sunnuntai 7. heinäkuuta 2019

Hassu viikko: enemmän sosiaalista elämää, vähemmän liikuntaa

Tämä viikko on ollut aika erikoinen. Sää on ollut kaikkea mahdollista kuumasta auringonpaisteesta ukkossateeseen ja iltaviileyteen. Viikolle on myös osunut paljon kaikenlaista liikunnan ulkopuolista huvia.

Maanantaina kävelin aamulla junalta töihin, 45 minuuttia. Oli tosi lämmin, hiki valui. Jalassa ei ollut tuntemuksia kävelyn aikana, mutta iltapäivällä nilkan juuresta alkoi vihloa. Hieroin jalkapohjaa tennispallolla, eikä sitten tullutkaan sen pahempaa. Paitsi että sain molempiin jalkapohjiin kantapäihin jättimäiset rakot. Kahtena iltana tökin neulalla ja sain rutkasti nestettä pois. Silti molemmat olivat tosi kipeät. Rakkolaastarista ei ollut apua, vaan linkutin aika pahasti. Töissä vuorottelin niin että välillä pidin sandaaleita jalassa, välillä menin paljain jaloin. Neljä päivää meni rakko-ongelmissa, sitten helpotti. Toinen on vielä vähän kosketusarka mutta ei haittaa kävelyä. 

Maanantai-iltana kävin GoGolla puolen tunnin liikkuvuustreenissä, joka oli pelkkää rullailua. Kyllä on koko kroppa niin jökissä että. Varasin ensi torstaiksi hierojan, tunnissa ei ehditä käsitellä kaikkea mutta kun nyt saataisiin ainakin pohkeet ja sääret auki niin helpottaisi jo paljon. 

Torstaina kävin pikaisesti polkemassa kuntopyörää, 45 minuuttia. Tarkoitus oli polkea tunti, mutta bussi oli hiukan myöhässä niin en ehtinyt. Illalla tapasin serkkuni, kävimme ensin kahvilla ja sitten menimme katsomaan Matti Johannes Koivun keikkaa ravintola Kaislaan Mustanlahden satamaan. Ilta oli viileä, onneksi ravintolassa oli tarjolla vilttejä niin kääriydyimme niihin. Esiintymislava kun on terassilla niin siellä on oltava jos haluaa nähdä ja kuulla jotain. 

Mies ja kitara: Matti Johannes Koivu
Kotona olin puoli kahdeltatoista, ja sitten menikin tunnin verran että pystyin rauhoittumaan nukkumaan. Jäi siis yöunet melko vähiin perjantaita vasten. Perjantai oli huono päivä muutenkin. Päätä särki koko päivän, ja palelin ihan hirveän paljon. Ajattelin, että nytkö kesäflunssa iski minuunkin (kaksi kaveria on ollut viikolla kipeänä, toinen on vieläkin). Ei onneksi, vaan lauantaina oli taas normaali olo. Lisäksi bussi tuli Orivedelle myöhässä, eikä se ollutkaan 16.25 auto vaan joku jonka oli pitänyt olla Orivedellä kauan aikaisemmin. Oriveden keskustassa oli ruuhkaa, koska rekka oli jumittunut liikenneympyrään (ja ollut siinä ilmeisesti reilut 4 tuntia). Tampereen päässä oli ollut ketjukolari, mikä hidasti menoa ja aiheutti jonoja. Osa matkustajista jäi pois Ruutanassa, siellä oli heille vaihtobussi viemässä Sääksjärvelle, jotta he ehtivät Turun satamaan menevään bussiin. Ei käy kateeksi laivalle menijöitä; ysitiellä sattuu ja tapahtuu sen verran usein että perille pääsy ajoissa on kaikkea muuta kuin varmaa.

Lauantaina päivällä kävin salilla, koko kropan treeni 49 minuuttia. Alkulämmittelynä keppijumppaa ja pyöräilyä 7 minuuttia, sitten laitteiden kimppuun. Ohjelma oli tällainen:

Lämmittely
Jalkaprässi 3 x 12 (85 kg)
Vatsarutistus koneessa 3 x 10 (30 kg)
Polven koukistus päinmakuulla 3 x 8 (30 kg)
Ojentajat taljassa 3 x 10 (30 kg)
Polven ojennus 3 x 10 (35 kg)
Vatsarutistus jumppapallolla 3 x 15
Maastaveto levypainolla 3 x 15 (20 kg)
Pystysoutu levypainolla 3 x 10 (15 kg)

Sarjojen välissä noin minuutin tauko. 

Lauantaillekin oli iltamenoa, sillä ystäväni järjesti miehensä kanssa kesäjuhlat, tai siis toogabileet. :) Menin kaverini kyydillä Lempäälään ja takaisin, koska hän oli väsynyt ja halusi lähteä aikaisin niin juhlimme lyhyen kaavan mukaan. Mutta ehdimme pitää hauskaa.

Rikoin koodia ja olin toogabileissä mekko päällä. Jaiks!
Alkumaljan ja ruuan jälkeen vuorossa oli olympialaiset. Oli 4 joukkuetta, jokaisessa 7 henkilöä. Lisäksi tuomari, tolppa ja ohjeistaja. Minun joukkueeni ei ikävä kyllä pärjännyt missään lajissa, vaikka joukkueen johtaja pitikin puoltamme ja protestoi jokaisessa lajissa :) Pussijuoksu pareittain olisi varmasti mennyt loistavasti, mutta kangaskassi hajosi heti kun ensimmäinen pari lähti matkaan. Myös muovinen kassi meni rikki. Sen sijaan olimme kohtalaisen hyviä kuljettamaan kertakäyttölautasia (yksi kummassakin kainalossa, yksi leuan alla). Perunan kuljettaminen kertakäyttölusikassa sujui hyvin, koska teippasimme perunat kiinni lusikkaan ilmastointiteipillä. Jostain syystä joukkueemme diskattiin, vaikka keksimme teippaamisen naapurijoukkueelta :D Olimme kohtalaisen hyviä myöskin Marie-keksin kuljettamisessa otsalta suuhun, ilman käsiä, mutta emme ykkösiä kuitenkaan. Lopuksi totesimme, että vaikka olimme etukäteen varmoja voittajia niin olihan se hauskaa vaikka taisimme lopulta olla viimeisiä :D 

Kotikulmilla, juuri ennen sadekuuroa. Tämä on Kurilantie, joka ehkä johtaa Pyynikin reiteille.
En tiedä johtuuko kahdesta mukillisesta boolia ja yhdestä lonkerosta, mutta päätäni on särkenyt taas koko päivän. Kävin illalla kävelemässä Pyynikillä hiukan vajaan tunnin, ei auttanut vaan särky paheni. Voi tietysti olla että tässä on taas migreenikohtaus kehittymässä. Olisin kävellyt pitempäänkin (ja testannut, tuleeko jalka kipeäksi), mutta lähdin ukkosta pakoon. Tuli mieleen, että ulkoilureitti ja polut metsässä eivät ehkä ole se turvallisin paikka ukkosella. Sain niskaan kaksi vesikuuroa, toiselta olin kohtalaisen hyvin suojassa puiden välissä, ja toinen iski vasta kun olin kahden korttelin päässä kotoa. 

Ystäväni kysyi, aionko mennä ensi keväänä Karhunkierrokselle. Sanoin että haluaisin Tukholmaan. Mitä enemmän asiaa mietin, sitä oikeammalta tuntuu vuorotella. Joka toinen vuosi asfalttimaraton, joka toinen vuosi pitkä polkujuoksu. Koska tykkään molemmista, en halua sulkea kumpaakaan pois. Toistaiseksi näyttää mahdottomalta tehdä molemmat saman vuoden aikana. Nyt on tullut jänneongelman takia jo puolentoista kuukauden juoksutauko, vaikka olenkin pystynyt käymään salilla ja sisäpyöräilemään. Mutta jos joka kerta olen pitkän juoksun jälkeen telakalla, on parempi tehdä niitä harvakseltaan. En kuitenkaan ole ollenkaan hylännyt ajatusta siitä, että juoksisin syksyllä puolimaratonin jossain. 

Mariankatu. Ei kotikatu, mutta lähellä. Aina pysähdyttävä ihailemaan ohimennessä.
Kohti uutta viikkoa mennään kohtalaisen hyvillä fiiliksillä. Pyykkiä sain pestyä, vaikka kone toimii vaihtelevasti. Sitruunahappopesu 90 asteessa pyöri muuten ongelmitta, mutta pysähtyi huuhtelu/linkous - vaiheessa ja avasi luukun. Vesi oli kuitenkin poissa. Lakanapyykki 60 asteessa meni läpi ilman ongelmia. Vaatepyykki 40 asteessa pysähtyi huuhtelu/linkous - vaiheessa kahdesti, jälkimmäisen jälkeen kyllästyin ja laitoin loppuun pelkän linkousohjelman. Tänään 30 asteen villapesu pysähtyi heti alussa, sen jälkeen pysähtyi huuhtelu/linkouksessa kerran mutta startin painamisen jälkeen meni loppuun. Että jotain vikaa koneessa on oltava, koska se pyörittää satunnaisen ohjelman satunnaisesti alusta loppuun. Ehkä ostamme uuden koneen syksyllä, kun miesystäväni pääsee asettumaan Suomeen. 

Ensi viikolle olen suunnitellut vasta osan tekemisistä. Huomiselle on sovittu ystävän kanssa bodypump-tunti, ja tiistaina menen astangajoogaan. Torstaina on hieroja. Jos sattuu olemaan sateetonta aikaa, voisin jonain iltana ulkoiluttaa maantiepyörää. Ja käydä Pyynikillä kävelemässä lisää. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti