sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Liikuntavuosi 2017 - ja ennakointia vuoteen 2018

Vuosi 2017 loppui lyhennettyyn juoksulenkkiin. Tiedä sitten onko taustalla liian paljon vai liian vähän suklaata, mutta tänään ei vaan ollut energiaa. Ohjelmassa oli reipas 8-10 km sisältäen 4 x 40-60 m mäkivetoja. Kilsan menin verkkavauhtia, sitten kuusi reippaasti (vauhti 7.13 - 7.28 min / km). Ensimmäinen kunnon ylämäki sisälsi mäkivedon, kohta sen jälkeen totesin että tänään on huono päivä. Paha olo, oksettaa, heikottaa ja huimaa. Lähdin heti suosiolla lyhentämään lenkkiä. Viimeisissä liikennevaloissa kun pysähdyin, oli hetken sellainen olo että tarviiko joko nojata lyhtypylvääseen tai istua maahan, oli niin karmea olo. No, punaiset olivat sen verran pitkät että olo ehti tasaantua ja kipitin viimeisen kilsan kotiin. Kenkävalintaa mietin tänään, onneksi laitoin nastat! Koko viikko ollut sellainen, että vuoroin on pakkasta ja plussaa, välillä tuli vettä niin että tiet ehtivät sulaa suurelta osin. 

Kaikkinensa tämä vuosi oli liikunnan suhteen aika hyvä. En puhu juoksuvuodesta, koska juoksukilsoja tuli vain 650. Muita lajeja oli sen verran, että kilsoja tuli kaikkiaan 1262. Treenikertoja kaikkiaan 210, joihin käytin 217 tuntia. Parasta vuodessa oli uudet kokemukset. Ensinnäkin Bodom Night - yöpolkujuoksu. Lampun teho ei riittänyt mutta muuten oli hauskaa. Sitten superviikonloppu, johon kuului ensin Extreme run Sappeessa ja seuraavana päivänä Pirkan pyöräily. Ja niinhän siinä kävi että maantiepyörä Poweri-Paawo muutti luokseni :) 

Ensimmäistä kertaa treenaan valmentajan tekemän juoksuohjelman mukaan. Olen aiemmin ollut juoksukoulussa, mutta se tosiaan olikin enemmän yleisurheilukoulu. Sieltä saatiin juoksuohjelmat, mutta se oli tehty "massatuotantona", ei siis oltu käyty läpi että mikä ja milloin on päätavoite. Nyt Running Academyn 24-viikkoinen ohjelma loppuu pari viikkoa ennen Helsinki City Marathonia. Ensimmäisestä 8-viikkoisesta on jäljellä yksi viikko, kevyt. Eli 8.1. alkaa pk2, jossa aletaan kerätä määrää. Tässä sitä nousujohteisuutta, jota en ole saanut ehkä koskaan yksin toteutettua. Paitsi sinä yhtenä keväänä, jolloin lisäsin määrää niin paljon että sain rasitusvamman... Tässä ohjelmassa on kehonhuolto kirjattu mukaan, ja kovilla viikoilla kun on 2 pitkistä (1,5 h) niin vain toisen saa tehdä juosten. 

En vielä fiilistele kesää, mutta... Orivedellä toinen urheilukauppa lopetti vuodenvaihteessa, ja kävin vielä tekemässä viime hetken löytöjä. Kesätrikoot (3/4-lahkeet) miesten osastolta (tietysti, sieltä alkaa olla kohta kaikki trikooni) ja pyöräilypaita yhteensä 12,55 €. Housut Addua ja paita Rukkaa. Oikeasti tuo paita ei ole yhtään mun värinen mutta ostin pois kun halvalla sai :D Molempia sovitin vasta kotona, onneksi mahtuivat päälle! Jos 19.5 on kohtalainen sää niin juoksen noilla housuilla...

Tulevalle vuodelle on buukattuna kolme tapahtumaa: 19.5 HCM, 25.8 Tampere puolimaraton ja lokakuun alussa Pirkan Hölkkä. Jotain tulee lisää, en vielä tiedä mitä. Voi olla Finlandia-hiihto, todennäköisesti tulee Pirkan Pyöräily, kaverini haluaisi Venlojen viestiin (jos vaan osaisin suunnistaa...), kiinnostaa myös Tampere Countryside Marathon ja siellä 12 km, ehkä päiväajan Bodom Trail... 

Ja hei, Anne haastoi minut juoksuhaasteeseen, ilman muuta osallistun! Ja haastan mukaan jokaisen joka näkee tämän postauksen :) Ei ole vaikea haaste, kuten Anne toteaa, "jokainen juoksua harrastava pystyy ne toteuttamaan". Haasteessa on 40 kohtaa (kirjasin ne paperille, jospa saisi jo ensi viikolla ruksattua jonkun...), löytyvät täältä.

tiistai 26. joulukuuta 2017

Joulu! Lunta!

Joulun vietin perinteisesti vanhempieni luona Orivedellä. Oli kaikinpuolin ihana joulu. Kolme päivää melko tehokasta makaamista, paljon hyvää ruokaa, siskon perhe aattona mukana, aattona aurinkoinen sää ensimmäistä kertaa ehkä kahteen kuukauteen, lisäksi lunta jota satoi joulupäivän iltana lisää. Ihan mahtavaa! Kaloreita ei laskettu, vaikka äiti mainitsikin että lanttu- ja porkkanalaatikko on tehty kevytversioina ilman kermaa tai voita. No, suklaalla korvasin sen mitä laatikkoruuista puuttui... Taktiikka on perinteinen: rasia per päivä niin joulusuklaat on syöty tapaninpäivään mennessä ja ensimmäisenä arkipäivänä pääsee palaamaan arkiruokavalioon.

Liikunnan osalta olen ehkä luuseri, en suorittanut juoksulenkkejä. Aatonaattona olin vielä töissä, eli 6-päiväinen työviikko takana. Ja muutenkin ollut aika raskasta töissä, johtuen siitä että 2/5 vakituisesta työntekijästä on pitkällä sairaslomalla. Apunamme on yksi harjoittelija, ja tammikuussa tulee sijaisia. Mutta tässä kohtaa tilanne on se että olen joutunut opettelemaan ja tekemään kahden poissaolijan töitä omien hommien lisäksi. Eipä liene ihme, että uudesta estolääkkeestä huolimatta podin migreeniä jouluaattona päivällä ja joulupäivän vastaisena yönä. Verenpaine on edelleen korkea, puhelimessa lääkäri sanoi että pitää seurailla niitä helmikuun alkuun asti, jos eivät siihen mennessä laske niin aloitetaan lääkitys. Viime viikolla kävin verikokeissa ja sydänfilmissä, seuraavan soittoajan lääkärille sain vasta 8.1. Mutta mitä koetuloksia tuli kännykkään niin hyvältä näyttää. 

Joulupäivänä käytiin äidin kanssa kävelemässä vajaat puolitoista tuntia, ylämäissä puhistiin että onpas raskasta :D Tänään matkustin kotiin (reilu tunti ovelta ovelle). Illalla aloin kaivata raitista ilmaa, nappasin siis kävelysauvat ja lähdin tunniksi ulkoilemaan. Huomaa että syömiset painaa, edelliseen sauvomiseen verrattuna keskisyke oli 8 pykälää korkeampi vaikka vauhti oli 20 sekuntia hitaampi :D 

Iloisin mielin kohti välipäiviä ja lumijuoksua. Vähän saa arpoa, että tarviiko nastalenkkareita vai riittääkö maastokengät. Tänään ainakaan ei ollut jäätä. Ja koska lopulta olen saanut siirrettyä treenitiedot polarpersonaltrainerista Flow:hun, niin katselin vuoden saldoa. Koska entinen mittari hajosi, ja käytössä oli laina-Suunto, Flow:sta puuttuu muutama lenkki (en ole vielä lisännyt tietoja käsin). Mutta kun lasken kaiken yhteen, saldona on 638 km juoksua. Vielä on 2-3 lenkkiä jäljellä tähän vuoteen eli 650 menee rikki. Juoksumäärä näyttää aika pahalta, siis kovin vähäiseltä. Mutta kun katsoo kaikkia aerobisia lajeja, saldo onkin 1250 km. Se näyttää jo paremmalta! Juoksun lisäksi n. 115 km hiihtoa, loppu pyöräilyä ja sauvakävelyä. 1300 ei ihan mene rikki. Ehkä varovasti voisi asettaa ensi vuodelle tavoitteen... Olisiko 1750 km? Muutama sata enemmän kuin tänä vuonna, josta osa juoksua ja osa pyöräilyä. Viime kesänä ostin uuden maantiepyörän, jota en vielä ehtinyt käyttää kovin paljoa. Ensi kesänä on tarkoitus ulkoiluttaa sitä, nyt kun on kolmen viikon kesälomakin tiedossa. 

Loppukevennyksenä olkoon tämänvuotinen joulukuusemme. Kun menin vanhempieni luo, katsoin heti että hei, kuusellamme on vyötärö! Yritin sitä korostaa - ja korostinkin, kiedoin neljä valkoista nauhaa vaakatasoon - mutta kynttilöiden ja hopeisten nauhojen takia se ei näy.  Olisi kai pitänyt olla punaista nauhaa :)




maanantai 18. joulukuuta 2017

Sähellystä sykemittarin kanssa ja kokeilussa yogalates

Se on kuulkaa talvi tullut Tampesteriin! Nasturit kaivettu naftaliinista ja havaittu että mitä hiivattia, toisesta puuttuu pari nastaa. Ehkä niillä vielä menee, ei taida olla kriittisin kohta mistä puuttuu? 

Juoksuohjelma etenee, nyt mennään jo ensimmäisen peruskuntokauden viikolla 6. Seuraavat 8-viikkoiset on kuulemma hyvää vauhtia suunnitteilla. Aika hyvin olen saanut noudatettua ohjelmaa, joitain pieniä heittoja on ollut. Esimerkiksi viime viikon yksi lenkki, hävettää tunnustaa... En tajunnut että Polar M430 ei lähde laskemaan nollasta kun vaihtaa kierroksen manuaalisesti. Eli kun ohjelmassa oli 10 min kevyt + 20 min reipas + 10 min kevyt, en huomannut että toinen kierros jatkui kymmenestä minuutista eikä nollasta. Niinpä reippaan osuudeksi tuli vain 10 minuuttia. Vasta vajaan puolen tunnin kohdalla tajusin että hitto, nyt tässä on vasta 27 minuuttia ja treeni on kohta tehty. No, tänään osasin laskea oikein... :D

Lauantaina kävin kokeilemassa yogalates-tuntia GoGolla. Tuntikuvauksessa kerrotaan sen olevan keskivartalotreeni, jossa yhdistellään pilateksen ja joogan liikkeitä. Olen käynyt pilateksessa hyvin satunnaisesti, joten en tiedä sen tarkemmin mitä liikkeitä siihen kuuluu. Joogassa olen lähinnä astangan tuntija. Jotain tuttua oli, mutta ne samat liikkeet voivat toki olla pilateksen peruskamaa. Tykkäsin siitä miten liikkeet virtaavat hengityksen tahtiin. Sen olen huomannut, että joogan ansiosta hengitän varsin hitaasti. Nytkin jouduin lyhentämään sekä sisään- että uloshengitystä, jos halusin pysyä ryhmän tahdissa mukana. Sitten taas liikkeissä joita tehtiin omaan tahtiin, ehdin tehdä vähemmän, ainakin niin että toiselle puolelle tuli yksi toisto vähemmän. Ajattelin kuitenkin kokeilla toisenkin kerran, nyt kun kansalaisopiston astanga on joulutauolla. Tuli hyvää treeniä keskikropalle, myös vähän tasapainoilua. Ja omaan kehoon, omaan tekemiseen keskittymistä. 

Nyt on mennyt kolme ja puoli viikkoa beetasalpaajan kanssa. Migreenikohtauksia on ollut kolme eli määrä on puolittunut. Ja uskon niiden vähenevän edelleen. Verenpaine on pysytellyt hitusen liian korkealla, varasin lääkärille soittoajan keskiviikolle. Liikunnan osalta olen huomannut, että juoksussa syke on 10 pykälää aiempaa matalampi ja sauvakävellessä 20. Eilen tuntui tosi oudolta, kun sauvakävelyn keskivauhti oli samaa luokkaa kuin aiemmin mutta keskisyke vain 111. Ja viime viikon jonkun pk-lenkin menin keskisykkeellä 136! Samantien Polarin juoksuindeksi nousi tietysti reippaasti. 

Mutta onpa ollut fiiliskin varsin hyvä. Tänään eka kilsa 8.11 (syke 128), sitten vajaa pari minssa hissutellen ja 20 minsaa reippaasti. Toinen kilsa 7.33 (147), kolmas 7.20 (154), neljäs 7.05 (154), viides loppulönköttely kotiin. Ehkä se sykkeen lasku vaikuttaa, olo ei ollut lainkaan puolikuollut vaan olisin jaksanut vielä. Vaikka taaskaan ei voi puhua tasaisesta vauhdista reippaalla pätkällä... Ja on tästä ohjelmasta ollut se etu, että aiempina talvina olen usein ollut tympääntynyt, tällä kertaa on koko ajan fiilis että tuskin maltan odottaa seuraavaa lenkkiä. Tänään ei ollut maailman parhain keli, vetinen sade ja nuoskalumi, mutta silti oli aika kivaa. Näitä hyväntuntuisia lenkkejä olen kaivannut aiempien vaikeiden vuosien jälkeen. 

Lauantaina pidimme kahden tyttökaverini kanssa pikkujoulut, tai siis jouluisen piknikin yksiöni "olohuoneen" lattialle. Kuohari, hehkuviini ja glögi oli hyvää, ja ruoka kohtalaisen epäterveellistä :D Sen verran kevyesti kuitenkin juhlittiin, että sunnuntaina kävin illalla sauvakävelemässä 1 h 10 min :)

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Takaisin treenikartalle

Pari viime viikkoa ovat olleet aikamoista myllerrystä. Viimeksi kirjoitin uusista migreenilääkkeistä sekä korkeasta verenpaineesta. Niiden osalta tilanne on hiukan parempi. Estolääkitys alkoi reilut kaksi viikkoa sitten, migreenikohtauksia on ollut kaksi, viime viikon lauantaina ja sunnuntaina. Uusi kohtauslääke on tehokas, joskin väsyttävämpi kuin aiempi. Verenpaine on edelleen liian korkea, mutta on tasoittunut lukemiin n. 150/95. Jos ei tuosta laske, on mentävä uudelleen lääkäriin. Mietin, että voiko korkea arvo johtua ainakin osittain niskakivusta. Noin kaksi ja puoli viikkoa sitten heräsin yöllä ja huomasin, etten voi liikuttaa päätä. Aamulla totesin niskan oikean puolen sekä oikean hartian olevan jumissa Arvelin nukkuneeni huonossa asennossa. Nyt kuitenkin on kulunut jo aika kauan, eikä jäykkyys ole helpottanut yhtään, päinvastoin. Pää kääntyy huonosti vasemmalle, ja jo pelkkä pään kannattelu on kivuliasta. Yöt ovat hankalia, kun kivutonta asentoa ei tahdo löytyä. Onneksi urheiluhierojallani sattui olemaan vapaa aika huomisaamuna, toivottavasti saan apua. 

Kävin puolitoista viikkoa sitten astangajoogassa, totesin että ihan kaikkea en voinut tehdä. Jo alkulämmittelyn eli aurinkotervehdysten aikana tuntui, että alkaa hiukan huimata. Ohjaajalta kysyin tarkemmin, että mitä korkea verenpaine tarkoittaa astangan kannalta. Ohje oli jättää väliin liikkeet joissa jalat nostetaan ylös. Eli hartia- ja päälläseisontaharjoitusten aikana makasin selälläni. Sain myös neuvon kuunnella kehoa erityisen tarkasti, ja tarpeen mukaan huilata. 

Astangaa seurasi muutaman päivän tauko, kun lähdin Saksaan riiuureissulle ja joulumarkkinoille. Miesystäväni asuu Saksassa, joten treffeillä käyminen vaatii aina jonkinmoisia järjestelyjä. Olin saanut pari vapaapäivää itsenäisyyspäivän yhteyteen, joten oli mahdollisuus lähteä. Tuli koluttua neljät joulumarkkinat, aloituskuva on Frankfurtista jossa näkyi aurinko :) Alla kuvakavalkadi Kasselista, Göttingenistä ja Darmstadtista.








Göttingenissä kävimme kävelyllä yhtenä sateettomana hetkenä. Schillerparkissa kohtasimme puun, josta minulle tuli hyvinkin vahva Taru sormusten herrasta - fiilis. Muistattehan entit? Kuinka se yksi sanoo pöyristyneenä jotensakin näin: "A tree?! I'm not a tree!"

Kotiin palasin itsenäisyyspäivän iltana. Treenit jatkuivat torstaina. Ohjelmassa olisi ollut 6-10 km:n reipas lenkki, mutta juoksin vain 4. Huomasin, että alussa kesti aika kauan ennen kuin syke alkoi nousta. Puolimatkassa tunsin, kuinka kasvot lehahtivat kirkkaanpunaisiksi. Sellaiset ne olivat vielä puoli tuntia lenkin jälkeenkin. En tiedä, oliko liikaa päällä (pitkähihainen paita + takki) vai johtuuko punoitus verenpaineesta tai beetasalpaajasta tai jäykästä niskasta. Seurailen tilannetta tulevilla lenkeillä. Tänään reipas lenkki tarkoitti keskivauhtia 7.23. Keskisyke oli vain 153, näin siksi että ensimmäisellä kilometrillä se oli vain 129 (sisälsi yhden pitkän pysähdyksen liikennevaloissa), muilla 160-161. On siinä vielä tekemistä ennen kuin tuo vauhti on pk-lenkkitasoa... Ei ollut pk-syke, sen verran hengästyneeltä tuntui. Maksimi oli 169.

Eilen kävin salilla puolen tunnin core-treenissä sekä päälle tunnin kestäneessä flow-joogassa. Niiden alkua odotellessani tein vähän jumppaa olkapäille, kahden kilon käsipainoilla nostoja eteen ja sivulle sekä taljassa pystysoutua. Ajattelin, että saisin hartoille verenkiertoa, jospa se helpottaisi oloa. (Ei helpottanut, kuten eivät ole auttaneet triggerpallo ja kylmäpakkauskaan. Hieroja on ehkä viimeinen toivo ennen lääkäriä.)

Tänään ohjelmassa oli kevyt lenkki 45 minuuttia joko kävellen tai rennosti hölkäten. Kävimme ystäväni kanssa kaupungilla syömässä, joten jätin juoksun väliin. Edelleen arveluttaa, mitä juoksu tekee niskalle. Päätin ottaa sauvat käteen ja lähteä sauvakävelemään. Tuskin siitä haittaa on, että kädet viuhtovat sauvojen kanssa... Oli muuten aika liukasta, vaikka jalassa oli nastalenkkarit niin välillä luisti silti!