Lomaviikko on muutamaa tuntia vaille valmis. Oli ihanaa olla kotona ja ottaa rennosti. Mietin että tästäkin olisi helppo tuntea huonoa omaatuntoa; niin paljon some pullistelee postauksia missä lomaviikolla on treenattu kahdesti päivässä ja juostu ennätyskilometrit. Ehkä minäkin joskus, mutta nyt en.
Maanantaina kävin kuntosalilla, tein puolen tunnin Biocircuitin ja päälle 15 minuuttia core-treeniä. Sitten istuin tovin saunassa, tein siellä lyhyen venyttelyn.
Tiistaina oli hemmottelupäivä, ensin kävin kauneushoitolassa sokeroittamassa säärikarvat pois ja sitten menin tunniksi hierontaan. Kävin GoGon tiloissa työskentelevällä Toni Puolanteella, hän oli samoilla linjoilla kanssani että lapojen väliä olisi voinut hierotuttaa auki jo aiemmin, ei nyt kun eteenpäin kumartuessa sisäänhengitys on vaikeaa. Tunnissa ehdittiin käydä läpi niin pohkeet, lantion sivut kuin selkä ja hartiat. Aikamoinen kokovartalojumi oli. Suositus (tietysti) oli että menisin viikon-parin päästä uudelleen, jotta saataisiin loputkin jumit auki. Mietin että tässä asiassa voisi taas parantaa tapojaan, juoksutreenien aikana olen tavannut käydä hieronnassa kerran kuukaudessa / kahdessa, mutta nyt kun juoksut on tauolla niin on hierontakin jäänyt. Ja se ikävä kyllä tuntuu kropassa että näin on käynyt.
Keskiviikkona kävin aamupäivällä liikkuvuus / venyttely - tunnilla, pidän niistä kovasti. Siinä missä yinjoogassa istutaan tai maataan pitkään samassa asennossa (mikä on myös kivaa), tehdään tällä tunnilla aktiivisesti töitä. Staattista venyttelyä on vähän, sen sijaan paljon liikkuvuustreeniä kuten kiertoja, niin rangalle kuin olkanivelille ja lantiolle. Taas henkisesti nipistän itseäni, miksi teen kotona lähinnä staattista venyttelyä kun voisin samalla edes yrittää ylläpitää liikkuvuutta? Iltapäivällä lähdin bussilla Helsinkiin, kirja- ja teatteribloggareiden Bloggariklubi kokoontui Kansallisteatteriin, alkuun kuulimme kirjailijavieraita Laura Lähteenmäkeä ja Tiina Laitila Kälvemarkia, sitten teatterin pääjohtaja Mika Myllyahoa. Lopuksi katsoimme Sinivalas-näytelmän ensi-illan. Hieno kattaus ja hieno esitys! Tänään huomasin väsymyksen, vaikka lähdin kotoa vasta aamukymmenen jälkeen niin nukuin bussissa torkut mennen tullen, 45 minuuttia Helsinkiin mennessä ja puolisen tuntia sieltä tullessa. Ja unta riitti pitkälle yöksikin.
Kuva: Tommi Mattila / Kansallisteatteri |
Torstai oli kahden treenin päivä. Aamulla kävin kokeilemassa lavista (ihan vaan saadakseni tälle viikolle pari uutta lajia 102 lajin tavoitteeseen). Olen kuullut siitä hyvää, joskin parilta itseäni jonkin verran vanhemmalta henkilöltä. Ja niinhän se oli, että olin ehkä 30 vuotta nuorempi kuin muut 30 osallistujaa :D Tietysti ainoan viikkotunnin ajankohta, klo 10 torstaiaamuna, rajaa pois ison osan kävijöistä. Minäkään en pääse normiviikkona koskaan siihen aikaan jumpalle tai salille. Tanssitunnit eivät ole suosikkejani, koska jalkani ja käteni eivät kertakaikkiaan suostu yhteistyöhän. Jalat ehkä osaavat koreografia, mutta kädet sinkoilevat minne sattuu. Laviksen koreografia oli helppo. jopa liian yksinkertainen ja tylsä. Kaksi biisiä eli tanssilajia kerrallaan, noin kolmeminuuttisia biisejä, lähes identtinen koreografia molemmissa. Ei jatkoon, mutta tulipa kokeiltua.
Illalla kävin yogalatesissa, tällä viikolla ohjelma oli hyvin erilainen kuin viimeksi, johtunee siitä että viimeksi paikalla oli tuuraaja ja nyt vakiohjaaja. Alkuun tehtiin puoli tuntia joogan seisomaliikkeitä, jotka onnistuivat hyvin koska oltiin jalkapohjat maassa eikä painoa tarvinnut varata päkiälle. Sitten parikymmenta minuuttia pilatesta ja lyhyt venyttely.
Perjantaina olin ajatellut mennä kokeilemaan POP pilatesta, mutta jätin sen väliin ja siirsin myöhemmäksi. Ystäväni kaipasi seuraa avantoon - ja mielestäni ystävän tapaaminen on erinomainen syy jättää suunniteltu jumppa väliin. Kaupinojalla ei ollut paljoa ruuhkaa heti avaamisen jälkeen, joskin puoli neljän jälkeen väkeä tuli niin että lauteilla alkoi olla tiiviihkö tunnelma. Viisi kertaa pulahdettiin veteen, kylmäähän se tietysti oli mutta kolmella viimeisellä kerralla tein muutaman uimaliikkeen. Ihana olo tuli taas. Ja hirveä nälkä! Aloituskuva on läheltä saunaa. Katseltiin että Näsijärvi taitaa olla kokonaan jäässä, vaikka väritys onkin kirjava. Etualalla lienee retkiluistelurata.
Eilen oli taas salipäivä, sama setti kuin maanantaina eli Biocircuit + core. Sen jälkeen kävimme mieheni kanssa ulkona syömässä, ruuan jälkeen kävelimme Pyynikin näkötornille. Munkkikahvilan jono oli kuitenkin niin pitkä että päädyimme hakemaan lähikaupasta jäätelöä kotiin. Kaipaan kovasti Pyynikin maisemia, odotan jo sitä hetkeä että pääsen kävely- ja sauvakävelylenkkeilemään sinne. Teoriassa mikään ei kai estäisi, mutta en kuitenkaan halua ärsyttää jalkaa enempää kuin mitä se kiukuttelee arkiaktiivisuudesta ja satunnaisesta sisäpyöräilystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti