Kahden viikon Pronaxen-kuuri rauhoitti lonkan kivun. Perjantain ja lauantain välisenä yönä pystyin nukkumaan vasemmalla kyljellä, ensimmäistä kertaa kahteen viikkoon. Viikonloppu oli jo kivuton, jee!
Alkuviikolla aloin pyöräillä työmatkat. Kuvan vaihteeton mummokiituri kaipaisi ehkä vaihtumista toisenlaiseen fillariin... Muuten hyvä pyörä mutta on se raskas ajaa, ei rullaa alamäkeen ja leveät renkaat tekevät tasaisella etenemisestä tahmeaa. Testattu on aiempina vuosina, että 40 km alkaa olla maksimi mitä tällä ajaa.
Tänään oli ensimmäinen fysioterapiakäynti, varasin ajan korsolaisesta M-Fysiosta, siellä on helppo käydä työmatkalla tai ennen iltavuoroa. Ensimmäinen tunnin mittainen käynti oli lähinnä tutkimusta, mutta sain jo muutamia hyvänoloisia venyttely- ja liikkuvuudenlisäämisvinkkejä.
Kropassani on paljon pikkuvikoja mutta ei mitään isoa ongelmaa. Perusmekaniikka on kunnossa juoksua ajatellen. Toispuoleisuutta ja vajavaisia liikeratoja on, ne johtuvat lihaskireydestä. Esimerkiksi varpaat taipuvat hyvin ylöspäin mutta eivät alaspäin, jalkaterät kääntyvät paremmin sisään- kuin ulospäin, keskimmäinen pakaralihas vaatii vahvistusta... Juoksua ei vielä analysoitu, mutta fysioterapeutti totesi että kävellessä lantion ja rintarangan kierto jää turhan vähäiseksi. Hän kuitenkin sanoi oikeastaan joka kohdasta, että liikkuvuutta on helppo saada lisää. Syväkyykkyyn pääsin niin että polvet ja jalkaterät olivat ulospäin kääntyneinä; kuulemma syväkyykyssä kannattaa viettää aikaa, etenkin tuossa versiossa niin lonkat venyvät.
Seuraava kerta on puolentoista viikon päästä, silloin luvassa on enemmän toimintaa. Saan vinkkejä kuntosalille :) Kuitenkin jätetään aikaa myös kropan käsittelyyn, tänään jo fascia sai hierontaa. Hyvillä mielin siis eteenpäin, juhannukseen saakka pyöräillen ja uiden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti