Lomakiireitä eli reissaamista ja juhlia

 

Kuten edellisessä postauksessa lupailin, taas tulee kahden viikon liikunnat kerralla. Eipä niitä kovin paljoa ole, sillä muuta menoa on ollut hurjan paljon. 

Toissa maanantai eli 25.7. oli normaali hyvä treenipäivä, tein GoGolla tuplan eli puolituntisen stepin ja puolituntisen Les Mills Coren. Ohjelmat taisivat olla samat kuin edelliskerralla. Steppi oli kyllä tosi raskas, keskisyke oli 158 ja maksimi 174, vaikka jätin lähes kaikki hypyt pois. Kivaa oli silti. 

Tiistaina 26.7. menin aamulla fascia methodiin, sen piti kestää 55 minuuttia mutta kestikin 1 h 7 min. Ohjaaja uskoi tulleensa myöhässä ja alussa säädettiin tennispallojen jakamisessa, niin aloitettiin vähän myöhässä. Lopussa ohjaaja totesi jotenkin niin että jaahas, hän oli unohtanut seurata kelloa joten pitkäksi meni. Eipä tuo kehonhuollossa haittaa :) 

Tiistaina illalla kävin ensimmäisen TRIPin sitten jalkaleikkauksen. Totesin että jalkaterä kestää olla "pussissa" ja polkeminen onnistuu. Muuten oli raskasta, taisi reidet olla aika tyhjät stepin jäljiltä. 

Keskiviikkona 27.7. kävin aamulla salilla tekemässä puolituntisen yläkropan salitreenin. Pakkalaitteilla tein ylätaljaa, rintaprässiä, ylöstyöntöä ja ojentajia, levypainolla hauikset ja pystysoudun. Iltapäivällä lähdin Helsinkiin, meillä oli siskoni kanssa perinteinen siskospiknik, jo kolmatta kertaa. Tällä kertaa emme menneet Eiran rantaan, koska oli kylmää ja tuulista, vaan kiersimme Espan puiston ja Ruttopuiston kautta Temppeliaukion kirkon katolle. Illan pimetessä siirryimme siskoni asuntoon ja söimme loput eväät siellä.

Torstai oli perinteinen piknikin toinen päivä, aamupalan jälkeen ajelimme rantateitä, kävimme uimassa (tällä kertaa Hietsussa), teimme päiväruuan ja sitten matkustin kotiin. 

Perjantaina 29.7. kävin aamupäivällä salilla tekemässä 45-minuuttisen koko kehon treenin. Päävälineenä 14,3 kilon tanko, jolla penkkipunnerrus, ylöstyöntö, hauiskääntö ja ojentajat. 20 kilon levypainolla maastaveto molempiin suuntiin. Lisäksi punnerrus penkkiä vasten sekä taaksetaivutus polviseisonnassa. Iltapäivällä lähdimme puolison kanssa Tampere-Pirkkalan lentokentälle josta lensimme Frankfurtiin. Puoliso viipyy kaksi viikkoa, minä palasin tämän viikon keskiviikkona. 

Saksassa oli kuuma, noin 30 astetta joka päivä. Perjantaina olimme perillä illalla. Lauantaina lähdimme Darmstadtiin, jossa tapasimme puolison isän. Lounaan jälkeen kävelimme puolison kanssa kaupungilla, takaisin hänen äitinsä asunnolla olimme alkuillasta. 

Hundertwasserhaus

Sunnuntaiaamuna lähdimme klo 10 kohti Düsseldorfia, jonne matkustimme yhdellä bussilla ja kolmella junalla. Välissä muutaman tunnin pysähdys Koblenzissa, joka oli meille molemmille uusi kaupunki.

Mosel ja Rein kohtaavat Koblenzissa

Viimeinen juna oli myöhässä, olimme perillä Düsseldorfissa klo 21. Maanantaina kävelimme siellä kanaalin varressa ja puistossa, ja sitten alkoi lähes painajaismainen matka takaisin anoppilaan. 

Ilman muita pysähdyksiä kuin vaihtoja junasta toiseen tai bussiin matka kestäisi 6 tuntia, meillä se kesti 11,5 tuntia, saavuimme perille klo 23.30. Ensimmäinen juna oli myöhässä, joten otimme s-bahnin Kölniin. Siellä söimme lounaan ja kävelimme tuomiokirkon ja Reinin luona. 

Juna Kölnistä Koblenziin oli lähtiessään 45 minuuttia myöhässä - rikkinäisen pillin takia! - ja jäi matkalla lisää. Yllättäen matkustajat käskettiin ulos Andernachissa, sanottiin että juna ei jatka pidemmälle, menkää seuraavalla. No, kun täysi noin Suomen pendolinoa vastaava junallinen ihmisiä yrittää tunkea kaksivaunuiseen lähijunaan, joka on jo asemalle tullessa täynnä, ei siitä hyvä seuraa. Jäimme odottamaan seuraavaa isompaa junaa, joka oli ensin 45 minuuttia myöhässä ja sitten kokonaan peruttu. Sitten tuli seuraava täysi pikkujuna. Seuraava iso juna oli 20 minuuttia myöhässä, siihen onneksi mahduimme mukaan. Aloimme jo olla huolissamme, ennätämmekö Koblenzissa Wiesbadenin-junaan ja siellä edelleen Darmstadtin-junaan vai joudummeko jäämääm Koblenziin yöksi. Onneksi loput junat olivat suht ajoissa. Darmstadtissa vaihdoimme vielä Ober-Ramstadtin-junaan ja siellä Rohrbachin-bussiin, niin lopulta kaikki päättyi hyvin. Olimme kyllä tosi nälkäisiä, kun pääsimme kotiin. Onneksi oli ruoka valmiina odottamassa :) Andernachissa oli aseman vieressä pieni kioski, jossa ei ollut oikein mitään ruokaa; keskustaan olisi ollut kilometri mutta emme uskaltaneet lähteä niin kauas kun piti koko ajan kytätä junia. 

Tiistain pysyimme Rohrbachissa, kävimme siellä noin puolitoistatuntisella ja noin 6 kilometrin kävelyllä. Auringossa oli polttavan kuuma, onneksi matkalla oli jokusia varjopaikkojakin. Lämpötila oli jo noin 35 astetta ja loppuviikolle oli taas luvassa 40 asteen helteet.

Sitä tuntee itsensä aika pieneksi maissipellon vieressä kävellessään.

Keskiviikkona matkustin Suomeen. Lentoni oli ylibuukattu, joten tiistaina jonotin muutamaan kertaan Finnairille ollakseni vapaaehtoinen korvaavalle reitille menijä. Sain paluulennon keskiviikolle, mutta koska konetta piti vaihtaa Brysselissä niin saavuin Helsinki-Vantaalle vasta kolmen jälkeen iltapäivällä. Siitä sitten junalla Tikkurilan kautta Tampereelle, kotona olin klo 18.30. Pitkä päivä, kun olin lähtenyt anoppilasta Suomen aikaa ennen aamukahdeksaa. 

Torstaina olin niin tyhmä, että lähdin lenkille. Edellisenä päivänä oli syömisissä ollut turhan pitkiä taukoja, eikä Saksan helteissäkään tullut välttämättä syötyä riittävästi. Pissan tummuudesta päätellen olin myös juonut liian vähän viime päivinä. Koska ruokakauppaan piti mennä, päätin kävellä Kalevan Prismaan. 5 km / 50 min oli tuskaisaa. Vaikka matka on tasaista, keskisyke oli 141 joka on jopa minulle aika kova lukema. Iidesrannassa olin niin huonovointinen, että mietin pitääkö lenkki keskeyttää. Totesin kuitenkin, että jos ensin kävelen bussipysäkille ja matkustan pari pysäkinväliä, joudun silti kävelemään vielä pysäkiltä kauppaan. Lenkkeilin siis Prismaan asti, mutta sinne päästyä istuin hetken aulan penkillä ennen kuin menin ostoksille. Poislähtiessä huomasin että lounasta on tarjolla vielä 10 minuutin ajan, jäin sitten hetken mielijohteesta vielä syömään. Olo helpottui syömisen myötä. 

Perjantaina en liikkunut, totesin että parempi saada syöminen ja juominen ensin tasapainoon että energiaa riittää. 

Viikonloppu on mennyt juhliessa. Eilen lähdin puoliltapäivin junalla Orivedelle, jossa juhlittiin siskontytön rippijuhlia. Kotona olin illalla puoli yhdeksän maissa. Tänään siskoni ja vanhempani tulivat Tampereelle, juhlistimme vanhempieni kultahääpäivää. Söimme Tampellassa kolme ruokalajin päivällisen :) 

Kesälomani loppuu tällä erää, huomenna palaan töihin. Tosin olen töissä vain kaksi viikkoa ennen seuraavaa lomaa, silloin ohjelmassa on viikon reissu Islantiin. Vähän on olo, että nyt on ollut liikaa menoa lomalla, näiden kolmen viikon aikana olen ollut kotona vain muutaman päivän. Seuraavalle kesälomalle mieluusti vain yksi reissu sekä siskospiknik. 

Mutta nyt alkaa arki. Mietin, että aloittaisin Porin kaupungin 11 viikon juoksukoulun, koska olen nähnyt siitä paljon hyvää palautetta eri foorumeilla. Edellisistä juoksuaskelista on 3 vuotta ja 2 kuukautta, joten ohjelma on järkevä vaihtoehto tarpeeksi rauhalliseen aloitukseen. Tosin on tunnustettava, että en aio noudattaa ohjelmaa pilkulleen. Ensimmäinen päivä on huomenna, siinä olisi kävely 5 min, juoksu 2 min, tämä kertaa kaksi. Mutta koska olen huomenna iltavuorossa ja perinteisesti pitää päästä junalle, niin aion toistaa tuota 5/2-tahtia useamman kerran sen noin 4,5 kilometrin aikana, mitä asemalle meno kestää. Näitä 5/2 -treenejä olisi viikolla yhteensä 4. Tiistaille olisi 30 minuutin kävely, sen vaihdan sauvakävelylenkkiin jonka teemme ystäväni kanssa torstaina tai perjantaina. Eli pääosin aion noudattaa ohjelmaa, mutta hieman muokkaan sitä työvuorojeni ja ystävän kanssa tehtyjen sauvalenkkien mukaan. Jos laskin oikein, 11-viikkoinen päättyisi 23.10 jolloin pitäisi pystyä juoksemaan 10 km. Hmm, olisikohan niihin aikoihin jotain tapahtumaa mihin ilmoittautuisi... Tampereella on 8.10 kymppi ja puolikas, mutta tuleekohan se liian aikaisin?

Mukavaa elokuuta!