Peruskunto nolla - tai ehkä sittenkään ei

Perjantai-iltana olin niin väsynyt, että menin sänkyyn lukemaan jo kahdeksan jälkeen ja nukahdinkin varmaan ennen yhdeksää. Lauantaina heräsinkin pirteänä klo 7.35 :) Loikoilin melkein tunnin, söin aamupuuron, vähän siivoilin ja lähdin pyörälenkille.

Pyöräilin tutun lenkin lentokentän ympäri. Olen muuttanut edellisen kerran jälkeen, joten nyt matka oli pari kilometriä pidempi. Muuten tuntui tutulta: ensimmäinen 10 km oli todella raskasta, tuntui että on pelkkä vastatuuli ja jatkuvasti loivaa ylämäkeä, syke mäkien päällä 167. Mietin, että onko tämä enää pk-lenkkeilyä, miksi en lähtenyt kiertämään toiseen suuntaan, miksen jo usko että vaihteeton leveärenkainen mummokiiturini ei sovellu muuhun kuin työmatkapyöräilyyn...

Kympin jälkeen oli nelisen kilometriä seuraavaan suuntaan, jossa tuuli tuntui sivuvastaiselta. Nyt tuli vähän nopeampia ja matalasykkeisempiä viitosia. Seuraava käännös, ja kas, taas tuntui kahdeksisen kilometriä siltä että on ylämäkeä ylämäen perään. Viimeinen vajaa kymppi tuntui helpommalta, alamäkisemmältä. 

Kokonaismatka oli 31,12 km, aikaa kului 1.54,45. Keskisyke 149 keskivauhdilla 3.41. Mietiskelin että joopa joo, jotkut juoksee intervalleja samaa vauhtia mitä mä pystyn ajamaan pyörällä... Päätin kuitenkin, että kyse ei ole huonosta kunnostani vaan välineistä. Kesällä kun ajoin reilun 30 kilometrin lenkin huomattavasti mäkisemmässä maastossa oli keskisyke 20 pykälää matalampi - alla kapeampirenkainen 7-vaihteinen fillari. Onhan se ihan eri tuntuista polkea, kun alamäessä pystyy polkemaan hyvän alkuvauhdin ylämäkeen, ja ylämäessä pystyy keventämään. Tuo kuvan fillari rullaa huonosti alamäkeen, ja tuntuu että tasamaalla saa tehdä aika paljon töitä että rakkine liikkuu.

Eilen olikin taas työmatkaliikunnan vuoro. Aamukävely oli tutusti noin 6,7 km johon meni noin 1 h 2 min keskisykkeellä 121 ja keskivauhdilla 9.23. Olin pukenut liikaa; aamu olikin lämmin niin jo kilometrin jälkeen täytyi ottaa pitkähihainen pois, hyvin tarkeni t-paidalla ja takilla. Aamulla oli vielä pitkät housut, mutta iltapäivällä kun juoksin kotiin niin menin lyhytlahkeisilla trikoilla. Ilman takkia en uskaltanut lähteä tuuleen, ja se kyllä kostautui hurjana hikoiluna. Paluureitti oli eri, kotimatka oli 7 km johon kului tunti. Keskisyke 155 keskivauhdilla 8.42. 

Nyt juoksu oli hitusen helpompaa kuin viime viikolla. Aiemmin alkusyksyn aikana on tuntunut siltä, että syke pysyy alle 155:n vain ensimmäisen alamäkivoittoisen kilometrin ja muuten tahtoo nousta. Nyt syke pysyi suht helposti alle tuno asettamani "kriittisen" tason. Muutaman kerran nousi sen yli, pari kertaa hiukan pidemmäksi aikaa kun jouduin ottamaan muutaman sadan metrin spurtin ohittaakseni reipasvauhtisia kävelijöitä. Vauhti on edelleen etanatasoa mutta ei haittaa, kyllä se siitä talven aikana kehittyy. Jo tässä olen miettinyt että pitäisikö ilmoittautua kevään HCR:ään, olisi muutama päivä aikaa ennen kuin hinta kuun vaihteessa nousee...