lauantai 16. huhtikuuta 2016

Mäkivedot - mitä ja miten pitäisi tehdä?

Tämä on ollut huono treeniviikko. Tiistain intervallilenkin ongelmista kirjoitin jo aiemmin, nyt jatkan mäkivedoilla ja pitkiksellä.

Torstaina lähdin tekemään mäkivetoja. Ongelma on se, etten tiedä mitä pitäisi tehdä ja miten. Kirjahyllyssäni on Juoksijan harjoitusopas, josta luin mäkijuoksu-osuuden. Totesin, että pk-lenkeillä on riittävästi ylä- ja alamäkiä, sekä pitkiä loivia että lyhyitä jyrkkiä. En halunnut nimetä tavallista pk:ta mäkijuoksuksi. Tein siis lyhyitä vetoja. Lähdin kuvan etualalla olevan polun kohdalta ja juoksin rinteessä olevan puun luo. Puu ei taida erottua auringonsäteiden lomasta, sen pitäisi olla aika keskellä kuvan yläreunaa, melkein yhtä huonosti erottuvan polun oikeassa reunassa. Yhden vedon mitaksi tuli 70 metriä, aikaa meni 31-32 sekuntia. Hölkkäsin alas. Sarjassa oli kolme vetoa, sen jälkeen pidin kolmen minuutin tauon ja tein uuden kolmen vedon sarjan.

Valitsemani mäki ei ehkä ollut paras mahdollinen; kuvastakin näkee että se tekee mutkan. Muutenkin se on melko epätasainen, sai varoa kuoppia. Toisella kertaa voisin kokeilla mäensivua, joka on kuvasta katsoen oikealla. Nyt en viitsinyt mennä sinne, koska siellä näkyi niin koiranulkoiluttajia kuin pieniä lapsia. En tiedä olivatko koirat tai edes osa niistä vapaina mutta en halunnut ottaa selvää. 

En ole ikinä tehnyt varsinaisia mäkivetoja, en siis oikein tiennyt lähtiessäni mitä pitäisi tehdä. Kuinka monta vetoa sarjassa ja kuinka monta sarjaa? Kuinka pitkä vedon pitäisi olla, pituudeltaan tai kestoltaan? Millainen palautus sarjojen välissä? Pitäisikö vedoissa seurata matkaa vai aikaa? Otan mieluusti vinkkejä vastaan :)

Tänään lähdin pitkikselle, joka lyheni sekä kestoltaan että matkaltaan. Aluksi syytin tahmeasta menosta vastatuulta, mutta sitten aloin miettiä että ehkä viime lauantain kolmetuntinen painaa vielä kropassa. Jaloissa ei tuntunut juostessa mitään, mutta kun pysähdyin liikennevaloihin 9,5 kilsan kohdalla niin paikallaan seistessä tuntui väsyneeltä. Parituntinen noin 15 km oli suunnitelmissa, loppusaldo oli 12,6 km aikaan 1 h 38 min. Keskisyke korkea 159 huomioiden että mukana on neljä yli kahdeksan minuutin kilsaa, kolme yli 7.50 ja loput viisi välillä 7.29-7.45. Alun asfalttiosuus ja joenvarren hiekkatie vei aikaa 7.42-8.05, lopun kolme asfalttikilsaa menivät nopeammin eli 7.29-7.33. 

Mietin, teinkö enemmänkin vahinkoa kuin hyötyä. Kun huomasin liikennevaloissa että kroppa on väsynyt, olisiko oikea ratkaisu ollut keskeyttää pitkis ja kävellä kotiin? Nyt ne viimeiset kolme kilsaa menivät aika tavallista hiukan nopeammin mutta keskisyke oli 161-164. Itse asiassa vain viisi ekaa kilsaa ovat menneet alle 160 sykkeellä, muut yli. Eli silloinkin kun olen juossut noin kahdeksan minuutin kilometrivauhdilla, on syke ollut ainakin lähellä 160-rajaa. Koko lenkin keskivauhti oli 7.47, mutta ilman kolmea viimeistä kilsaa se olisi ollut reilusti hitaampi. 

Pieni pettymys on siis ollut läsnä oikeastaan koko viikon. Ensi viikosta on varmasti syytä tehdä oikeasti kevyt. Numerolappukausi on niin lähellä että nyt ei enää pidä paahtaa ettei pilaa syksyn ja talven hyvää työtä. No, maanantaina menen kampaajalle, tiistaina on työkaverin läksiäiset ja keskiviikkona menen Helsinkiin taidenäyttelyyn niin siinä tulee väkisinkin koko alkuviikko liikuntavapaaksi. En aio jatkossakaan herätä aamuviideltä lenkille...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti