alussa kilometrivauhdit olivat 9.10-8.25, keskellä 7.57-8.42 (hitain sisälsi jyrkän ylämäen jonka kävelin, toiseksi hitain oli 8.05) ja lopussa 7.37-7.40. Kovasti paljon näkyy kilometrivauhdissa se, onko reitillä ylämäki vai ei. Nyt kävelin muutaman mäen, osin myös siksi etten halua sykkeen nousevan mihinkään 160 tasolle pk-höntsällä. 

Loppukevennyksenä jouluseuralainen, siskon perheen kissanpentu. Hilla on ihana otus (jolla on oma Instagram-tili! @instakissa_hilla Ihanaa että saa seurata kisun elämää siellä, kun tavataan harvoin), hyvin kiinnostunut niin kasveista kuin ihmisistä :D Taisi olla Hillan ansiota, että siskon lapset viihtyivät olohuoneessa eivätkä häipänneet puhelimiensa kanssa vierashuoneeseen :D 

Ensi viikolla ohjelmassa on vain kolme juoksutreeniä, joten ujutan sinne myös salitreenin. Ehkä uudenvuodenpäivään, koska siihen on luvattu lumimyräkkää... Ja perjantaina balettiin, tietysti. Juoksun osalta viikko on suht kevyt: lyhyt lenkki on tosi lyhyt eli 26-27 minuuttia, vk-juttu on kovavauhtinen 27-27,5 minuuttia, pitkis taas hivenen pidempi eli 126-128 minuuttia. Mietin, että voisin vaihteeksi sauvakävellä pitkiksen, koska tänään syke oli niin turkasen korkea (143-160, vain 3/12 kilsaa meni alle 150 keskisykkeellä). 

Ai niin, katsoin vuoden tilastoja. Kesänhän lähinnä rötväilin, joten juoksua on tosi vähän: 84 kpl, 616,6 km. Kokonaissaldo on kuitenkin ihan ok tämmöiselle peruskuntoilijalle, jolla on kokopäivätyö ja johon liittyen työmatka vie kaksi tuntia päivittäin. Treenejä 220 kpl, kilsoja 1040. Polar Flow näyttää kivasti tilastoja: treeneistäni 30 % on ollut maantiejuoksua, 10 % joogaa, 9 % maastojuoksua, 7 % voimaharjoittelua ja 44 % muuta. Mitä tuo muu on? Se on balettia, spinningiä, maantiepyöräilyä, hiihtoa, sisäsoutua, kuntosalin jumppatunteja, uintia, sauvakävelyä, liikkuvuusvenyttelyä... Ensi vuodelle voisin tavoitella 1500 kilometriä, niin että korkeintaan 2/3 juosten ja muu monipuolisesti aerobisella treenillä. Yhden rasitusvamman kokeneena en halua kohdata sitä uudelleen.