maanantai 23. huhtikuuta 2018

Puolimaraton testilenkkinä - ja itseluottamuksen nostattajana

Näin pirteällä fiiliksellä aloitellaan kevyttä viikkoa! :)

Viime viikko oli kuusipäiväinen töiden suhteen. Jätinkin pitkiksen suosiolla viikon ainoaan vapaapäivään, sunnuntaille. Ohjelmassa luki 90-120 minuuttia, mutta päätin tehdä pidemmän. Tavoitteena oli parikymppinen. Olen koko ajan ajatellut, että en uskalla lähteä maratonille pelkillä 2-tuntisilla lenkeillä, olkoonkin niitä monta. Ne ovat kuitenkin vain 14-16 km. Viimeinen vk-kauden pitkis sai toimia testilenkkinä. Tavoitteena oli juosta reippaammin kuin aiemmilla pk-lenkeillä, kuitenkin sellaisella sykkeellä että jaksan pitää tahtia yllä koko matkan. Testissä oli myös lisäenergia, pikkupaketti rusinoita + yksi geeli. 

Täytyy taas todeta että ei ole viikot sisaruksia keskenään. Viikko sitten valitin tahmeaa menoa pitkiksellä, nyt kulku oli aivan toinen. Alkumatkasta kiusana oli vastatuuli ja reitin isoimmat ylämäet. Silti heti alussa kaikki kilsat menivät alle 8 minuutin. Kun parikymppiä alkoi olla lähellä, totesin että samalla vaivalla menen sen 21,1 km. Juoksin sitten Prisman ja lähikerrostalot ympäri että sain mittariin 21,15 km :D Aikaa tähän meni 2 h 41 min, keskisyke 150 ja keskivauhti 7.36.

Lenkki antoi rutkasti lisää itseluottamusta. Aika paljon saa toinen puolikas hidastua, että Helsingissä tulee kuuden tunnin aikaraja vastaan. Kropan tuntemus oli loppuun saakka hyvä, vähän pohkeissa painoi mutta muuten ei ollenkaan. Enkä ole tänään sen kipeämpi kuin lyhyempien lenkkien jälkeen, nälkäisempi vaan. Tosin kävin illalla vielä astangajoogassa, jossa teemana taaksetaivutukset, mutta samalla tehtiin pitkät venytyksen alakropalle.

Näyttää siltä, että talven aikana tehty työ on tehty oikein. Ihan mielenkiinnosta vertaan dataa viime syksyn kisapuolikkaalta ja eiliseltä. 9.9.2017 juoksin Tampereella puolikkaan. Lähdin liikkeelle liian lujaa, viidessätoista hyydyin totaalisesti ja 17 km:n kohdalla alkoi paha kylkipistos ja oli käveltävä. Reitillä mittaa 21,47 km johon käytin 2.37,42 keskisykkeellä 171. Nopein kilometri oli yhdeksäs, kaikkiaan kolme alle 7 minuutin kilometriä, mutta viidestätoista eteenpäin loput kilsat 7.28 tai hitaammin. 

Nyt siis keskisyke 150, beetasalpaajan käytön huomioiden todellinen ero näiden kahden puolikkaan sykkeissä on kymmenisen pykälää. Ilman beetasalpaajaa keskisyke olisi ollut n. 160. Nopein kilsa sujui aikaan 7.09, mutta se oli kilometri numero 21! En siis juossut jalkoja alta ensimmäisellä vitosella. Maksimisyke on ollut 157, eli olen osannut himmata vauhtia jos on tuntunut siltä että syke lähtee karkaamaan. 

Eli siis, reippaahkona pk-lenkkinä tehty puolikas oli 300 metriä syksyistä kisaa lyhyempi, aikaa käytin 3,5 minuuttia enemmän, syke oli huomattavasti matalampi ja olo hyvä sekä juoksun aikana että sen jälkeen. 

Olen valtavan iloinen, että juuri tämä pitkis onnistui. Nyt voin olla toiveikas ajatellen kevään ja kesän koitoksia. Kun vaan muistan Helsingissä, että pidän sykkeen tuolla tasolla enkä lähde rynnimään vaikka jäisinkin joukon viimeiseksi ja vaikka muut näyttäisivät karkaavan... Oma juoksu ja oma tekeminen, siinä fokus. Nyt kevyt viikko, tänään kävin GoGolla liikkuvuus/venyttelytunnilla ja huomenna ohjelmassa on käynti urheiluhierojalla. Juoksutreenejä on luvassa 2, maksimissaan puolentoista tunnin pk-lenkki sekä puolituntinen reipas vk-lenkki. Viikonlopuksi lähden Saksaan, lentokenttä- ja lentokonelukemiseksi otan kirjan "Mielen voima urheilussa". Siitä vielä lisävinkit kohti toukokuuta :)

Ja kas, juoksuhaasteesta täyttyy seuraava kohta, luontevasti numero 6 eli "juokse vähintään puolimaratonin mittainen matka".

Toivottavasti muillakin on hyvä kevätkulku!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti