keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Vaihteeksi huono lenkki

Lounas keskiviikkona ennen peittymistään salaatinkastikkeeseen.

Lauantaina kirjoitin, että viime viikolla oli hyvä kilsamäärä siihen mennessä ja että sunnuntaina ei ole pakko liikkua. No, niin kaunis auringonpaiste oli että halusin lähteä ulos. Mietin että kevyt n. 7 km voisi olla ihan jees. Lähdin tuttua reittiä, viiden kilsan jälkeen käännyin Ruskeasantaan ajatuksella että siitä on pari kilsaa kotiin. Olisi ollut mutta kun menin eksymään. Olin keskellä omakotialuetta josta ei nähnyt varmaa maamerkkiä, Simonkylän vesitornia. Jossain kohtaa huomasin että tuulee vastaan eli olin menossa väärään suuntaan. Siinä kohtaa nöyrryin ja kurkistin sykemittarin näyttölukemaa 8, jossa nuoli näyttää suunnan ja matkan lähtöpisteeseen. Ei ollut kovinkaan lohdullista huomata, että olin käynnistänyt sykemittarin 1,8 kilometrin päässä, suuntana takaoikea. Noin seiskasta tuli 9,9 km. Keskisyke oli jo korkeahko, 154, tosin laitan siitä osan hermostumisen piikkiin. Keskivauhti oli 7.54.

Viime viikolle tuli siis kuusi treenipäivää, jotka olivat vielä peräkkäin. Sitten seurasikin kaksi lepopäivää. Maanantaita mietin, että voinko pitää sen vapaana; tiistai-iltana oli meno heti töiden jälkeen niin silloin ei ollut aikaa liikunnalle. Totesin, että viisainta levätä, en kuitenkaan olisi jaksanut juosta.

Parin päivän lepoa seurasi tänä aamuna pk-lenkki, joka sitten olikin kovin tuskaisaa menoa. En muista, koska viimeksi olisi ollut niin kamalaa. Tuntui että tossut tikuttivat vauhdikkaasti mutta eteneminen oli luokkaa "täi tervassa", tai siltä se tuntui. Syke huiteli tavallista korkeammalla, keskisyke oli 156 tasan kahdeksan minuutin vauhdilla, lenkillä mittaa 6,1 km. Tänään ongelma oli se, että syke oli reilusti päälle 150 tasamaalla ja isoimman ylämäen päällä 165, mäen jonka yleensä juoksen 156-160 sykkeellä. Kilometrikohtainen keskisyke on tällä kertaa karu: 149, 153 (loivaa alamäkeä!), 155 (lisää alamäkeä!), 161 (yksi loiva pitkä ylämäki), 158, 161.

Päättelin, että viime viikko painaa kintereissä. Kokonaissaldo oli 7 treeniä (2 pk-lenkkiä, 1 vk-lenkki, pitkis, palauttava pyöräily salilla, 2 salitreeniä ) kuudessa peräkkäisessä päivässä, kesto 7 h 17 min. Juostu matka oli 42,97 km. Edellinenkin viikko oli kohtalaisen kova, koska pitkis oli silloinkin 2,5 h. Koko viikon tulos oli viidessä päivässä 6 treeniä, kesto 6 h 28 min. 

Palautusjuomasuosikki.
Olin suunnitellut jo viime viikolla, että kahta kovempaa viikkoa seuraa kevyempi. Tällä viikolla on niin paljon menoja, että monena päivänä en kertakaikkiaan ehdi liikkua. Eikä välttämättä olisi energiaakaan, sillä syöminen on hankalaa. Tiistaina lähdin töistä Espooseen kirjajulkkareihin, siellä oli pientä purtavaa tarjolla mutta ei sillä oikein pärjännyt koko iltaa. Tänään reissasin kesken työpäivän toiselle puolelle Vantaata, sama on ohjelmassa perjantaina. Välipalojen täytyy olla "liikkuvia", koska ruuan pitää säilyä laukussa 45-minuuttinen matka sekä 1-3 tuntia paikan päällä. Huomenna olen koulutuksessa Joensuussa, mikä tarkoittaa kahta 4,5-tuntista junamatkaa, paikan päällä olen kolmisen tuntia. Lauantaina on Oopperatalossa avoimet ovet klo 10-15, tuskin sieltä lähden välissä syömään joten välipaloilla menee puoli päivää silloinkin. Eli syömisiä joutuu miettimään toden teolla. Pahaa pelkään, että tällä viikolla energiansaanti on liian vähäistä.

Kuulostelen kroppaa, perjantaina pitäisi tehdä juoksuvetoja, mutta jos jalat tuntuvat silloin niin tyhjältä kuin tänään niin ei liene järkeä. Vaihtoehtona on salipäivä, siellä voi keskittyä ylä- ja keskikroppaan. Sunnuntaiksi olen ilmoittautunut yhteislenkille, tarkoitus olisi mennä pari tuntia polkujuoksua. Lenkin puuhanainen ilmoitti hyvissä ajoin, että ylämäet kävellään ja muutenkin vauhti on rauhallinen, niin siitä tulee varmasti hyvä lenkki.

4 kommenttia:

  1. Tuollaisia eksymisiä taitaa meille lenkkeilijöille vähän väkisin sattua :) Minäkin olen muutaman kerran tehnyt aikomaani pidemmän lenkin, kun olen eksynyt tai olen arvioinut välimatkat väärin. Kun autolla välimatkat ovat huomattavan paljon lyhyemmän tuntuisia ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi sykemittarissa on kartallepalautus-toiminto :) En tiedä kauanko olisin muuten seikkaillut ennen päätymistä johonkin tuttuun paikkaan. Mutta noin muuten eksymisessä on oma viehätyksensä, etenkin kaupunkialueella kun on aika varma että jossain vaiheessa pääsee bussipysäkin luo :) Ja onhan se kiva tapa tutustua paikkoihin, toisella kerralla ei ehkä enää eksykään.

      Poista
  2. Huojentavaa kuulla, että muillekin sykkeet aiheuttavat mietintää. Olen nyt kovasti pohtinut, mistä eilisen lenkin kovat sykkeet johtuivat. Ehkä syy on sama kuin sinulla - minulle ei tosin viime viikolla tullut paljoa kilometrejä, mutta sunnuntain lihastreeni otti kyllä voimille. No, toivotaan parempia fiiliksiä meille molemmille!
    Yhteislenkki sunnuntaina kuulostaa kivalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva mennä yhteislenkille, en ole uskaltautunut Sipoonkorpeen kun en tiedä kuinka paljon siellä on merkittyjä reittejä. Sinne en niinkään välittäisi eksyä... Nyt kun käy opastetulla niin ehkä uskaltaa mennä toistekin.

      Toivotaan että jo seuraava lenkki on helpompi, molemmilla. Tsemppiä ja lisää aurinkoa :)

      Poista