Mitäänsanomaton perusviikko, jonka päätteeksi sain iloisia uutisia

 

Eilen oli ihana aurinkoinen päivä, piti pysähtyä kuvaamaan ja tutkimaan tarkemmin, kun en ollut varma näenkö jäätä vai pajunkissoja :D Pajunkissoiksi sanoisin, vaikken vieläkään ole ihan satavarma.

Liikunnallisesti tällä viikolla ei tapahtunut mitään tavallista ihmeellisempää. Perustekemistä viitenä päivänä, siinäpä se. Maanantaina kroppa oli vielä jumissa lauantain salitreenistä, kävin polkemassa kuntopyörää 70 minuuttia, keskisyke 114. 

Tiistai oli viimeinen lomapäivä. Aurinko yritti pilkahtaa päivällä, kun kävelin Kalevaan kauppaan (52 minuuttia / 5,2 km / 136). Sitten tietysti alkoi kunnon paiste kun olin tullut kotiin. Nastalenkkarit olivat tällä retkellä tarpeelliset. 

Keskiviikon olin etätöissä, koska kokouksia riitti klo 8.30 - 13.15. Kokousten välisellä tauolla perkasin sähköpostia, ja lounaan söin vasta puoli kahden maissa. Kevyehkö lounas oli munakas, joten kävin pian sen jälkeen salilla. Jatkoin sitten työpäivää vielä vähän aikaa, kun piti saada muutama juttu valmiiksi keskiviikkoaamuksi. Salilla kokeilin uusia Mizunoja, jotka ostin samalla kertaa kuin nastalenkkarit ja toiset lenkkarit. Myös Mizunoista olen ajatellut juoksukenkiä kevään kuiville teille. Hyvältä tuntuivat jalkaan, nauhat vaan ovat liian pitkät mutta se nyt on pieni ongelma.

Väristä voi ehkä päätellä, että nämäkin ovat miesten osastolta. Jälleen kerran sisämitta 27 cm vaati numeroa 42,5. Minkäs teet. 52-minuuttinen salitreeni sisälsi:

- alkulämmittelyksi soutua 10 minuuttia

- ylätalja eteen 45 kg painolla, 3 x 10 toistoa

- jalkaprässi 101 kg, 3 x 10 toistoa

- ojentajat pakkalaitteessa 50 kg, 3 x 10 toistoa

- pakaraprässi 55 kg, 3 x 10 toistoa 

- istumaannousu jumppapallolla, 3 x 25 toistoa

- vaakapunnerrus pakkalaitteessa 40 kg, 2 x 10 ja 1 x 8 toistoa

- reiden ojennus pakkalaitteessa 50 kg, 2 x 10 ja 1 x 8 toistoa

Kahdeksan toiston viimeiset sarjat ihan vaan siksi, etten jaksanut tehdä kymmentä. Jo aiemmissa piti pitää ylimääräinen hengitystauko ennen viimeisiä toistoja. 

Torstai ei ollut niin paha päivä kuin piti. Aamuksi oli lomani aikana tullut kokous, mutta en saanut vaihdettua iltavuoroa pois. Lisäksi en pystynyt tekemään keskiviikkona kaikkea tarvittavaa valmiiksi, niin jouduin lähtemään toimistolle seitsemän bussilla. Työpäivä uhkasi kestää klo 7.45 - 19. Onneksi toinen iltavuorolainen "uhrautui" olemaan illan kaksi viimeistä aukiolotuntia yksin, joten pääsinkin lähtemään töistä klo 17 ja olin kotona n. 18.30. Vaikka en ollutkaan pois kotoa odotettua neljäätoista tuntia (vaan "vain" 12), en silti harrastanut liikuntaa. Yö oli ollut huono, kroppa taisi stressata raskasta päivää. 

Perjantaina olin viiden vuorossa, kävelin illalla junalta kotiin. Kerrankin Ranta-Tampellassa oli vuoroin tyyntä, vuoroin hienoinen myötätuuli. Muistaakseni toista kertaa ikinä näiden 3,5 vuoden aikana mitä siellä olen kävellyt :D Tällä kertaa 50 minuuttia / 5 km / 133. Lähellä kotia liikennevaloissa mittarissa oli "vasta" 4,6 km joten kävelin vielä korttelin ympäri. Samalla vähän manaillen kun en pääse metrien ja sekuntien keräämisestä / tasaamisesta eroon. 

Eilen lauantaina olin töissä, ja koska työpäivän jälkeen junan lähtöön on noin tunti aikaa niin se on looginen hetki käydä lenkillä. Kävelin Onninpolun, radanvarren ja Laitamon kautta asemalle, missä huomasin että taajamajuna on 5 minuuttia myöhässä. En halunnut nököttää kymmentä minuuttia paikallani, joten päätin jatkaa lenkkiä vielä pienen ympyrän ajan. Sinänsä ei ollut stressiä, sillä 6 minuuttia taajamajunan jälkeen lähtisi Pendolino, joten riittäisi kun ehtisin siihen. Tulikin ihan mukava lenkki, 1 h 2 min / 6,25 km / 137. Vähän liikaa oli vaatetta päällä; aamulla oli kylmä ja sääennusteen mukaan iltapäiväksi ei tulisi paljon lämpimämpää mutta tuli. Otin pipon ja hanskat kokonaan pois, mutta liian paksulle takille en mahtanut mitään. 

Tälle viikolle liikuntaa kertyi noin 4 tuntia ja 45 minuuttia. Ehkä hiukan vähemmän kuin haluaisin, mutta toisella viikolla sitten taas enemmän. Ja ulkoilu kiinnostaa sitten taas kummasti enemmän, kun päivänvalo lisääntyy. 

Ja viikon lopuksi sain siis iloisia uutisia: olen tullut valituksi kaksivuotiselle kaudelle Topelius- ja Arvid Lydecken -raatiin, eli pääsen valitsemaan parhaita kotimaisia lasten- ja nuortenkirjoja :) Kivaa ja jännää! Tiedän että mikään helppo nakki ei ole kyseessä, sen verran paljon ja laadukasta kirjallisuutta meillä julkaistaan. Mutta kun kysyttiin olisiko minulla kiinnostusta lähteä mukaan niin totesin että kiinnostusta on. Sitä en tiedä kuinka monelta muulta kuin meiltä kolmelta raadiin valitulta kysyttiin. Tiedän siis mitä luen seuraavat kaksi vuotta :D 

Ensi viikolle olen tehnyt alustavaa suunnitelmaa. Huomenna ajattelin kokeilla juoksua; jäädä pois Taysin pysäkillä ja mennä Petsamon kautta Kalevaan, käydä siellä kaupassa ja mennä ratikalla kotiin. Tiistaina voisi olla salitreenin vuoro, ja keskiviikkona kenties uimahalli ennen iltavuoroon menoa. Torstaina sitten lenkki tai sisäpyöräily. 

Perjantaina lähdemme ystäväni kanssa viikonloppureissulle Lontooseen, palaamme takaisin seuraavana maanantaina. Tämä on hartaasti odotettu matka, sillä alkuperäiset lentoliput oli hankittu elokuulle 2020. Nyt sitten mennään, hurjat 2,5 vuotta aikataulusta jäljessä. Vähän on kyllä pelko persiissä niin sanotusti, että tuleeko joku lentoalan lakko tai jotain muuta, että ei päästäkään lähtemään... Reissun aikana tuskin tulee harrastettua sen kummempaa liikuntaa kuin kaupungilla kävelyä. 

Kuulumisiin!