Kova ja kevyt viikko vaihtoivat paikkaa

Tällä viikolla tuli vähän yhtäkkiä muutos rytmitykseen, kun keksin kysyä sopiiko pitää kevyt viikko jo tässä ohjelman kolmannella viikolla. Lähden huomenna suoraan töistä riiuureissulle Berliiniin, kotiin palaan maanantain ja tiistain välisenä yönä. Koska tapaan miesystäväni seuraavan kerran maaliskuussa, en aio uhrata vähästä yhteisestä ajastamme yhtään lenkkeilyyn. Siispä treeniaikaa oli  tällä viikolla maanantaista torstaihin. Se olisi ollut melkeinpä tekemätön paikka kovaksi viikoksi; neljään päivään 2-3 juoksulenkkiä ja 1 muu aerobinen sekä salitreeni ja astangajooga. Etenkin ajatellen sitä, että sunnuntaina juoksin pitkiksen ja tein astangaharjoituksen, ja edellinen lepopäivä on ollut viime perjantai. Lisäksi tälläkin viikolla oli kaksi iltavuoroa, jolloin olin Tampereella iltakahdeksalta. Vaikka iltajuoksu sopiikin eikä vaikuta uneen, en usko että välttämättä jaksaisin sitä jos pohjalla on samana aamuna tehty treeni.

Valmentajalle sopi viikkojen vaihto päikseen. Nyt oli siis palauttava, mutta ihan riittämiin oli tekemistä. Ohjelmassa 2 x 45 min kevyt juoksulenkki, 1 h muu aerobinen, liikkuvuus ja kehonhuolto. Maanantaina totesin että juoksupitkis ja astanga ei sovi samaan päivään. Vaikka sunnuntain lenkki oli helpon tuntuinen ja olisin jaksanut vaikka kuinka kauan (13,25 km, 1 h 53 min, keskisyke 140, keskivauhti 8.33) taisi rasitusta olla sen verran ett astangan pitkät venytykset vetivät pohkeet ihan jumiin. Maanantaina jätin juoksun väliin ja kävin salilla polkemassa 45 min. Kevyttä rullaavaa liikettä, keskisyke 105. Ihmettelin vaan uutta pyörää, kolmessa vartissa etenin vain 11,5 km! Pyörässä on kivoja ohjelmia, voi valita maiseman missä pyöräilee. Jossain vuoristossa ajelin, tosin melko tasaisella reitillä. Siksikin kilometrimäärä on kummallinen, ymmärtäisin sen jos olisi pitänyt paahtaa isoja ylämäkiä, mutta kun pyöritystahti pysyi suunnilleen samana ja tasot vaihtelivat vain välillä 3-7. 3 oli tosi kevyttä alamäkipyöräilyä mutta 7 loiva ylämäki, jossa syke ei noussut kuin tasolle 110. 

Tiistai oli lenkkipäivä, ja sunnuntain fiilis jatkui. Aamulla pakkasta oli 17 astetta mutta iltapäivällä enää 4. Lenkkeilin töitten jälkeen 43 minuuttia, ihana tyyni sää ja kevyen tuntuinen kulku. Keskivauhti oli inasen tavallista nopeampi eli 8,27. Mutta mutta: viimeinen viides kilsa keskivauhdilla 9.05, eli ilman sitä tai tasaisella mentynä keskivauhti olisi näyttänyt paljon paremmalta. Mutta tämä, niinkuin niin moni muukin Orivedellä juostu lenkki, loppui tuohon kuvassa näkyvään ylämäkeen. Jota on jo selän takana jonkin matkaa... Inhottavan hivuttavaa nousua, jota on hissuteltava superhitaasti jos haluaa sykkeen pysyvän aisoissa. Keskisyke tänään 139.

Eilen oli surkea juoksupäivä. Koska muu aerobinen jäi kolmeen varttiin, päätin nyt juosta tunnin. Koko päivän oli tuiskuttanut lunta, sateen muuttuessa koko ajan vetisemmäksi. Siinä pöperölumessa, vesisateessa ja vastatuulessa juostessa mietitytti, että onko tässä mitään järkeä. Keskisykkeeksi sain 138 mutta vauhti oli melkein puoli minuuttia tiistaita hitaampi, 8.53. Kävi taas mielessä että olisikohan minusta juoksumatolla menijäksi...

Tänään aamulla kävin astangajoogassa. On se aina tukalampaa aamuisin kuin iltaisin, mutta ei niin paha mitä syksyn muutamassa aamuharjoituksessa. Tasapaino löytyi melko hyvin eikä ollut pahaa huojuntaa. Venyttelyä olen tehnyt joka ilta, tänään ehkä riittää kun on tehtynä nuo superpitkät venytykset.

Tästä sitten kaupunkilomalle Berliiniin, ja ensi viikolla taas kilsojen keräämistä! Parempi näin siksikin, että ensi viikon lauantaina on Running Academyn tiimipäivä Kuopiossa. Pääohjelman lisäksi tarjolla on sunnuntaina vapaaehtoinen yhteislenkki. Menen mukaan jos suinkin vauhti on yhtään mukavuusalueellani. Kivempi osallistua, kun ei mene viikon treenitunnit yli. Ensi viikolla siis luvassa salitreeni, astangajooga, 2 x 45 min kevyt juoksu, pitkisjuoksu ja yksi sauvakävely.  

Palautteluviikko

Viime lauantain puolikas painoi kintereissä pahasti pari päivää. Viime sunnuntaina alkoi kansalaisopiston astangajooga, ja jouduin siellä lintsaamaan ihan reilusti. Pahimmalta tuntui ehkä varpaissa. Etenkin isovarpaiden kynnet olivat tosi arat. En siis voinut laittaa jalkateriä mattoa vasten ollenkaan, vaan jouduin pitämään kynnet irti matosta. Myös kaikkia eteenpäin taivutuksia piti keventää, koska kädet eivät ylettyneet puolisäärtä pidemmälle :D Etureidet oli hirveän kipeät tiistaihin saakka. 

Maanantaina kävin salilla ihan vaan saunomassa, ensin istuskelin tavallisessa ja sitten vielä infrapunasaunassa. Ihanaa ja rentouttavaa! Tiistaina tein puolituntisen salitreenin, jalkojen annoin olla ja keskityin ylä- sekä keskikroppaan. Tein ainakin ojentajadippejä, punneruksia, vatsaliikkeitä jumppapallon päällä, pystysoutua sekä tietenkin nilkan liikkuvuutta kuminauhalla. 

Keskiviikkona oli istumispäivä. Töissä onneksi saan päivän mittaan paljon askeleita. Töiden jälkeen istuin 45 minuuttia bussissa Orivedeltä Tampereelle, sitten istuin 2,5 tuntia bussissa Tampereelta Helsinkiin, sitten istuin 3 tuntia teatterin penkillä... Jäin siskolleni yöksi ja tulin kotiin torstaina. Se 2,5-tuntinen oli aika tuskaa, pakko oli vääntäytyä bussin penkille niin että sain jalat suoriksi, polvet ei tykänneet olla koukussa. 

Perjantaina oli urheiluhieronnan aika, ja voi tavaton että teki taas hyvää! Pohkeet olivat yllättävän hyvässä kunnossa. Paljon vähemmän kipeät kuin viime kerralla, eikä niissä kyllä painanut lauantain juoksussakaan. Takapuoli taisi olla kipein. Hierojan mukaan hyvä niin, että on tehty töitä myös takaketjulla eikä vain etureisillä. Nyt hän keskittyi pakaroihin ja takareisiin, kuulemma melkoisen jumissa olivat vielä, vasen puoli oikeaa enemmän. Ilmeisesti oikea jalkani on sen verran vahvempi, että vasen joutuu tekemään enemmän töitä. Ajattelin, että teen sitten salilla töitä puolieron tasaamiseksi. Esim. askelkyykyssä (ja missä tahansa yhden jalan jutussa) joka sarjassa yksi toisto enemmän vasemmalla jalalla. 

Lauantaina olin päivän ulkona seuraamassa Tampereen Maratonia. Pääseurattava oli Juoksujalka vipattaa - blogin Merituuli. Kun asuin Vantaalla, kävimme jokusen kerran juoksu- ja sauvakävelylenkillä yhdessä. Mertsi taisteli upeasti ja sai mitalin, jee! Mutta on se kuulkaa jännää seurata kisaa! Olisi pitänyt olla hanskat, käsiä paleli ihan kunnolla. Meninkin salille lämmittelemään, yhdistelmänä puolen tunnin vatsa-selkä ja puolen tunnin venyttely. 

Tänään mietin, menenkö juoksemaan, sauvakävelemään vai pyöräilemään. Päädyin pyörään; nyt on syytä ulkoiluttaa sitä vielä kun kelit sallii. En taida uskaltaa ajella enää siinä vaiheessa, kun kevyen liikenteen väylät ovat täynnä märkiä lehtiä. Lenkillä huomasin, etten ehkä ole ihan vielä palautunut viikon takaisesta puolikkaasta. Parituntinen lenkki oli tuttu, olen mennyt saman kerran aiemminkin. Aina pyörälenkeillä keskivauhti on ollut n. 21 km/h, tänään 18,8. Vaihteeksi osasin käyttää Poweri-Paawon vaihteita niin että sain vaihdettua rattaalta toiselle. Isoimmat ylämäet menin siis pienemmällä vaihteella kuin aiemmin. Silti, jälkimmäinen tunti oli aika väsynyttä menoa. Tuntui että koko ajan on vastatuuli ja ylämäki, vaikka eihän sitä korkeuseroa ole yhtään enempää kuin edellisellä kerralla. Eikä tuuli ollut ollenkaan niin kova kuin monesti aiemmin. Kolme kertaa pysähdyin liikennevaloihin, ja aina jaksoin vähän aikaa taas kuin uusin voimin. Päättelin siis, että kyllä vaan se viime viikonlopun rutistus painaa vielä pidemmässä rutistuksessa, vaikka arjessa ei mitään huomaakaan.

Nyt illalla oli taas astangajoogan vuoro, ja meno oli aika erilaista kuin viimeksi. Jo vain taipuu paremmin! Paljon on taas tekemistä etenkin lonkkien kanssa, mutta kyllä ne siitä vetristyvät viikko viikolta.  

Hyvillä mielin uuteen viikkoon! Ihan hirveän raskaita treenejä ei ole luvassa, sillä kahden viikon päästä on luvassa numerolappukauden huipennus, viimeinen tapahtuma Pirkan Hölkkä.

Vaihteeksi huono lenkki

Lounas keskiviikkona ennen peittymistään salaatinkastikkeeseen.

Lauantaina kirjoitin, että viime viikolla oli hyvä kilsamäärä siihen mennessä ja että sunnuntaina ei ole pakko liikkua. No, niin kaunis auringonpaiste oli että halusin lähteä ulos. Mietin että kevyt n. 7 km voisi olla ihan jees. Lähdin tuttua reittiä, viiden kilsan jälkeen käännyin Ruskeasantaan ajatuksella että siitä on pari kilsaa kotiin. Olisi ollut mutta kun menin eksymään. Olin keskellä omakotialuetta josta ei nähnyt varmaa maamerkkiä, Simonkylän vesitornia. Jossain kohtaa huomasin että tuulee vastaan eli olin menossa väärään suuntaan. Siinä kohtaa nöyrryin ja kurkistin sykemittarin näyttölukemaa 8, jossa nuoli näyttää suunnan ja matkan lähtöpisteeseen. Ei ollut kovinkaan lohdullista huomata, että olin käynnistänyt sykemittarin 1,8 kilometrin päässä, suuntana takaoikea. Noin seiskasta tuli 9,9 km. Keskisyke oli jo korkeahko, 154, tosin laitan siitä osan hermostumisen piikkiin. Keskivauhti oli 7.54.

Viime viikolle tuli siis kuusi treenipäivää, jotka olivat vielä peräkkäin. Sitten seurasikin kaksi lepopäivää. Maanantaita mietin, että voinko pitää sen vapaana; tiistai-iltana oli meno heti töiden jälkeen niin silloin ei ollut aikaa liikunnalle. Totesin, että viisainta levätä, en kuitenkaan olisi jaksanut juosta.

Parin päivän lepoa seurasi tänä aamuna pk-lenkki, joka sitten olikin kovin tuskaisaa menoa. En muista, koska viimeksi olisi ollut niin kamalaa. Tuntui että tossut tikuttivat vauhdikkaasti mutta eteneminen oli luokkaa "täi tervassa", tai siltä se tuntui. Syke huiteli tavallista korkeammalla, keskisyke oli 156 tasan kahdeksan minuutin vauhdilla, lenkillä mittaa 6,1 km. Tänään ongelma oli se, että syke oli reilusti päälle 150 tasamaalla ja isoimman ylämäen päällä 165, mäen jonka yleensä juoksen 156-160 sykkeellä. Kilometrikohtainen keskisyke on tällä kertaa karu: 149, 153 (loivaa alamäkeä!), 155 (lisää alamäkeä!), 161 (yksi loiva pitkä ylämäki), 158, 161.

Päättelin, että viime viikko painaa kintereissä. Kokonaissaldo oli 7 treeniä (2 pk-lenkkiä, 1 vk-lenkki, pitkis, palauttava pyöräily salilla, 2 salitreeniä ) kuudessa peräkkäisessä päivässä, kesto 7 h 17 min. Juostu matka oli 42,97 km. Edellinenkin viikko oli kohtalaisen kova, koska pitkis oli silloinkin 2,5 h. Koko viikon tulos oli viidessä päivässä 6 treeniä, kesto 6 h 28 min. 

Palautusjuomasuosikki.

Olin suunnitellut jo viime viikolla, että kahta kovempaa viikkoa seuraa kevyempi. Tällä viikolla on niin paljon menoja, että monena päivänä en kertakaikkiaan ehdi liikkua. Eikä välttämättä olisi energiaakaan, sillä syöminen on hankalaa. Tiistaina lähdin töistä Espooseen kirjajulkkareihin, siellä oli pientä purtavaa tarjolla mutta ei sillä oikein pärjännyt koko iltaa. Tänään reissasin kesken työpäivän toiselle puolelle Vantaata, sama on ohjelmassa perjantaina. Välipalojen täytyy olla "liikkuvia", koska ruuan pitää säilyä laukussa 45-minuuttinen matka sekä 1-3 tuntia paikan päällä. Huomenna olen koulutuksessa Joensuussa, mikä tarkoittaa kahta 4,5-tuntista junamatkaa, paikan päällä olen kolmisen tuntia. Lauantaina on Oopperatalossa avoimet ovet klo 10-15, tuskin sieltä lähden välissä syömään joten välipaloilla menee puoli päivää silloinkin. Eli syömisiä joutuu miettimään toden teolla. Pahaa pelkään, että tällä viikolla energiansaanti on liian vähäistä.

Kuulostelen kroppaa, perjantaina pitäisi tehdä juoksuvetoja, mutta jos jalat tuntuvat silloin niin tyhjältä kuin tänään niin ei liene järkeä. Vaihtoehtona on salipäivä, siellä voi keskittyä ylä- ja keskikroppaan. Sunnuntaiksi olen ilmoittautunut yhteislenkille, tarkoitus olisi mennä pari tuntia polkujuoksua. Lenkin puuhanainen ilmoitti hyvissä ajoin, että ylämäet kävellään ja muutenkin vauhti on rauhallinen, niin siitä tulee varmasti hyvä lenkki.

Terveisiä Joensuusta!

Kevyt viikko oli ihan kohtalaisen kevyt, päättyen Joensuussa lenkkeilyyn ja pikasaliin. Tulin yhden yön koulutusmatkalle, ja mikäs sen hauskempaa kuin käydä vieraassa paikassa juoksemassa. Kartasta olin katsellut, että Pielisjoen vartta pääsee ihan kivan lenkin. Laskin että hotellilta lähtiessä rautatiesilta on toinen järjestyksessään toinen ja viimeinen josta pääsee joen yli kohtuullisen matkan päässä, ja toista rantaa tullessa ylityspaikka on kevyen liikenteen silta :) Arvioin kartan etäisyydet väärin, mitaksi tuli vain 5 km. Menin sitten vielä kilometrin toista kierrosta, ja käännyin takaisin hotellille, näin sain mitaksi 7 km. 

Lenkin jälkeen kävin hotellin kuntosalilla, joka ei kyllä ihan täytä salin tunnusmerkkejä. Aerobisia laitteita oli monta, mutta niitä en käyttänyt kun kerta kävin ulkona juoksemassa. Lihaskuntoa varten oli sitten vain matto ja kaksi kahvakuulaa, 6 kg ja 8 kg. Kehitin sitten nopean 20-minuuttisen koko kehon harjoituksen, jossa käytin mattoa ja painavampaa kuulaa. Tein yhden jalan maastavetoja, kyykkyä + pystypunnerrusta, vatsat niin että ojensin jalkoja ja käsiä niin että käsissä oli kuula, lisäksi vielä ojentajat. Kaikkiin toistoja 3 x 10 minuutin palautuksilla. 

Alkuviikko meni levossa: vasen pohkeeni oli niin kipeä että kävelykin oli vaikeaa. Keskityin huoltamaan jalkoja putkirullailulla ja venyttelyllä. Keskiviikkona raahasin salikassia töissä, mutta koska oli varsin hyvä ilma niin päätin juosta. Saldona oli peruslenkiksi kohtalaisen pitkä 10,37 km, aikaa meni 1 h 26 min keskisykkeellä 155, keskivauhdilla 8.13. Yllättävän hyvältä ja kevyeltä tuntui.

Torstaina oli harvinainen iltavuoro töissä, joten kävin tekemässä kuntosalilla lihaskuntoa 44 minuuttia. Vähän väsyneeltä tuntui, ei ollut helppoa kyykätä. Ehkä sali tuli liian nopeasti suhteessa edellisillan juoksuun.

Perjantaina oli kamala tuuli ja salin jäykistämät reidet, joten en lähtenyt tekemään juoksuvetoja. Etenkin kun vakituiseksi vetopaikaksi ajattelemani suora oli merkitty "vettä tiellä" - liikennemerkillä, ja kävelijät ja pyöräilijät viitoitettu kiertotielle. En tiedä, paljonko vettä oli, kyllä siinä kuitenkin näytti koiranulkoiluttajia liikkuvan. Ajattelin silti, että teen vetoja mieluummin tuulettomassa säässä, jolloin vauhdin erot johtuvat muusta syystä kuin vastatuulesta.

Eilen lauantaina oli edelleen tuulista ja lisäksi satoi lunta. Lähdin kuitenkin peruslenkille. Vantaa ilmeisesti säästää edelleen, ainakin neljäs lumimyteri viikonloppuna tänä vuonna eikä taaskaan näkynyt yhtäkään lumiauraa. Nilkoissa tuntui vaikka pöperökerros olikin ehkä vain sentin paksuinen. Menin muuten saman lenkin kuin keskiviikkona mutta tein loppuun pienen ylimääräisen kierroksen, joten mitaksi tuli 12,1 km, aikaan 1 h 40 min, keskisykkeellä 156 ja kovin tutulla keskivauhdilla 8.13. Vaikka keskivauhti ja syke olivat liki täsmälleen samat kuin keskiviikkona, tuntui lenkki hitusen raskaammalta, varmasti sääolojen takia. 

Kevyen viikon saalis oli siis neljä treenipäivää, viisi harjoitusta. Kolme pk-lenkkiä, yhteensä 29,54 kilometriä. Omaan tasooni erittäin hyvä määrä. Lisäksi kaksi lihaskuntoa, joista tämä jälkimmäinen tuntui lähinnä kosmetiikalta oltuaan niin lyhytkestoinen ja kevyt. En ehtinyt tehdä pidempää, koska piti ennättää käydä saunassa ja hakea syötävää ennen kuin paikat menivät kiinni. 

Hyvillä mielin taas eteenpäin. Huominen päivä menee koulutuksessa ja sen jälkeen kotimatka junalla kestää viitisen tuntia, joten lepopäivä tulee. Tiistaina ehkä kokeilen ne juoksuvedot, josko jo kulkisi paremmin kuin edelliskerralla...