Ensinnäkin, kaverini ei tullut pääkaupunkiseudulle vielä maanantaina joten menin silloin lenkille. Tiet olivat sen verran jäässä että vedin jalkaan nastalenkkarit, reilut kaksi vuotta vanhat Icebugit joilla on kuitenkin juostu vain muutama lenkki. Sunnuntaisen parituntisen pitkiksen jälkeen yllätyin, kuinka kevyttä ja helppoa meno oli. Tunnin lenkille kertyi pituutta 7,3 km keskivauhdilla 8.13 ja keskisykkeellä 151. Itse asiassa monta kilometriä ole lähempänä kahdeksaa minuuttia, yksi jopa sen alle, mutta yksi hidas 8.25 heikensi keskiarvoa.
Eilen keskiviikkona olin illalla teatterissa, mutta päätinkin ottaa töihin juoksuvehkeet mukaan ja juosta kotiin. Kiire oli, että ehdin syödä rauhassa, käydä suihkussa ja matkustaa Helsinkiin. Silti, edellisen kerran kun juoksin töistä kotiin niin lähdin rauhassa ja totesin että sykkeet eivät pysy kurissa niin mennään sitten niin lujaa kuin kulkee. Silloin kulki noin kahdeksan ja puolen minuutin kilometrivauhdilla ja oli tukalaa.
Nyt tapahtui jotain aivan uskomatonta, sellaista etten meinannut uskoa mittarin lukemia ollenkaan. 5,05 km aikaan 34 minuuttia 28 sekuntia. Keskivauhti oli siis suorastaan järkyttävä 6.49. Siis 6.49! En ole oikeastaan koskaan päässyt niin lujaa. Viime talvena Lohjan TalviJuoksuSarjan neljällä kilometrillä taisi olla sarjan viimeinen missä keskivauhti oli 6.36 mutta se oli täysillä mennen. Nyt tuntui siltä, että en mennyt täysiä vaan jonkin matkaa olisin jaksanut vielä. Ensimmäinen kilometri oli superhurja 5.58, niin lujaa en ole koskaan mennyt lenkillä muuten kuin 400 metrin vedoissa, niissä paras kilometri on ollut noin viisi ja puoli minuuttia. Muut kilsat olivat eilen 7.07, 7.01, 7.06 ja 6.52. Olen aivan puulla päähän lyöty. Okei, matka oli melkein täysin tasaista ja loivaa alamäkeä, mutta silti tämä oli nopein keskivauhti huomioiden koko juoksuharrastusaika, kohta kolme ja puoli vuotta.
On siis aivan huikea fiilis jatkaa treenejä. Mieli palaa juoksemaan, mutta tänään kävin tekemässä tunnin salitreenin ettei vallan lihaskunto unohdu tässä juoksuhuumassa. Kiva nähdä mitä tapahtuu viikonlopun pitkiksellä, onko vauhti tutun hidas 8,5-9 minuuttia vai mennäänkö lähempänä maanantain lukemia.
Ihana hehkuttaa myös täällä, vaikka blogi on tuore niin aika paljon olen ehtinyt valittaa hitautta. Nyt kulkee ja iloitaan siitä! Heti teki mieli ilmoittautua juoksutapahtumiin, en tehnyt sitä vielä mutta toukokuinen HCR kiinnostaa kovasti.
Onpa kiva kuulla, että juoksu kulkee! Kummasti motivaatio kasvaa, kun huomaa edistystä juoksukunnossa.
VastaaPoistaEnsimmäiset 9 kk meni hyvin ja sen jälkeen reilut pari vuotta on ollut oikeastaan koko ajan vaikeaa, niin että vain yksittäiset lenkit on tuntuneet hyvältä. Tämä loppusyksy ja alkutalvi on olleet siitä kivat, että vaikka vauhti on ollut hirveän hidas niin on tuntunut hyvältä ja helpolta. Nyt kun on tullut mentyä muutama kovatehoinen lenkki niin on ihana huomata että on siellä jossakin sitä vauhtia varastossa. Todella motivoi ja on ilo lähteä lenkille :)
PoistaKauniit nuo sinun kengät :) Rohkeasti vaan ilmoittautumaan johonkin juoksutapahtumaan ensi keväälle/kesälle, kun noin hurjaa vauhtia matka taittuu!
VastaaPoistaEikö olekin :) Sinä vuonna kun nämä ostin niin oli sekä naisten että miesten mallit sellaisia kelta-mustaraidallisia ampiaisia, ja aika kalliita. Yhdestä kaupasta löysin nämä, halvalla kun olivat edellisen vuoden mallia. Arvelin ettei kukaan talven pimeydessä jää osoittelemaan että "haa haa, sulla on vanhan mallin kengät" :D Olen juossut tähän mennessä kaksi maratonia ja neljä puolikasta (+ sen vajaamittaisen HCR:n), mutta aina kyse on ollut siitä pääseekö ylipäätään maaliin annetun aikarajan puitteissa. Olisi kiva kerrankin juosta niin että voisi tavoitella jonkinlaista aikaa jota parannella... Nyt vaikuttaa hyvältä sen suhteen, joten intoa riittää!
Poista