Uusi treenikaverini Poweri-Paawo

Siinä se nyt on: elämäni ensimmäinen maantiepyörä! :) Kävin heti heittämässä 13 kilsan testilenkin, ihan ok menoa oli. Tampereella on vaan kevyen liikenteen väylät aika karmeassa kunnossa, erikokoisia halkeamia riittää, ja lähes joka risteyksessä rotvallin reunat. 

Hyvä että taustalla oli Pirkan pyöräily, ei mennyt turhia aikoja tasapainon hakemiseen eikä vaihteiden opetteluun :) Lähikaupassani XXL:ssä on varaston tyhjennysmyynti, sieltä löysin tämän melkein puoleen hintaan. Polkimineen maksoi tuli 400 €, mielestäni oikein kohtuullinen hinta. Tässä vaiheessa riittää peruspolkimet, ehkä ensi kesänä (tai seuraavana...) on lukkopolkimien aika. Ajoasento oli nyt parempi kuin Pirkassa, ei tuntunut siltä että lennän koska tahansa ohjaustangon yli. Johtunee siitä että lainapyörässä oli säädöt omistajan mittojen mukaan. Tähän ei kylläkään tarvinnut tehdä juuri mitään, myyjä nosti satulaa "millin verran" mutta siinä kaikki. Tästä nyt sitten tulee vaihtelua juoksutreeniin, kivaa! Nimesin treenikaverini Poweri-Paawoksi, vielä en tiedä onko se lopullinen nimi, selviää sitten kun ollaan tultu paremmin tutuiksi :D

Eilinen pitkikseni suuntautui taas Kaupin kuntoradalle. Tällä kertaa jatkoin Niihamasta Atalaan, ja sieltä asfalttia pitkin Linnainmaalle. Inasen alle kaksituntinen. Olosuhteet olivat mitä mainioimmat, lämpöä vähän alle 20 astetta, kevyt tuuli, osittain aurinkoista, osittain pilvistä, pari pikku vesitippaa tuli. Eli siitä ei ollut kiinni, että tuli huono lenkki. Meno oli tahmeaa, syke tahtoi väkisin nousta. Keskisykkeeksi tuli 151 keskivauhdilla 8.49. No, aina ei voi kulkea.

Yöllä heräsin muutaman kerran ja taas on pohkeet kireät ja kivistävät. Lopultakin sain aikaiseksi varata ajan urheiluhierojalle, menen sinne tiistaiaamuna. Katsotaan mitä ammattilainen sanoo ja tekee.