Viikonlopun, torstai-illasta sunnuntaihin vietin Saksassa tuttavani luona. Kiva irtiotto treenikauden keskelle. Ja ei, lenkkivermeet eivät olleet mukana. Kävelyä kyllä tuli ihan mukavasti. Torstaina matkustin Göttingeniin, jossa olin perillä iltamyöhällä. Perjantaiksi oli luvattu sadetta, joten pysyttelimme kaupungissa. Asunnolta keskustaan on noin puolen tunnin kävelymatka, ja kuljeskelimme kaupungilla ympäriinsä. Minä harrastin talo- tai oikeastaan kylttibongailua. Göttingen on paikkakunta, jossa ovat asuneet liki kaikki tunnetut matemaatikot ja fyysikot, sekä lisäksi runsas joukko muita tieteentekijöitä ja kirjailijoita. Hassua sikäli, että esim. Goethe on saanut kyltin taloon jossa on asunut vain pari kuukautta. Kylttejä oli siis todella monessa taloissa, joissakin jopa kolme kappaletta :)
Lauantai oli varsin aurinkoinen päivä. Matkasimme junalla 20 minuuttia Kasseliin, jossa oli Documenta-niminen tapahtuma. Pysyttelimme ilmaisissa ulkotapahtumissa. Näimme tanssia sekä erilaisia taideteoksia. Myös aikaisempien vuosien taidetta, jotka kuulemma oli pitänyt poistaa mutta jätettiin paikalleen asukkaiden pyynnöstä. Pysäyttävin oli kirjatemppeli. Se oli suurikokoinen temppelin muotoinen rakennelma, jonka pilarit oli koottu kirjoista. Eikä mistä tahansa kirjoista vaan sellaisista, jotka ovat olleet kiellettyjä joskus jossakin päin maailmaa.
Keskustan alueella kävelimme puistossa parisen tuntia. Vähän harmittelin ettei ollut lenkkivehkeitä, olisi ollut paljon tasaista hyväkuntoista hiekkabaanaa... Iltapäivällä olimme suunnitelleet menevämme kukkulan rinteellä olevaan puistoon, mutta juuri kun raitiovaunu pysähtyi päätepysäkilleen niin alkoi kaatosade. Päätimme palata takaisin Göttingeniin. Se on muuten aika hauska paikka siksikin, että rautatieaseman edessä on palmupuita :)
Asemalta kävelimme asunnolle vähän pidempää reittiä, pääosin puiden reunustamia hiekkakäytäviä kasvitieteellisen puutarhan, teatterin ja yhden yliopistorakennuksen nurkilla. Yhden siksi, että välillä tuntui että joka kolmas talo on jokin yliopiston tiedekunnista. Päiväunien jälkeen lähdimme vielä asfalttikävelylle, kuljettiin paikallisen urheilupuiston ja stadionin ohi, siirtolapuutarhan viertä ja kanavan rantaa... Olin varsin haltioissani. Kaupunki on kaunis ja rakennukset viehättäviä. Tuttavani sanoi että Göttingenissä on kolme rumaa taloa. Kaksi niistä näin, ne olivat korkeita persoonattomia betonisia kerrostaloja. Muuten talokanta on aloituskuvassa näkyvää, 3-4 kerrosta, jokainen talo vähän eri värinen ja eri muotoinen, pihat vehreitä ja värikkäitä.
Sunnuntaina oli vuorossa pitkä matka kotiin. Lähdimme aamun ensimmäisellä junalla Frankfurtiin. Siellä kävimme katsomassa messuhallin, kirja-alan ihmisenä olin tietysti innoissani! Korkeat pankki- ynnä muut toimistorakennukset eivät säväyttäneet, vaan täälläkin pidin eniten pienistä idyllisistä taloista. Toki niitä oli paljon vähemmän kuin Göttingenissä. Söimme bistrossa toisen aamiaisen, paikka valikoitui lähinnä sen mukaan mikä oli auki kun alkoi olla jo vähän kiire. Tämä aamupala oli erinomainen, sain siitä ideoita arkiaamiaisiksi:
Hedelmäsalaattia, kasvisviipaleita, avocadoa, vähän juustoa, tummaa leipää... Juomana kivennäisvettä. Ei yhtään huono setti vaikkapa lauantaipitkiksen jälkeiseen sunnuntaiaamuun :)
Tänään olinkin sitten tapaamassa urheiluhierojaa kuukauden tauon jälkeen. Kerroin, kuinka paljon apua edellisestä käynnistä oli. Hieroja oli samaa mieltä; akilleksen seutu on jo rennompi vaikka sen kanssa onkin vielä töitä. Pohkeissa takaosan lihakset olivat jo normaalit, mutta nyt löysimme kivuliaat sisäreunat. Sanoin ettei tämä mitään hemmotteluhoitoa ole vaikka muutaman päivän päästä tuntuukin paljon paremmalta.
Viimeksi todettiin että vasen lonkka oli kankea. Nyt se ei ole juilinut, mutta tuomio oli ankara. Liikkuvuus on huono, ja oikealla puolella vielä huonompi. Siispä menen taas kuukauden päästä, ja alamme tehdä töitä lonkan ja lantionseudun kanssa. Hieroja iloitsi siitä, että olen menossa kansalaisopiston astangajoogakurssille. Se on kuulemma paras asia, mitä voin lonkan liikkuvuuden parantamiseksi tehdä. Jes, lisämotivaatiota, vaikka olen muutenkin innoissani. Nyt liikuntakeskuksen 55-minuuttinen tunti vaihtuu puolitoistatuntiseen alkeis-jatkosarjaan. Kurssi on sunnuntai-iltaisin, eli varsin mukavia viikon lopetuksia on luvassa.
Päätinpä muuten vaihtaa ensi toukokuun HCR:n HCM:ksi! Tukholma on poissuljettu, koska siskonpojallani on sinä päivänä toivottavasti lakkiaiset. Kaipaan jo maratonkokeilua, vaikka viime aikojen juoksutapahtumat ovatkin menneet huonosti. Mutta nytpä on aikaa saada hierojalta apua kropan hoitoon, ja lisäksi noudattaa juoksuohjelmaa. Tampereen Maratonklubilla on kaikille avoimia yhteislenkkejä ja nayttipä olevan sauvarinnetreenejäkin, joihin aion mennä mukaan työvuorojen salliessa. Poweri-Paawon ulkoilutusta unohtamatta. Innolla siis toinen silmä kohti kevättä, toinen pysyköön syksyssä siihen asti että saa Tampereen puolikkaan ja Pirkan hölkän alta pois :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti