Iloista vuotta 2017! Minun vuoteni on alkanut uudessa vanhassa työpaikassa; olin vuosina 2011-2014 Oriveden kirjastossa, ensin kolmen kuukauden harjoittelussa ja sen perään opintovapaan sijaisena. Silloin olin lasten- ja nuortenosastolla, jonne nyt palasin.
Uusi työ on tietysti aina uusi haaste. Vaikka työpaikka ja lähimmät työkaverit ovat ennestään tuttuja, on moni käytännön asia muuttunut. Ensimmäisen viikon jälkeen pää on samaan aikaan tyhjä ja täynnä. Lisäksi pohdin tässä samalla asumis- ja työmatkakuvioita. Nyt majailen vanhempieni luona, josta on 2,5 kilometrin matka kirjastoon. Olen kävellyt menomatkan kolmena aamuna, vähän turhan lyhyt lenkiksi (24-25 minuuttia) mutta olenpa tilastoinut nekin.
Helmikuun alusta alan kulkea työmatkat Tampereelta, pääosin bussilla. Olen suunnitellut niin, että aina kun olen hereillä niin luen bussissa, silloin illat ovat vapaana treenaamiseen. Lisäksi olen 2-3 kertaa viikossa iltavuorossa, jolloin on aamulla aikaa käydä lenkillä tai tehdä lihaskuntotreeniä. Eli liikunnan suhteen asiat ovat varsin hyvällä mallilla, kunhan ensin saan muutettua uuteen kotiin.
Sunnuntaina vein taas matkalaukullisen vaatetta vanhempieni luo. Sen jälkeen kävin lenkillä, tuttu "ympyrä" oli 5,6 km ja aikaa meni 46 min 44 s. Mietin kenkävalintaa mutta lähdin tavallisilla lenkkareilla, eikä nastoille olisi ollutkaan tarvetta. Juoksu oli tavanomaista raskaampaa, keskisyke oli 157 keskivauhdilla 8.20.
Tiistaina olin iltavuorossa, joten lenkki kuului aamupäivään. Päätin tehdä vaihteeksi kolmen minuutin intervalleja. Alkuverryttely oli pitkä, 17,5 minuuttia. Syynä yksinkertaisesti se, että halusin lähteä ensimmäiseen vauhtivetoon suht tasaisella maalla, ei niin että alku on jyrkkää alamäkeä jota seuraa pitkä loiva ylämäki. Tein viisi vetoa ja väliin kahden minuutin kävelypalautus. Raskasta oli, etenkin kun tiellä oli jonkin verran lunta. Aura oli käynyt parissa kohdassa mutta muuten lumi tuntui raskauttavan menoa ja vähän lipsuvan kengän alla.
Nyt tulin loppiaiseksi käymään Vantaalla. Kelit ovat mainiot pakastimen sulatukseen, lisäksi täytyy siivota vaatehuone. Viikon päästä lauantaina olen töissä, eli en tiedä pääsenkö silloin pakkaamaan. 21.1 viikonlopun pakkaan ja kuun viimeisenä lauantaina muutan. Saa nähdä tuleeko miten tehtyä pitkiksiä. Tänä viikonloppuna pääsen, joko huomenna tai sunnuntaina. Viikon päästä sunnuntaina myös, mutta pari viimeistä viikonloppua on kysymysmerkkejä. Toisaalta, pahimman muuttohässäkän ja stressin keskellä ei kannata ottaa turhia paineita liikunnasta. Maailma ja kevään HCR ei kaadu siihen, jos pitkis jää kahdelta viikolta väliin. Kuitenkin viimeistään helmikuussa pääsen tästä kolmen asunnon loukusta ja voin palata omiin rutiineihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti